Lue keskustelun säännöt.
Kävin tänään psykologilla
13.01.2016 |
Nyt olen 3 tuntia putkeen pillittänyt käynnin jälkeen. Tämä oli ensitapaaminen ja haluaisin tietää onko tunnemyrskyni osa terapiaa? Olen tätä ennen koittanut sivuttaa asian minkä vuoksi hain apua ja tänään jouduin käsittelemään kaiken alusta loppuun. Jos jollain on kokemusta voisitteko neuvoa onko tämä normaalia?
Kommentit (18)
Vierailija kirjoitti:
Sua hävetti se käynti noin paljon? No mitä se sulle puhui? Syyllistikö, niinkun niillä sadisteilla on tapana?
Ei hävettänyt olen pikemminkin ylpeä, että keräsin rokeuteni ja hain apua. Vika ei voi olla psykologissa, sillä hän oli kovin ymmärtäväinen ja asiallinen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se normaalia. Ja tulee toistumaan vielä, koska tuskinte kerralla "loppuun" asti pääsitte, vaan puitavaa riittää.
Siitä se lähtee. Kaikki ulos vaan. Pitkät itkut tuli itsekin itkettyä, välillä ties mistä tunteesta:vihasta, ilosta, surusta, helpotuksesta. Itsellä kroppa on aina ollut herkkä keräämään tuskaa myös fyysisesti. Se helpotti rosenterapian avulla.
Kiitos kovasti neuvoista! Helpotti kuulla, että nämä tunteeni kuuluvat terapiaan :-)
Ap
ei oo normaalia eti uus psykologi ?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos itkettää noin niin on merkki suuresta estyneisyydestä, siitä ettei kykenen puhumaan normaalisti ongelmistaan ja on padonnut ne sisälleen.
En voi käsittää.
Miksi ihmiset ei voi olla rehellisiä itselleen niin ei ajautuisi tämmöiseen itkuterapiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On normaalia. Ja mitäs vikaa itkemisessä? Tämä kysymys noille muutamalle vastaajalle.
Vierailija kirjoitti:
On normaalia. Ja mitäs vikaa itkemisessä? Tämä kysymys noille muutamalle vastaajalle.
aika heikko nyhverö pitää olla jos pillittää kolme tuntia ei mulla muuta! T:6
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On normaalia. Ja mitäs vikaa itkemisessä? Tämä kysymys noille muutamalle vastaajalle.
aika heikko nyhverö pitää olla jos pillittää kolme tuntia ei mulla muuta! T:6
Komppaan :D!!!!
On normaalia. Ja seuraavien kertojen jälkeen älä ihmettele,vaikka olosi olisi kuin rankan työpäivän tehneellä. Asioiden läpi käyminen on yllättävän rankkaa. Tsemppiä ja ole ylpeä,että hakeuduit avun piiriin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itkeminen on vahva merkki heikkoudesta vahva ja psyykkisesti terve ihmine ei todellakaa itke minkää höljänpöljä jutustelun jälkeen tarviit lääkkeitä et psykologii...
Samassa tilanteessa ollut kirjoitti:
On normaalia. Ja seuraavien kertojen jälkeen älä ihmettele,vaikka olosi olisi kuin rankan työpäivän tehneellä. Asioiden läpi käyminen on yllättävän rankkaa. Tsemppiä ja ole ylpeä,että hakeuduit avun piiriin!
Kyllä ne asiat voi käydä läpi ilman psykologiakin. Ei ole mikään pakko mennä sinne itkemään.
Tässä prosessissa tapahtuu siis se että "psykologi" on asiakkaalle taudin oire. Eli asiakas ei kykene elämään normaalisti ja tämä tauti paljastuu tuossa kun menee psykologille. Olisi kannattanut suoraan alkaa avoimemamaksi ja rehellisemmäksi elämässään ja jättää psykologi väliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
itkeminen on vahva merkki heikkoudesta vahva ja psyykkisesti terve ihmine ei todellakaa itke minkää höljänpöljä jutustelun jälkeen tarviit lääkkeitä et psykologii...
lol
Olen itkenyt enimmäkseen psykologin tapaamisten aikana kuin niiden jälkeen. Surullisista asioista puhuminen alkaa itkettää ja ahdistaa, ja sitten nolottaa se itkeminen. Onneksi nykyään itken siellä harvemmin, heh. Eli veikkaisin että on aika normaalia, varsinkin jos asia on vaikea etkä ole sitä ennemmin juurikaan käsitellyt.
Kerro se seuraavalla käynnillä heti aluksi, ja tarvittaessa itke hiukan lisää ja kiroa kohtaloasi oikein olan takaa. Saat lohdutusta, ja vaihtoehtoja selättää asian. Koita jaksaa!
Hienoa ap, että olet hakenut apua :) Tottakai saa itkeä :)
Huomautan vielä lopuksi pikkuseikan, että psykologi ei automaattisesti ole psykoterapeutti eikä psykoterapeuttikaan ole psykologi. Psykologin pohjakoulutuksen jälkeen voi hakea psykoterapiakoulutukseen.
Sua hävetti se käynti noin paljon? No mitä se sulle puhui? Syyllistikö, niinkun niillä sadisteilla on tapana?