Tehdäänkö teillä usein kiisseliä?
Tein juuri itse eka kerran sitten nuoruusvuosien ja tällä kertaa kookoskiisseliä. Hyvää tuli, taidetaan jatkossakin siirtyä itsetehtyyn kiisseliin vanukkaiden ym sijaan. Jotain mehupohjaisia voisi kokeilla kans. Mikä on sinun lempparisi?
Kommentit (31)
Pakastimessa on paljon itsepomittuja marjoja, joten melkein joka viikko jotain, joko puuron kanssa, kermavaahdon kera jälkiruokana tai muuten vaan.
Maitokiisseliä harvemmin, mutta niitäkin tehdään: suklaakiisseliä, paahtokiisseliä, vaniljakiisseliä.
Tiedoksi teille, jotka aiotte ränkyttää siitä, kuinka paljon terveellisempiä ovat tuoreina kuin kiisseliksi keitettyinä kerrottakoon, että marjakiisselin marjoja ei tarvitse oikeasti keittää. Suurustettuun kiisseliin lisätään jäiset marjat ja se on siinä. Tosin varsinkin lapsille marjat maistuvat paremmin, kun ovat kypsyessään hajonneet kiisseliin, jos ei ole pakastettu soseena.
Joskus pari kertaa vuodessa teen mango- tai aprikoosisoseeseen, vähän lämpimänä ja ilman mitään hedelmänpalasia (sileänä), nam!
Appeldiinikiisseli on hyvää. Tuoremehua. Ja valmiiseen kiisseliin leikataan appelsiinia ilman ruoteja
En ole ikinä välittänyt kiisseleistä niiden suutuntuman takia, se on sellainen limainen (pahoittelen, te kaikki kiisselin ystävät). Mieluummin marjat kypsentämättä jogurtin tai puuron kanssa, smoothiessa tai sitten erilaisissa marjapiirakoissa.
Kun yksin asustelee, niin aika harvoin tulee kiisseleitä tai marjakeittoja tehdyksi. Jouluna tietenkin perinteistä luumu- tai sekahedelmäkiisseliä, jonka jätän tietoisesti aika löysäksi ja kirpakaksi, että sitä voi syödä myös puuron kanssa. Jos ei ole tarkoitus syödä puuron kanssa, niin sitten teen tanakampaa, lähes hyytelömäistä. Yksi sekahedelmäpussi tuossa odottaa keittämistä. Ei säily ensi jouluun!
Lapsuuden herkku oli minullakin äidin maitokiisseli vadelmahillon kera. Jo se kiisselivati oli niin kaunis, kun äiti oli koristellut sen hillolla. Joskus äiti lisäsi maitokiisseliin kaakaojauhoa ja teki siis suklaakiisseliä, hyvää sekin. Myös omena- ja raparperikiisselit upposivat silloin ja uppoavat edelleen jonkun kerran kesässä. Meillä oli kotona lähes jatkuvasti kiisseliä tai marjakeittoa tarjolla jälkiruuaksi, sillä puutarhassa kasvoi paljon tarvikkeita ja lisää haettiin metsästä. Karpalokiisseli ja kermavaahto, ah sitä autuutta!
On muuten aika hupaisaa, että jotkut nuoret pitävät näitä marja- ja hedelmäruokia pula-ajan herkkuina. Sitä ne eivät todellakaan ole. Toinen outo juttu on, että useimmat ihmiset eivät osaa erottaa toisistaan keittoa ja kiisseliä. Harvoin he syövät kiisseliä puuron kanssa, vaikka niin sanovatkin. Kiisseli on siihen aivan liian "tönkköä". Ja varsinkin jos kaatavat puuron päälle kaupan purkista, niin soppaa se on. Mutta kukin tyylillään, eihän se ole minulta pois!
Teen kyllä ihan itse. Minusta se on ihanan vanhanaikaista ja terveellisempää kuin kaupan vanukkaat kun itse päättää mitä siihen laittaa, tietty on sokeria mutta ei lisäaineita kuitenkaan tai omituisia aineksia.
Lapsuudenkodissa syötiin paljon kiisseleitä ja minusta se oli ihan ok. Eksä ei osannut kunnolla tehdä kiisseleitä, joten meidän perheessä ei sitten juuri kiisseliä syöty mikä oli minusta sääli. Opetelkaa hyvät naiset (ja miksei miehetkin) tekemään kiisseleitä. Se on hyvä perinteinen ruoka, joka sopii monen muun ruuan (puurot, murot, jne.) kaveriksi.
Vierailija kirjoitti:
Harvoin he syövät kiisseliä puuron kanssa, vaikka niin sanovatkin. Kiisseli on siihen aivan liian "tönkköä". Ja varsinkin jos kaatavat puuron päälle kaupan purkista, niin soppaa se on. Mutta kukin tyylillään, eihän se ole minulta pois!
Tuota sen verran tiedoksi, että kiisselin voi suurustaa myös juoksevammaksi, sen ei aina tarvitse olla sellaista tönkköä että jää lusikkaan kiinni vaikka lusikan kääntää ylösalaisin. Kaupasta saa sitten niitä mehukeittoja...tai voihan niitä tehdä itsekin.
20v sitten tehtiin viikoittain mutta nykyään syön marjat mielummin smoothiena
Perusteletko vähän tätä näkemystäsi..?
Kotitekoisessa kiisselissä kun on se etu, että saa ihan itse määrittää, mitä aineksia kiisseliin käyttää ja kuinka paljon. Tietenkään ei tarvi syödä kiisseleitä jos ei tahdo, mutta naurettavaa tuomita kokonainen ruokalaji omien ennakkoluulojen takia.