Lue keskustelun säännöt.
Opo väheksyy ammatilliseen koulutukseen hakeutuvia
20.01.2016 |
Miten voi vielä nykypäivänä olla opona henkilö, jonka mielestä lukioon meneminen on se ainoa oikea vaihtoehto? Ammattikouluun menijöille kuulema pyörittelee silmiään ja jopa antaa ymmärtää, että ammattikoulu on huono valinta. Eikö tuollaisen ammatti-ihmisen pitäisi kuitenkin tietää, että se lukio ei kaikille nyt vaan ole se oikea tai paras vaihtoehto. Tai että jotain ei lukioon meneminen vaan kiinnosta.
Eikö oppilaanohjaajan kuuluisi olla täysin puolueeton ja tukea nuoren omaa kiinnostusta jatko-opintojen suhteen?
Kommentit (16)
Korreloi mitä korreloi, mutta mitä tapahtuisi, jos ainoa vaihtoehto peruskoulun jälkeen olisi mennä lukioon? Ei olisi ammattikouluja eikä opistoja. Vain ja ainoastaan lukio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ennenvanhaan lukiosta tuli ihan kelvollisia sivistyneitä ihmisiä. Nyt näyttäisi sille että moni on aika tyhjäpää. Eli tyhjään kävivät koulun. Onko taso laskenut vai onko lukioissa eroja?
Ihan amiksena mietin kun olen näitä nuoria lukiosta päässeitä kuunnellut ja tutkinut. Pääsääntöisesti nämä 90- eteenpäin syntyneet ovat aika tiedottomassa tilassa olevia tapauksia. Ennen sitä sentään huomasi kuka on käynyt lukion ja kuka amiksen.
Meillä taas lukiossa ongelmana nimenomaan oli opo, joka ei edes yrittänyt saada nuoria ohjattua ns. paremmille aloille. Ei esitelty lääkistä, oikista, kauppakorkeaa, yliopistoa vaihtoehtoina ollenkaan... Ei edes puhuttu taiteellisesta korkeakoulutuksesta ja sen mahdollisuuksista. Ainoastaan lähikaupungin ammattikorkeaa ja sen suppeita valikoimia opo jankkasi. Näin jälkeenpäin olen pettynyt ja suorastaan suuttunut siitä mitättömästä maailmankuvasta jota hän viljeli. Kuinka monet siivet hän onnistui vuosien aikana matalilla standardeillaan typistämään.
Ei kannata siis peruskoulun opoa ristiinnaulita siitä, että hän haluaisi nuorille mahdollisimman hyvät mahdollisuudet. Lukio on, edelleen, valitettavasti, yleissivistävänä hyvä ponnistuslauta käytännössä mihin vaan. Ja harva nuori 15-16-vuotiaana OIKEASTI tietää, mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä ja missä on hyvä. Toki sellaisiakin harvinaisuuksia varmasti on, mutta mistä tällaisen ikäisekseen kypsän tunnistaa....?
Vierailija kirjoitti:
Korreloi mitä korreloi, mutta mitä tapahtuisi, jos ainoa vaihtoehto peruskoulun jälkeen olisi mennä lukioon? Ei olisi ammattikouluja eikä opistoja. Vain ja ainoastaan lukio.
Suorittavan työn määrä vähenee entisestään tulevaisuudessa jolloin työpaikatkin vähentyvät. Lisäksi ammatillinen koulutus avaa työ mahdollisuuksia vain pienelle sektorille. Lukio on yleissivistävä koulutus eikä kouluta mihinkään ammattiin, joten tämän jatkoksi tulee käydä amk tai yliopisto, joka taas avaa suuremman sektorin mahdollisia työpaikkoja.
Mulle taas opo pyöritteli silmiä kun ainoa paikka mihin hain yläasteen jälkeen oli pikkukaupunkimme ainoa lukio. Yritti ehdottaa kaikkia mahdollisia amiksen linjoja ja kysyi olenko ihan varma, että pääsen lukioon ja pärjään siellä. Joo kyllä kiitos. Keskiarvo oli 8,9 ja raja lukioon pääsyyn 7,5. Muutenkin kaikki opon tunnit käytettiin eri amisalojen tutkimiseen, lukiosta saatettiin puhua korkeintaan sivulauseessa. Meillä näin päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korreloi mitä korreloi, mutta mitä tapahtuisi, jos ainoa vaihtoehto peruskoulun jälkeen olisi mennä lukioon? Ei olisi ammattikouluja eikä opistoja. Vain ja ainoastaan lukio.
Suorittavan työn määrä vähenee entisestään tulevaisuudessa jolloin työpaikatkin vähentyvät. Lisäksi ammatillinen koulutus avaa työ mahdollisuuksia vain pienelle sektorille. Lukio on yleissivistävä koulutus eikä kouluta mihinkään ammattiin, joten tämän jatkoksi tulee käydä amk tai yliopisto, joka taas avaa suuremman sektorin mahdollisia työpaikkoja.
