Mitä järkeä on lähteä opiskelemaan, jos...?
Minun mielestäni opiskelemaan lähdetään ensisijaisesti siksi, että työllistyttäisiin. Olen kuitenkin kuullut mielipiteen, että opiskelun ensisijainen syy olisi kiinnostus ko. aiheeseen ja tiedonhalu. Miten niin? Voihan tietoa hankkia muutenkin, ja mitä järkeä on opiskella jotain aihetta, jos on varmaa, että ei tule koskaan olemaan sen alan töissä?
Kommentit (28)
Mitä korkeampi koulutus, sitä todennäköisemmin työllistyy. Niin se vaan menee, vaikka huonon taloustilanteen takia akateemistenkin työttömyys on toki kasvanut.
Ja jos haluat työllistyä mielekkääseen työhön, jossa viihdyt ja saat kohtuullista palkkaa, onnistutko todennäköisemmin työllistymisessä ilman tutkintoa kuin tutkinnon avulla? Aivan, hyvin todennäköisesti enimmäkseen sen tutkinnon avulla.
Lisäksi voin kertoa sinulle että kukaan ei tiedä eikä osaa etukäteen ennustaa miten mikäkin ala työllistää yleensä tai muutaman vuoden päästä. Tunnen useita esimerkkejä, jotka todistavat siitä.
Esim. itse eräs sukulaiseni haki aikoinaan sisään yliopistoon ranskan kieleen, mutta heti opintojen alussa kerrottiin laitoksella, että "kukaan ei työllisty tällä". Sitten tuli EU ja hommia oli vaikka muille jakaa.
Eräs toinen tuttu aloitti arabian kielen ja islamin opinnot, jota pidettiin ihan onnettomana työllistäjänä --- annas olla kun tuli WTC:n iskut, niin alan osaajia on revitty joka paikkaan.
Itse valmistuin maisteriksi todella harvinaiselle tutkimusalalle, joka aiheutti suorastaan pilkantekoa "ei tuollainen höpöhöpötutkija voi työllistyä mitenkään ja sä olet vaan maisteri!" No yritettyäni etsiä työtä toiselta alalta, päädyin lopulta vahingossa oman alan työpaikkaan ja erikoistuin niin, että olin töissä tutkijanimikkeellä 6 vuoden ajan pelkkänä maisterina, siis ennen kuin edes aloitin tohtoriopinnot.
Järki tässä on se, että jos valmistut yleiselle alalle, sulla pitää olla jotain ekstraosaamista, jolla erotut suuresta samanlaisten työnhakijoiden joukosta. Jos taas erikoistut harvinaiseen alaan, jolla ei paljon työpaikkoja ole, olet erikoisosaamisellasi käytännössä eliminoinut kilpailijat työnhaussa etukäteen.
Lisäksi jos tänään töitä ei jollain alalla ole, voi jokin muutos yhtäkkiä kääntää suunnan. Tai sitten voit harkitusti opiskella nyt työllistäväksi mainittua alaa, mutta kun valmistut, ala on tukossa, "on koulutettu liikaa" ja työttömyysaste nousussa.
Tälläistä tämä on. Järkevä suunnitelma on sellainen, jossa kouluttaudut alalle, josta itse pidät, ja joka mahdollistaa erikoistumisen tai muuntautumisen, jos niin tarvitaan. Erilaiset yleiset sivututkinnot tai sivuaineet tai muualta saatu osaaminen on tärkeää, esim. it-sovellusten hallinta, viestintä, pedagogiset taidot, markkinointiosaaminen, projektinhallintakurssit, varainhankitataidot, yms.
Vierailija kirjoitti:
12: Miten niin? Opiskella voi usein omaan tahtiin. Sen sijaan kahdeksan tunnin työpäivä viidesti viikossa voi olla jollekin liikaa.
Ei ainakaan kannata lähteä yliopistoon tai ammattikorkeakouluun, jos kahdeksan tuntia viidesti viikossa on liikaa.
Se on ainakin täysin varma asia, että ei kannata opiskella jotakin mikä ei kiinnosta yhtään eikä kaipaa tietoa aiheesta. Voit hankkia tietoa muutenkin, mutta se ei paljon paina työtä haettaessa, jos sanot opiskelleesi internetissä. Sosiaalisiakin taitoja tarvitaan ja niitä tulee koulussa. Ei varmasti kannata lähteä kouluun, ennen kuin ongelma on hoidettu. Kannattaa puhua ainakin terveydenhoitajalle, jos ei lääkärille.
Olen aloittajan kanssa paljolti samaa mieltä. Yhteiskunnalle kalliin opiskelun motiivi ei saisi olla pelkkä mielenkiinto jotain aihetta kohtaan. Kyllä opiskelun pitäisi johtaa myös työllistymiseen ja näin ollen siihen, että henkilö pystyy huolehtimaan omasta elatuksestaan ja osallistumaan vieläpä lasten ja eläkeläistenkin elatuksesta huolehtimiseen.
Sitten kun tulee toimeen omillaan, voi opiskella pelkästä mielenkiinnosta harrastuksekseen edellyttäen, että maksaa opiskelunsa.
Itsekin olen opiskellut pelkästä mielenkiinnosta avoimessa yliopistossa. Olen töissä ja olen maksanut opiskelustani, tosi maksuhan on pieni. Ymmärrän kyllä hyvin pelkästä mielenkiinnosta opiskelun, mutta kuten sanottu ensin on opiskeltava ammatti, jolla elää. Voihan sekin olla hyvin mielenkiintoinen.
Suurin osa valmistuvista saa töitä. Alasta riippuen pyöreästi 0 - 25 prosenttia jää työttömäksi. Pidemmäksi aikaa korkeintaan 10 prosenttia. Ei niiden takia tarvitse opiskelemista lopettaa.
Joopajoo1 kirjoitti:
Jos on kiinnostusta, on paljon enemmän energiaa panostaa kouluun. Jos panostaa kouluun ja tykkää siitä mitä tekee, ei voi olla huono. Jos on hyvä työssään, työllistyy.
Eli työttömyys on tulosta siitä, ettei koulu kiinnostanut eikä tykätä omasta alasta?
Vierailija kirjoitti:
Joopajoo1 kirjoitti:
Jos on kiinnostusta, on paljon enemmän energiaa panostaa kouluun. Jos panostaa kouluun ja tykkää siitä mitä tekee, ei voi olla huono. Jos on hyvä työssään, työllistyy.
Eli työttömyys on tulosta siitä, ettei koulu kiinnostanut eikä tykätä omasta alasta?
Ei ihan selitä omaa työttömyyttä...
Koska minulla on ollut vaikeuksia arkisten asioiden hoitamisessa.