Mitä teit ensimmäiseksi kun sait vakituisen työpaikan? Elämän "suuria" päätöksiä siis kyselen.

Tällaisina aikoina vakipaikan vakituisuuden varaan ei kannata laskea.

Vastaukseni on varmaan vanhentunut, koska tästä on yli 30 vuotta, mutta: ryhdyin asp-asuntosäästäjäksi.

Vierailija kirjoitti:

Tällaisina aikoina vakipaikan vakituisuuden varaan ei kannata laskea.

En puhunutkaan pelkästään "tällaisista ajoista" vaan ihan yleensä ottaen. Kiva olisi lukea mitä ihmiset ovat keksineet. Moni on ainakin jättänyt ehkäisyn pois tai hakenut asuntolainan, muutkin ratkaisut kiinnostavat. ap

Jos saisin vakipaikan niin ekana mentäisiin miehen kanssa pankkiin, otettais asuntolaina ja ostettas omakotitalo, jota on jo monta kuukautta kateltu :)

Ostin uuden paritalon päädyn ja maksoin sen pois kuudessa vuodessa.

Nyt on okt ja pari tenavaa.

Vakkarin paperit sain 2008

Aloin tehdä töitä, ei siinä sen kummempaa. Nyt puolen vuoden jälkeen olen saanut sen verran rahaa säästöön ja paikattua monia opiskelun ja työttömyyden aiheuttamia aineellisia puutteita, että kohta voin avata asp-tilin. Repäisevää, eikö vain?

Irtisanoin itseni osa-aikaisesta työpaikasta.

Vierailija kirjoitti:

Ostin uuden paritalon päädyn ja maksoin sen pois kuudessa vuodessa.

Nyt on okt ja pari tenavaa.

Vakkarin paperit sain 2008

Miksi alapeukutit? Ootko joku wt-luuseri ja elämäntapaintiaani?

Sain paikan ja menin töihin ihan kuin mihin tahansa työpaikkaan. Puoli vuotta siitä jätin työn ja lähdin ulkomaille opiskelemaan. Jos saisin jonkun kiinnostavan oman alan vakipaikan niin ehkä sitten voisin olla useamman vuoden samassa paikassa mutta todennäköisesti lähinnä makselisin opintolainaa pois ja säästäisin matkustamiseen.

Kiitin luojaani. Nyt tosin jo ex-vakipaikka ja työttömyys on ystäväni.

Ehkäisyn pois jättäminen heti kun on saanut vakipaikan on kyllä yksi idioottimaisimmista tavoista. Ihan sitten tarkoituksella teette lapset työnantajan kustannuksella? Miksei voi tehdä lapsia jo ennen vakipaikkaa tai vasta sitten kun on ehtinyt tehdä edes vähän aikaa töitä?

Ostin punaiset kengät ja punaisen käsilaukun.

En mitään koska ei ollut enää aikaa tehdä mitään.

Mentiin mökille ja korkkasin siiderin :D Ekana syksynä päivitettiin joitain isompia kodin hankintoja ja ekana kesälomana tein kaverin kanssa ulkomaan reissun. Ekat ~1,5 vuotta mies siis opiskeli, joten ei sen kummempia ehtinyt tapahtua.

Kun mieskin valmistui ja sai vakituisen työn, ostettiin oma asunto. Siitä vuoden päästä mentiin naimisiin ja vähän häiden jälkeen jätettiin ehkäisy pois. Raskaaksi tulemisessa sitten kestikin melkein pari vuotta mutta nyt vihdoin ollaan tilanteessa, että muutaman viikon kuluttua pääsen jäämään äitiyslomalle tuosta samaisesta työpaikasta jossa aloitin yli 5 vuotta sitten.

Kun sopimus vakipaikasta oli allekirjoitettu, kysyin saisikos muutaman viikon päästä pari palkatonta vapaapäivää. Huiman rohkea veto. Sain vapaapäivät, ja kertomuksen siitä kuinka palkattomia vapaapäiviä voi pyytää aikaisintaan kahden viikon päähän (itselläni tämä alittui hieman), ja että lomamatkoja ei ostella ennen kuin vapaat ja/tai lomat on varmaksi sovittu. Olin tosin matkani ostanut jo ennen kuin edes hain ko. työpaikkaa. Olen myös jälkikäteen odotellut matkoja ennen varmoja loma-aikoja. Meidän pomolla tuntuis olevan enemmänkin sääntö kuin poikkeus että tietoa lomista pantataan viimeiseen asti ja sen ylikin. Elän vaarallista elämää.

Odotellut = ostellut

nro 15

Ostin sohvakaluston 😂

En mitään, koska siihen aikaan oli ihan selvä, että sai vakipaikan. Ainakin minä oletin niin. Tänäpäivänä ei noita töitä sitten enää olekaan.

Ostin  mekon. Kämppä ja kersa oli jo ennestään. 

Mä taass päätin elämäni suurena päätöksenä,mettä vakinaisia työpaikkoja ei aleta odotella. Mikä olikin ihan hyvä. Mulla on nyt takana 20 vuotta työelämää, josta osa opintojen aikana. Tänä aikana ei ole ollut yhtään vakituista työpaikkaa, mutta on lapset kasvatettu aikuisiksi tai melkein aikuisiksi, parikin asuntoa maksettu, tohtoriksi opiskeltu ja kaiken kaikkiaan ihan täyttä elämää eletty.