Itse en ole lukiota käynyt ja arvostan enemmän kyllä sellaista käytännön osaamista kuin vaan sitä "yleissivistystä". Olen esimerkiksi neuvonut tohtorisihmiselle miten kirje jätetään postiin (ihan siis sinne tiskille) ja yhden korkeakoulutetun kanssa miettinyt mm. sitä, että kukahan hänelle on soittanut tai miten saa Exceliin lisättyä uuden rivin. Että sellaista yleissivistävää koulutusta :)
Oma teinini taas sanoi, että kaikista ammateista ja amisjutuista oli opon tunneilla loputtomasti asiaa ja lukio-opinnoista ei taas paljon mitään. Ja kun hän oli varma lukioon menosta, niin ei sitten olisi jaksanut kuulla mitä kaikki eri amislinjoja on vaan olisi halunnut kuulla enemmän lukio-opiskelusta.
Pitäisikö opon tunnit jakaa kahteen, lukiosta ja amiksista kiinnostuneille. Tai sitten jotenkin tietoisku- ja luentotyyppisesti ja juuri siitä alasta kiinnostuneet voivat osallistua, miten haetaan, mihin kannattaa panostaa yalla jos alalle haluaa jne. Joku tietty määrä luentoja on käytävä pakollisena kuuntelemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika jännä opo, että noin selkeesti on yhden asian kannalla. Kyllähän sen huomaa, ettei kaikista lukioon ole.
Esim meillä ysillä oleva ei ole varmaan kertaakaan avannut kirjojaan ja tunti osallistuminenkin vähän niin ja näin. Tunnollisesti käy koulussa ja saa kokeista monen kirjavaa vitosesta ysiin. Lapsella on päätä, muttei mielenkiintoa lojua tylsillä teoriatunneilla, itsensä haastaminen nolla. Joten tuen hänen valintaansa: ammattikouluun.
Opo vaan meni sanomaan, että amikseen pääsee helposti kutosenkin keskiarvolla ja sitten se vähäkin tekeminen loppui kuin lehmän häntä. Keskiarvo tuolla 7,2 nyt jouluna, muttamutta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korreloi mitä korreloi, mutta mitä tapahtuisi, jos ainoa vaihtoehto peruskoulun jälkeen olisi mennä lukioon? Ei olisi ammattikouluja eikä opistoja. Vain ja ainoastaan lukio.
Suorittavan työn määrä vähenee entisestään tulevaisuudessa jolloin työpaikatkin vähentyvät. Lisäksi ammatillinen koulutus avaa työ mahdollisuuksia vain pienelle sektorille. Lukio on yleissivistävä koulutus eikä kouluta mihinkään ammattiin, joten tämän jatkoksi tulee käydä amk tai yliopisto, joka taas avaa suuremman sektorin mahdollisia työpaikkoja.
Itse en ole lukiota käynyt ja arvostan enemmän kyllä sellaista käytännön osaamista kuin vaan sitä "yleissivistystä". Olen esimerkiksi neuvonut tohtorisihmiselle miten kirje jätetään postiin (ihan siis sinne tiskille) ja yhden korkeakoulutetun kanssa miettinyt mm. sitä, että kukahan hänelle on soittanut tai miten saa Exceliin lisättyä uuden rivin. Että sellaista yleissivistävää koulutusta :)
En ole sanonut että kumpiakin ei tarvittaisi. Itse olen käynyt korkeakoulun mutta se ei tarkoita että väheksyisin ammatillista koulutusta. Työtehtävät ovat erilaisia ja kumpiakin tarvitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi hyvä jos yläastelaiset pystyisiväy käydä tutustumassa ko ammattiin ennen hakua. Monella aika ruusuinen kuva esim eläintenhoitajan työstä tai kokin ammatista.
AP, sinun aloituksessasi oli yksi sana, joka pisti silmääni: "kuulemma". Sinä siis olet kuullut juttuja, mutta sinulla ei ole ensikäden tietoja. Onko teillä jo pidetty ysiluokkalaisten vanhempainilta, joka keskittyy jatko-opintoihin? Eikö sielläkään puhuta kuin lukiosta?
Meillä oli jokin aika sitten yläkoulussa opo, joka halukkaasti opasti nuoria hakeutumaan toisille paikkakunnille, oli sitten kyse amiksesta tai lukiosta. Se tuntui aika oudolta. Tietysti, jos oman paikkakunnan amiksessa ei ole jotain tiettyä linjaa, niin on hakeuduttava muualle. Samoin jos haluaa päästä johonkin erityislukioon. Meidänkin paikkakunnalta pyrki muualle lukioon huomattavan monet nuoret ja tulivat valituiksikin. Tosin kesän myötä monen mieli muuttui ja kotikaupungin koulu alkoi tuntuakin ihan mukiinmenevältä vaihtoehdolta. Ja sinne sitten useimmat elokuussa tallustivat. Sama koski myös amista.
