Koira vastaan vauva osa kolme..viimeyö oli jälleen ihan hirvittävä!!!

Antakaa se koira pois. Ei teistä ole kasvattamaan siitä yhteiskuntakelpoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En edelleenkään käsitä, miksi koiranpentu aiheuttaisi yöheräilyjä.

Koiran peti oman sängyn viereen, niin voit roikutta kättä koiran sängyssä, jos koira herää yöllä. Ei tarvitse nousta.

Elämästään voi tehdä vaikeaa, jos ei osaa paremmin.

Noin helppoja kyllä tosi harvat pennut on. Kyllä mulla on joka ainoa pentu paljon aiheuttanut yöheräilyä ekat puolisen vuotta. Mutta olen hyväksynyt sen vain osana elämää. Itse asiassa nytkin kun on 2 aikuista koiraa, niin kyllä minä 10-20 kertaa yössä herään siihen kun koirat liikuksii tai hyppää sängylle tai siitä alas. Mutta nukahdan heti takaisin eikä se mitään haittaa se heräily. Ja mikään ei ole ihanampaa kuin nukkua niin että tyynyllä pää poskeani vasten on suloinen tuhiseva koira ja vatsaa vasten elävänä lämpöpullona toinen :)

Meidän kolmesta koirasta kukaan ei ole vikissyt enempää kuin kaksi ensimmäistä yötä uudessa kodissa. Mikä rotu on noin hankala, että herättää jatkuvasti kuukausitolkulla?

Meillä oli kaksi vuotta putkeen pentuaikaa. Kun edellinen kasvoi, niin otettiin toinen ja kolmas olikin jo aikuinen ja meillä ennästään. Kaikki kolme sisäkoiria ja kooltaan 20kg. Olihan siinä välillä sotkua, vauhtia ja vaarallisia tilanteita, yksi sairastikin ja jouduttiin leikkaamaan, mutta ei se silti ollut niin vaikeaa kun panostettiin aivan täysillä kouluttamiseen heti alusta asti ja asennoituu oikein. Molemmilla pienillä oli eroahdistusongelmiakin, mutta äkkiäkös nekin ratkaisi (valo päällä yöllä ja pehmolelu viereen, niin ei pelottanut). Pentuaika on ihanaa aikaa<3 Yksi sohva kyllä tuhoutui ja lattiaa jouduttiin uusimaan, mutta se on ihan asennoitumiskysymys, tiedettiin kyllä mihin ryhdyttiin. Hyvässä lykyssä 15 vuotta on maailman parhaat kaverit aina mukana menossa, pieni hinta siitä.

Voi luoja!! :D

Missään kohtaa en maininnut, että meillä koirat toljottaisi vieressä seksiä harrastaessa :D Eivät toljota eikä ole mukana touhussa niin kuin ei lapsikaan :D Sinä se melkoinen sekopää olet! Mutta harrastuksensa kullakin.. trollaaminen tuo varmasti sisältöä elämääsi :)

Kyllä meidän koirilla on tehtävä.. usemapiakin! Toisen kanssa käydään metsällä ja toisen kanssa jäljestetään. Eivät loju nurkissa eivätkä pihalla. Ja minä kyllä tiedän kuinka vaativia koirat voivat olla, mutta äärimmäisen hyvin koulutettavissa! Ei lapsenkaan voi vain olettaa osaavan asioita jos ei opeteta rikä anneta mahdollisuutta oppia. Koitappa aloittaja jättää pieni vauva vessaan itekseen ... saattaa muuten itkeä! Olen samaa mieltä, että koiran hankkimista kannattaa todella harkita! Ihmisellä on tosiaan vapaus valita ottaako koiraa vai ei, mutta myös velvollisuus hoitaa ja kasvattaa otettu koira. Mikäli ei täjän pysty niin täytyy mielestäni myöntää, että on aivan itse pilannut oman elämänsä.. ja surullista myös koiran!

Koira on älytön egon jatke, kuviteltu sosiaalisen tason näyttö ja jokapäiväinen ympäristö- ja äänisaaste.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli kaksi vuotta putkeen pentuaikaa. Kun edellinen kasvoi, niin otettiin toinen ja kolmas olikin jo aikuinen ja meillä ennästään. Kaikki kolme sisäkoiria ja kooltaan 20kg. Olihan siinä välillä sotkua, vauhtia ja vaarallisia tilanteita, yksi sairastikin ja jouduttiin leikkaamaan, mutta ei se silti ollut niin vaikeaa kun panostettiin aivan täysillä kouluttamiseen heti alusta asti ja asennoituu oikein. Molemmilla pienillä oli eroahdistusongelmiakin, mutta äkkiäkös nekin ratkaisi (valo päällä yöllä ja pehmolelu viereen, niin ei pelottanut). Pentuaika on ihanaa aikaa<3 Yksi sohva kyllä tuhoutui ja lattiaa jouduttiin uusimaan, mutta se on ihan asennoitumiskysymys, tiedettiin kyllä mihin ryhdyttiin. Hyvässä lykyssä 15 vuotta on maailman parhaat kaverit aina mukana menossa, pieni hinta siitä.

