Auttakaa, olen ihan hajalla :( Vauvani huostaanotettiin
Tapahtui viikko sitten... Olen vain itkenyt yötä päivää.
Huostaanotto tehtiin koska en kuulemma ole kykenevä huolehtimaan vauvastani. Naapurit tekivät minusta kolme lastensuojeluilmoitusta koska vauvani itki "kaikki yöt". Itkuisuus johtui koliikista ja yritinkin siitä heille sanoa ystävällisesti, mutta eivät uskoneet kun eihän tällainen teiniäiti osaa vauvastaan huolehtia, nämä siis ilmoitusten tehneiden naapureiden sanoja.
Olen tietysti hieman puolueellinen sanomaan kun puhun itsestäni, mutta voin käsi sydämellä sanoa etten ole mikään huono äiti joka ei huolehdi vauvastaan :(.
Vauvani on minulle kaikki kaikessa ja rakastan häntä enemmän kuin omaa elämääni, olen rakastanut siitä asti kun kuulin ensimmäisen kerran hänen sydämenlyönnit. En ikinä unohda sitä tunnetta kun tunsin ensimmäiset liikkeet, puhumattakaan siitä kun sain hänet ensimmäisen kerran syliini. Koko maailma oli siinä, tuo pikkuihminen piti minua kiinni sormesta, mutta enemmän se tuntui siltä kun hän olisi pidellyt sydämestä...
En käytä ollenkaan alkoholia, en edes tupakoi. Kotini on aina siisti ja sellainen että vauvani on hyvä ja turvallinen olla siellä. Vauva on todella harvoin hoidossa (ja silloinkin vain tutuilla ihmisillä kuten isovanhemmillaan tai kummitädillään enintään pari tuntia). En ole ikinä laiminlyönyt vauvaani ja kasvukäyrät kuten kaikki muukin on aina ollut kunnossa.
Huostaanotto oli kuulemma välttämätön. Kukaan ei tunnu oikein haluavan auttaa minua saavaan vauvaani takaisin, tai edes neuvomaan mitä sen edistämiseksi pitäisi tehdä. Yrittävät vain rauhoitella ja sanovat että tämä on meidän molempien parhaaksi. Asioilla on kuulemma tapana järjestyä.
Kommentit (18)
Ihan noin vainko lapsi olisi otettu huostaan, vain itkun vuoksi?
Oletko parisuhteessa vai sinkku? Missä lapsen isä on? Ja onko isä hyvä isä lapselle?
Karmivaa.. Tarina olisi voinut olla omani, mutta siihen aikaan ei ollut tätä lasu buumia mikä nykyään.. Lapseni itki melkein kaksi ensimmäistä vuotta. Naapurit kävivät kyllä ovella kyselemässä, mutta ei kukaan mitään ilmoituksia tehnyt, eikä olisi ollut syytäkään.
Kuulostaapa kamalalta. :( Yleensä (toivottavasti!) lapsen huostaanottoon on jokin hyvä syy. Onko sinulla mitään aavistusta, mikä tämä syy voisi olla? Äidin nuori ikä tai vauvan itkuisuus ei voi olla riittävä peruste huostaanotolle. Oletko kertonut asiasta neuvolaan tai vanhemmillesi? Jos et, kerro heti ja pyydä apua.
Ei taas näitä. Miksi pitää mustamaalata sossu niin että apua tarvitsevat eivät sitä uskalla hakea ajoissa?
Höpö höpö. Koliikin takia ei ketään huostaanoteta. Joko tämä on provo tai ap jättää jotain kertomatta!
t. lastensuojelun perhetyöntekijä
Oikeasti äiti ja vauva olisi huolen ilmetessä ohjattu ensikotiin. Ei ihan ensimmäisenä huostaanoteta.
Miten hoidit vauvaa? Kuinka usein imetit? Kuinka usein vaihdoit vaipan?
Vierailija kirjoitti:
Porvoossa käy näin.
Ja FB:n lastensuojelun uhrit-ryhmässä, jossa vanhemmat ei ikinä tee mitään (mitä nyt katkoo esim. lapselta luita) ja silti pahat sossut huostaanottaa lapset. Vaikka vanhemmat siis onkin (omasta mielestään) ihan vuoden vanhempi-matskua.
Joo ei pidä paikkaansa. Tiedän omasta kokemuksestani. Koskaan lasta ei oteta turhaan huostaan! Siihen on aina oltava kunnon syy/huoli.....
Ei. Asia ei etene noin oikeassa elämässä. Muiden puheiden (naapurit) ei huostaanottoon ryhdytä.
Voi miten surullista. Voimia sinulle! <3 kyllä sinä vielä saat lapsesi takaisin. Tee yhteistyötä sossujen kanssa ja ota itsellesi apua vastaan jos sitä tarjotaan. Se on patas tie.
Ei mene läpi tällaisena. Sori.
Ja jumalan kiitos meillä Suomessa on lastensuojelu, sinne tarvittaisiin paljon enemmän resursseja. Ei käy kateeksi sosiaalityöntekijöitä; joutuvat työssään näkemään elämän paskimmat puolet - lukemattomien lasten kärsimyksen.
Lastensuojelussakin voi olla töissä luoja ties mitä ainesta, joten kaikki mahdolliset törkeätkin huostaanotot voi olla mahdollisia. Valitettavasti.
Ja kyllä minäkin haluaisin uskoa oikeudenmukaisuuteen, rehellisyyteen, empatiakykyyn jne... mutta sitä ei kaikista ihmisistä ja heidän toimistaan löydy.
Esikoisellani oli koliikki ja yöt oli yhtä huutoo ensimmäiset 3kk. Kyllä siinä tuli muutamat kerrat pyydeltyä naapureilta anteeksi. Onneks meillä oli ihanan ymmärtäväisiä naapureita. Kukaan ei koskaan pahaa sanaa sanonut eikä lasuja tehtaillut.
Koliikin takia ei kenenkään vauvaa huostaanoteta. Mikä oli siis oikea syy?