Neloselle, joka valitti, ettei lukion opo esitellyt yliopisto-opintoja. Puhutkohan nyt ihan totta? Sanoiko sinulle koskaan kukaan, että sisälukutaitoinen lukiolainen, joka ymmärtänee lukemansa, voi myös itse hakea tietoja. Ainakin aikaisemmin lukiolaisille jaettiin jokaiselle ihan omaksi hakuoppaita, joita saattoi selailla kaikessa rauhassa (valitettavan monet eivät jaksaneet vaivautua!). Lisäksi netistä voi hakea tietoa kiinnostavilta aloilta. Eikä mikään estä ottamasta yhteyttä suoraan yliopistoonkin, ellei muuten löydy riittävästi tietoa. Nykyään lukiossa on niin vähän opotunteja, ettei kovin perusteellisiin esittelyihin ole edes aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä yläasteen opo kertoi monipuolisesti sekä lukiosta että amiksesta, ne jotka kiinnostui enemmän amiksesta, pääsi niihin tutustumaan, ja ne joita houkutti lukio enemmän, lähti tutustumaan niihin. Sen verran kritisoin häntä siitä, että itse naisihmisenä ja amikseen halukkaana vaihtoehtoinani olivat elintarvike- ja autoala, opo otti minut "puhutteluun" ja sanoi, ettei naiset pärjää "miesten alalla". Tästähän minä epävarmana teininä vähän säikähdin ja päädyin sitten tuonne elintarvikealalle. Sieltä valmistuin leipuri-kondiittoriksi huippuarvosanoin ja sain vakituisen työpaikan heti valmistumisen jälkeen. Jonkin verran jäi kuitenkin kaihertamaan, etten valinnut autoalaa ja kiinnostus säilyi vielä, joten lähdin ammattikorkeakouluun opiskelemaan auto- ja työkonetekniikan insinööriksi. Olen luokan ainut nainen, mutta tässäpä se taas nähtiin, kyllä naiset pärjää myös "miesten alalla"! :)
Minä en itse siellä opon tunneilla käy, vaan lapseni. Tämän takia käytin sanaa kuulemma. Yhteishakuilta oli ja meni jo ja siellä nyt eri vaihtoehdot kävi hyvin ylimalkaisesti läpi. Ei siis siellä korostanut sinänsä mitään vaihtoehtoa. Lapseni on tästä lukiomyönteisyydestä puhunut jo monet kerrat. Totta kai lasta harmittaa, kun ei ole lukioon menossa ja hänelle on jäänyt sellainen kuva, että opo antaa ymmärtää hänen olevan jollain tavalla huonompi ihminen, koska ei lukioon aio hakeutua.
Itse en aikanaan lukioon mennyt, vaikka "paine" oli niin opon kuin sukulaistenkin puolelta siihen suuntaan. Oman pääni pidin ja ainakin vielä olen leivän syrjässä kiinni pysynyt. Varmasti olisin lukiossakin pärjännyt, mutta se opiskeleminen ei nyt vaan ollut mun juttu. Ja siihen aikaan jatkokoulutuksen olisin varmaan kuitenkin hankkinut samassa paikassa, mihin peruskoulun jälkeen menin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mieluiten mä kuitenkin ehkä olisin jo töissä vakituisesti kuin että siinä tilanteessa, että oon hakemassa kevään yhteishaussa taas ehkä opiskelemaan yliopistoon ja mahdollisesti muuallekin. Näin jälkeenpäin lukio tuntuu ehkä vähän turhalta koululta. Tai en tiiä mutta näin ite oon viime aikoina vähän aatellu.
T: 21-vuotias nuori mies/poika
Meidän koulusta yksi poika halusi amiksen sähköpuolelle, mutta opo toppuutteli, ja suositteli sillä lukupäällä. Levyseppähitsarin opintoja. Poikaa oli harmittanut ammattikouluaikoina, kun olisi sähköpuolellekin kirkkaasti päässyt. Mutta kertoi sitten luokkakoukouksessa että oli paras opo ikinä, kaverista tuli yksi ainakin pohjoismaiden parhaista hitsareista, jota kuskattiin helikopterilla paikasta toiseen, jos vaikka jossain oli saumat pettänyt tai pettämässä niin tämä osasi hitsata. Tai kun haluttiin sauma joka ei petä. Ja voi arvata että ansiot olivat enemmän kuin pienen yläasteemme opettajilla yhteensä.
Heikko koulutus korreloi huonomman elämänlaadun ja terveyden kanssa. En sano tätä että väheksyisin ammatillista koulutusta mutta tämä on terveyssosiologiassa paljon käytetty teoria.