KIITOS!LUKEKAA TÄMÄ NYT AJATUKSELLA!

Meillä vanha koira ei tehnyt tuhojaan koska pystytään pitämään ulkona asumassa suurin osa vuotta!Sillä oli komea lämmitetty koppi ja reilusti liikkumatilaa..pääsi lenkkeilemään kun ulkoiltiin..sellainen tulee seuraavastakin koirasta..

Tämä pentu aika on todella raskasta ja kamalaa!!Siis aivan hirveää ja tuhoa tulee jatkuvasti!

Juuri äsken meni taas lasten lelu tuhottuna roskiin..meni pari sekuntia..

Meillä kuitenkin joku toivon kipinä kun saadaan tuo ulos eikä enää tuhoa taloamme!

Siksi kestän tuota että tiedän että siitä tulee olemaan jotain hyötyä.

Ja hyöty ei ole sitä minun mielestäni ETTÄ KOIRALLE KEKSITÄÄN AKTIVITEETTEJÄ!!!!

Lukekaa ja miettikää oletteko todella valmiita antamaan kotinne eläimelle??!!!

Oletteko valmiita siivoamaan kurapaskoja?

Oletteko valmiita valvomaan yönne?

Oletteko valmiita tuntemaan negatiivisia tunteita ja inhoa?

Ja pieni vauva nukkuu joskus eikä seuraa perässä aivan joka hetki..sen saa nukkumaan ja sitten pääsee hetkeksi rauhassa harrastamaan seksiä ja olemaan miehen kanssa KAHDEN!

Siitähän tässä on kysymys että vauva arjessa on paljon vapauksia..ei se sido ollenkaan niin paljon kuin koira.

Vauvan voi ottaa kylään mukaan jaei tuhoa omaisuutta ja ei tarvi vahtia ihan joka sekunti ettei pasko tai kuse.

Ainoa syy miksi jaksan on että tiedän että kevät tulee ja tuo karvakasa ei ole enää jatkuvasti talossa.

Ketään ei kiinnosta nää sun jokapäiväiset vinkunat kuinka koiran omistaminen on niin hirveetä. Täällä palstalla roikutun ajan olisit voinut käyttää koirasi kouluttamiseen. Se on sitä että opetetaan asioita joita halutaan koiran tekevän.

Jankutat jokaisessa viestissä samaa asiaa yhä uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. Kolmen ketjun verran. Oletkohan aivan viisas?

Pilkun ja pisteen jälkeen tulee muuten välilyönti.

Ap kuulostaa ihan kipeältä tapaukselta... Mut joo, samoilla linjoilla ollaan eli antakaa koira osaavampaan kotiin ja olkaa suosiolla ilman. Eiköhän elämä helpotu ellei sitten ole niitä, joilla täytyy olla aina jotain valittamisen aihetta.

Koiran kanssa kannattaa käyttää myös pieniä avainsanoja kun tekee jotain. Vaikka se ei aluksi ymmärrä niitä, niin usein toistettuna se alkaa tajuta mitä nyt tapahtuu.

Kun menet pois sen luota, sano aina samalla rauhallisella äänensävyllä esim. että "odota täällä". Et kiinnitä siihen mitään muuta huomiota, pistät vain portin tai oven kiinni ja menet. Kun tulet takaisin, älä kiinnitä sen vouhkaamiseen taaskaan mitään huomiota. Menemiset ja tulemiset on on rutiinia, ne eivät saa olla kiihdyttäviä erikoistilanteita.

Kannattaa opettaa pennulle myös "oma paikka". Esim syödessä tai paneskellessa kun haluatte olla rauhassa, koiran pitää pysyä vaikka makuualustansa päällä. Tämän opetteluun menee jonkun aikaa mutta on

Niim nukkuu koirakin joskus, ainakin kun sen opettaa myös rauhoittumaan. Ja kyllä mulla ainakin lapsi on rajoittanut "omaa aikaa " enemmän ku koira. Ei lapsikaan aina helppo ole, niin kuin sanoin ohjausta vaatii sekin! Meillä itkettiin ja valvottiin ensimmäiset 3kk erinäisten ongelmien takia (mm. Refluksi ja maitoallergia) ja totta kai kielteisiä fiiliksiä siitä väsystä tuli, mutta en koe että lapsi olisi pilannut elämääni vaan pyrin etsimään ongelmiin ratkaisuja.

Ja kyllä kun olen ollut valmis ottamaan koiran, on kodistani tullut myös koiran koti!

Olen ollut valmis valvomaan yötä!

