*Masennuksesta kärsivät kertokaa* ov

Olen ollut masentuntu vuosia välillä enemmän välillä vähemmän. Sen huomaa mm. siitä kun ei viitsi tai on ylivoimasta pitää kotia minkäänlaisessa järjestyksessä. Ruokahalu on usein myös tipotiessään ja ruoanlaitto lapsille iso ponnistus. Nyt on menossa matalalentokausi ja kämppää ei ole siivottu aikoihin. Olen jatkuvasti väsynyt eikä mikään hirveästi kiinnosta kuin ryyppääminen (jota en kuitenkaan harrasta...haaveilen vain pääseväni ilottelemaan..)



Tästä aiheesta on ollut useampia kirjoituksia viimepäivinä joten hakusanalla löydät varmasti hyviä keskusteluja.

http://groups.msn.com/AIMA/

mutta jos huomaat että kaikki on mielestäsi huonosti, välillä itkettää kun olet niin väsynyt, et meinaa saada mitään aloitettua tai pikkuhommiakaan tehtyä, olet jatkuvasti ärtyisä ja seksi ei huvita...

http://jkk.mll.fi/

Itse olen aloittanut muutaman viikko sitten mielialalääkityksen " masennukseen" . Lainausmerkeissä siksi, että en oikein ole itse vakuuttunut diagnoosistani.



Olen koko elämäni ollut sosiaalisissa tilanteissa erittäin iloinen & reipas ihminen lieveilmiöineen (en jaksa nyt tarkemmin selvittää... tajunnette kuvion...) mutta yksityisesti enemmänkin hiljainen hissukka, omissa ajatuksissani viihtyvä, huonosta itsetunnosta kärsivä yms. yms. yms. Ja se on siis ollu ihan normaalia elämääni - ihan mitenkään tietoisesti ajattelematta olen aina vetänyt tuon " tsädäm-tyypin roolin" ylleni kun olen tekemisissä kenenkään muun kuin ihan oman ydinperheeni jäsenten kanssa.



Ja tämä lienee ihan luonnollista.



Jo parin vuoden ajan olen kuitenkin kärsinyt fyyisestä väsymyksestä (johon ei ole ollut mitään erityistä syytä - ei sairautta, pieniä lapsia tai vast.), joka on hiljalleen johtanut siihen, että en ole pystynyt pitämään tuota ulkomaailmalle tarkoitettua minääni enää pystyssä. Tie on ollut pitkä ja mutkainen - oion tarinaa jälleen toteamalla vain, että lopulta se on siis johtanut masennusdiagnoosiin ja lääkityksen & keskusteluterapian aloittamiseen.



Aina jos oma olo arveluttaa, kannattaa kuitenkin käydä juttelemassa lääkärin kanssa. Masennuslääkitystä ei ole pakko aloittaa ellei halua ja jos jotenkuten selviää jokapäiväisestä elämästään, ei riski joutua pakkohoitoonkaan ole kovin suuri. :D Joka tapauksessa ammatti-ihmisen kanssa juttelemisesta ei ainakaan ole mitään haittaa ja saapa ainakin itsellensä mielenrauhaa kun on saanut ammatillisen mielipiteen. Ainakin itse päätin luottaa lääkäriin, joka on tuntenut minut jo vuosia ja kokeilla myös lääkitystien loppuun saakka, vaikkakin allekirjoitan omien ja läheisteni kokemusten pohjalta myös sen, että näitä masennuslääkkeitä tarjotaan nykyään (turhankin?) helposti ja ikään kuin pikaratkaisuksi asioihin, jotka voisivat ratketa muutenkin.

Pidä itsestäsi huolta. Syö hyvin, nuku riittävästi, ulkoile säännöllisesti ja liiku. Kuulostaa tosi kliseiseltä, mutta toimii!

Mulla on kotona kaks pientä lasta. Pitäis palata töihin, just soitin pomolle ja juteltiin töihin palaamisesta.. Alko itkettää.



Mää puuhailen kotona kamalasti kaikkee. Jos istun ja kattelen telkkaa niin teen jotain samaan aikaan. Jos pitäis uutisia kattella niin monesti kysyn et mistä äskön puhuttiin -oon niinkun sumussa.



