Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä hinkkien vilkuilijoista?
24.01.2016 |
Ettekö ole koskaan kunnon maitotonkkia nähneet HÄ?
Kommentit (7)
Kun torniolainen Helena Kiviniemi vaikean elämänvaiheen jälkeen kadotti kykynsä nukkua enempää kuin pari tuntia yössä ja alkoi nähdä harhoja, hän pääsi poikkeukselliseen hoitoon. Hänen ystävänsä toimitti hänet Keroputaan psykiatriseen sairaalaan, jossa pidettiin heti ensimmäinen hoitokokous."
Hienoa kuulla, että homma toimii edes jossain päin maata. Ei täällä Itä-Suomessa tuollaista ole. Kaveri on skitsofreniansa kanssa kierrellyt ympäriinsä vuosikaudet, kun ei ole itse halunnut hoitoon sitoutua, eikä päässyt missään elämänsyrjään kiinni, siinä määrin että olisi edes asuntoa saanut. Uskoisin, että hänkin olisi avun ottanut vastaan, jos joku olisi hänet halunnut kohdata ihmisenä, eikä lääketeollisuuden asiakkaana, kulueränä ja hulluna. Toinenkin tuttuni on muutaman vuoden hoidon piirissä olon jälkeen vain tuupattu lääkkeineen omilleen työkyvyttömyyseläkkeelle. Valitettavasti "tehokkaalla" ja "tuottavalla" toimintamallilla ei aina saada toivottuja hoitotuloksia. Oikeasti alkuun pääsy monesti vaatisi sen, että joku ihminen oikeasti osoittaisi välittävänsä apua tarvitsevasta ihmisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ettekö ole koskaan kunnon maitotonkkia nähneet HÄ?
Tutkitusti se laskee miehen verenpainetta ja nostaa serotoniini tasoja.
Jatkan tutkailua, vaikka nähty on.
Sinkkumies
Ihmiset on sen verran herkkiä kapistuksia, että levosta ja unesta on itsekunkin syytä yrittää huolehtia. Muuten menee pian sekaisin uni ja valvetila.
Sitä vähemmän liikkumavaraa on mitä heikompi fysiikka pohjana.
En osaa sanoa ihmisten diagnosoimisesta. Varakkailla, joilla ystäviä on varaa lähteä ajoissa lomalle tai hoitoon. Köyhempiä voidaan kohdella tylymmin. Köyhien asiat on aina jokatapauksessa huonosti.
Hmmmmmmmmmmmmmmmmmm.
Ihmiset on sen verran herkkiä kapistuksia, että levosta ja unesta on itsekunkin syytä yrittää huolehtia. Muuten menee pian sekaisin uni ja valvetila.
Viimeksi näin 60-luvulla maitolavalla muutaman hinkin ja ei niitä kukaan siellä erityisesti ollut vilkuilemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
http://www.hs.fi/kotimaa/a1453522126383
Aivan mahtavaa! Kukapa osaisi paremmin kertoa mikä on pielessä kuin potilas itse. "Diagnoosi" ei liene kovin tärkeä, mutta ryhmä, joka haluaa/osaa auttaa ja on vierellä tsempaamassa - VAU! Jos joudun itse tälläiseen kriisiin, taidan muuttaa pohjoiseen. Helsingissä tälläistä empatiaa ja hoitoa ei löydy.