Olen myös ollut valmis siivoamaan kusia ja paskoja!

Kaiken tämän olen ollut valmis ja joutunutkin tekemään myös lapsen kohdalla!

Ja sun mielestä koiralle ei ole tarkoitus tarvita aktiviteettejä vaan sen ainoa tarkoitus on olla sinulle hyödyksi. Koira on elävä ja tunteva olento, joka valitettavasti rakastaa sua ehdoitta vaikka sä et näe siinä muuta kun ongelmia! Toivottavasti sun lapsista on sulle jotain hyötyä eikä niiden "aktivointi" aiheuta sulle liikaa vaivaa!

Ja koitappa lukea itse tuo teksti ajatuksella niin huomaat kuinka kirjoittajalla oli aluksi ollut ongelmia ja niistä on selvitty ja saatu mitä ihanin perheenjäsen :)

Moni ei ole valmis heräilemään vauvan kanssa mutta koiran kanssa on,moni ei ole valmis käyttämään lapsiin rahaa mutta koiraan on.Moni jättää lapset yksin siksi aikaa kun käy lenkittämässä koiraa,pienetkin lapset.Moni ottaa koiran sänkyynsä muttei lastaan.Moni siivoaa yli kymmenen vuotta koiran paskoja muttei opeta lastaan mielellään pois vaipoista.

KOiria pitävät ihmiset ovat sairaita ja ne eivät kuulu normaalien ihmisten kotiin.Koirien paikka on ulkona.

Pentu aika on niin karmivaa että en suosittele kenellekään.

Monissa kodeissa tapellaan verisesti koiran takia.

Ajatteleeko ap, että se koira siellä pihalla yksinään sit oppii käyttäytymään? Ensi talveksi se kuitenkin taas pitää ottaa sisälle. En ymmärrä miksi omasta elämästä täytyy väkisin tehdä noin hankalaa. Jos se koira on niin kamala että tunnet velvollisuudeksesi jankuttaa samoja asioita sivu- ja ketjukaupalla, niin antakaa vaan hyvänen aika se koira pois, niin kaikki huolet lakkaa.

Vierailija kirjoitti:

Moni ei ole valmis heräilemään vauvan kanssa mutta koiran kanssa on,moni ei ole valmis käyttämään lapsiin rahaa mutta koiraan on.Moni jättää lapset yksin siksi aikaa kun käy lenkittämässä koiraa,pienetkin lapset.Moni ottaa koiran sänkyynsä muttei lastaan.Moni siivoaa yli kymmenen vuotta koiran paskoja muttei opeta lastaan mielellään pois vaipoista.

KOiria pitävät ihmiset ovat sairaita ja ne eivät kuulu normaalien ihmisten kotiin.Koirien paikka on ulkona.

Pentu aika on niin karmivaa että en suosittele kenellekään.

Monissa kodeissa tapellaan verisesti koiran takia.

Lopeta jo. Ei tuollainen ole enää mitenkään normaalia. Hanki apua ongelmiisi. Enkä nyt tarkoita ongelmalla sitä koiraa.

Äh..eikö ole aika voimakkaasti ilmaistu että koira pilaa elämän? Toki jos koiran kanssa on vaikeaa, niin sitten on, mutta tuskin koira onnistuu koko elämää tuhoamaan.

Meinaatko ap lopettaa jos kaikki alkavat vastaamaan sinulle että ei missään nimessä ota koiraa, kaiken pahan alkua ja juurta?

Sitä ei tule koskaan tapahtumaan.

Järkyttävältä tuntuu tuo "rakki, karvakasa" jne nimittely, korostus kuinka koirasi e ole mikään lemmikki vaan se on otettu työhön ja hyötykäyttöön pihalle heitettävävksi..

Millaisella alueella asutte jos sinne tarvitaan koira vahtiman ettei kukaan tule pihaan/taloon?

Kummastuttaa että puhut paskakasoista yms ja käytät tosi rumaa kieltä, sekä koirista että koiranomistajista mutta miehesi kanssa yrität aina "rakastella", et vaikuta miltään romanttiselta etkä herkältä naiselta :(

Voi nyyyyyh! Koirista pääsee eroon aika paljon helpommin kuin vauvasta. En ymmärrä ongelmaa.

Ehkä ei kannata vastata tähän ketjuun mitään. Eikä niihin tuleviin yrityksiin osa 4,5,6,7,ja kuinka kauan ap jaksaakaan yrittää..

Ei se muuten lopeta. Luulen että koko koiraa ei ole edes olemassa.

Asia on ihan näin yksinkertainen: jos et ole valmis kouluttamaan koiraa, älä ota sitä. Ja jos otat kuitenkin, niin älä valita jos se ei osaa käyttäytyä.

Etsi koiralle uusi koti tai hanki kouluttaja ennen kuin koiralla on todellisia käytösongelmia.