Oon alkanu äksyileen vanhemmalle lapselle (1,5- vuotias) ja välillä me huudetaan molemmat. Ymmärrän että lapsi hakee kiukuttelulla vaan huomiotani mutta en haluaisi kokoajan antaa huomioo??



oon itkuherkkä.



Välillä tuntuu että oon ihan yksin vaikka mies tekee paljon.



Sain 23 pistettä ja sekös itketti.

No kuitenkin olen huomannut sene ttä en ole yhtään iloinen enää ja mikään ei kiinnosta kiukkunen olen ja kaiken pitäs tapahtuu heti mutta mitään ei jaksais ite tehä.

Tai tehdä joo mutta ajatella/suunnitella niin se on ihan ylivoimasta...

Mies ei auta missään! (niin siis olen se sama tyyppi joka täällä usean viikon ajan kironnut kun kaikki varsinkin parisuhde menee päin persettä kun YKSIN saan tehä aivan kaiken sittenkin kun taas palaan takaisin töihin...)

Joo siis jokatapauksessa ahdistaa ja välillä paikat tärisee jne... ja kaveri sanoo että lääkäriin vaan mutta en tiiä pitäsjö sitä vaan odottaa kun musta tuntuu että kaikki paranee kun pääsen töihin (kylläkin vasta elokuussa) sitä ennen ehdin kyllä tulla moneen kertaan hulluksi jos en saa yhtään vapaata noista ipanoista...

Vauvalla nyt kolmas korvatulehdus 1,5 kuukauden aikana ja muutenkaan se ei nuku kunnolla öisin ja aamulla herää aikasin joten alan olla kohta aika rikki... tää mitään helvetin LOMAA ole!

AHDISTAA!!!

-ap-

sain vain 14 pistettä, mutta olen ollut aiemmin pahasti masentunut.

Kun kerrot oireistasi ja tunteistasi lähimmillesi, voit saada heidät ymmärtämään ja tukemaan sinua toipumisessasi



Avuntarpeen myöntäminen ja avun vastaanottaminen on tärkeä askel kohti toipumista. Läheisten tuen lisäksi masentunut tarvitsee vertaistukea ja ammattiapua. Ajatustenvaihto muiden äitien kanssa tukee päivittäistä jaksamista. Vertaistukea saat ÄIMÄ: stä.



Meistä monet ovat saaneet apua mm. lääkkeistä, erilaisista terapioista ja hormonihoidoista. Kannattaa myös selvittää, ettei masennuksen taustalla ole fyysistä sairautta, kuten esim. kilpirauhasen toimintahäiriötä.



Masennukseen käytetyn lääkehoidon lisäksi, keskusteluapu on tärkeää. Joskus toipuminen voi vaatia myös sairaalahoitoa.



Äidin hoitamisen lisäksi tarvitaan usein tukea lasten- ja kodinhoitoon. Tukea voit saada esimerkiksi päivähoidosta, sosiaalitoimesta, Mannerheimin lastensuojelu- ja Väestöliitolta



”Emon on huolehdittava ensin itsestään, jotta voi huolehtia poikasistaan.”





Ihan hyvä juttu joo mutta mulla pisti ekana silmään tuo eka lause " kun kerrot lähimmäisillesi jne..." juu olen koittanut ukolle asiaa selittää mutta se jotenkin kuvittelee että mun pitäs vaan saada huilata... mutta kun ei siitä huilaamisesta tule mitään kun edes siihen en pysty keskittymään....



Minä joka ennen siivosin jokapäivä ja seurasin telkaarista vaikka mitä ja luin lehtiä ja kävin lenkillä ja pesin päivittäin pyykkiä ja jos sitä ei ollut tein kuitenkin jotain koko ajan...

Niin nykyään tulee oikeen paha olo kun tietää että TÄYTYY tehdä ja on PAKKO lähteä kauppaan ja miettiä mitä ruokaa laittaa, on pakko hoitaa lapset, on pakko nousta aamulla sängystä jne jne...

Ahdistaa vaan kaikki tuollaset!

-ap-

http://www.ahjos.net/masennus/beck.htm