Mikä minua vaivaa?

Olen 40v työssäkäyvä akateeminen nainen. Minulla on aviomies ja kaksi lasta. Työpaikkani on ihan pidetty ja arvostettu. Tienaamme hyvin ja asumme isossa talossa kalliilla alueella.

Olen ehkä vuoden ajan oireillut eri tavoin. Toisaalta on turhautuminen työhön/uraan. En etene vaan tamppaan tasaisesti hyvällä palkalla vuodesta toiseen. Työstä en oikein enää saa mitään, mutta samalla hirvittää, miten ihmeessä pysyn eläkeikään työelämässä.

Toisaalta kärsin lapsettomuudesta. En tiedä voiko tätä termiä käytätä lapsia omaavasta äidistä, mutta yritän selittää. Olin kesällä menossa rutiinioperaatioon (näin minulle oli kerrottu). Kirurgi pari tuntia ennen leikkausta ehdotti, että poistavat samalla munasarjat, kun en varmasti enää lapsia halua. Suostuin tähän hieman hölmistyneenä. Alussa olin tyytyväinen, mutta sittemmin olen, ehkä olemattoman uran takia, alkanut miettiä, josko sittenkin vielä yksi lapsi täyttäisi tämän tyhjiön tunteen.

En usko, että ulkopuoliset aavistavat mitään. Olen laihtunut, mutta se menee leikkauksen piiriin. Tosiasiassa olen alkanut oksentamaan säännöllisesti (en ole tätä koskaan 40 aikana aikaisemmin tehnyt). Lisäksi juon paljon. Ehkä 1-3 lasia (12cl) viiniä per päivä töiden jälkeen. Tätäkin peittelen hyvin.

Kysymykseni kuuluukin, mistä on kyse? Tuntuu, että en oikein välitä enää mistään. Kaikki on ihan sama ja aikaisempi kurinalainen ja tehokas elämä on mennyt. Olen luovuttanut. En näe tulevaisuudessa mitään hyvää ja en oikein tiedä, mistä kyse. En usko kuitenkaan olevani masentunut. Edelleen toki rakastan lapsiani ja välitän heidän hyvinvoinnista. Tuntuu vaan jotenkin selittämättömästi, että elämä on pettänyt minut, ei ollutkaan sitä mitä piti ja näköala tulevaisuuteen on kadonnut.