Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Olen aidosti sitä mieltä että vanhoillislestadiolaisena naisena on varmasti ihana olla.
12.01.2016 |
Ei tarvitse käyttää ehkäisyä vaan Luoja päättää lasten määrän. Jos ei ole hyvä opiskeluissa voi aina jäädä kotiin ison lapsilauman kanssa. Kertokaa kuinka ihanaa elämää elätte vanhoillislestadiolaiset naiset?
Kommentit (12)
Onko se ihanaa saada lapsia oman terveyden uhalla? Jos synnytyksessä yms menee jotain vikaan ja lääkäri kertoo että seuraava voi olla tappava, et voi siltikään ehkäistä....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä elän ihanaa elämää ja onneksi olen pärjännyt opinnoissa ja työelämässä, koska miestä ei ole. Olipa taas loistavaa logiikkaa ap:ltä. Ei se suurperheen äitinäkään olo mitään lomailua ole ja hölmömmältä tai laiskemmalta menee paletti levälleen heti alkuunsa.
Parikymmentä vuotta sitten VL-isännän suusta kuultuna: "Kaksi vaimoa olen nainut hautaan." Ei kehunut, ei katunut, totesi vain.
Ihanaa se lapsitehtailu ei ole ainakaan niille lapsille, jotka joutuvat liian vähälle huomiolle, kun vanhemmat pukkaavat jatkuvasti uutta sisarusta maailmaan.
Mistä käsitys, että kaikilla lestadiolaisilla on suurperhe? Toisaalta moni työelää kartteleva ei-uskovainenkin tehtailee lapsia ja VAIN sen takia, että ei halua työelämään sopivin väliajoin pullautetut lapset on syy olla kotona useita vuosia, vaikka niitä olisi vain muutama.
Toisaalta moni yli kýmmenen lapsen äiti on luonut hyvän ja arvostetun uran.
Tuo joka ei pääse yhteisöstä irti. Pistä meikit naamaa, värjää hiukset ym. ehkäise, kuuntele musaa, kiroile, käy baareissa jne. ei sua kukaan väkisin pidä uskiksena. Tai sitten, vaan sanot, että et usko noin ja jatkat elämääsi ennallaan, jos em. asiat ei kiinosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanaa. Voi nauttia lapsien temmellyksestä,leipoa niiden kanssa,olla ulkona, urheilla, käydä harrastuksissa. Ei todellakaan jää huomio vähälle. Välillä tottakai raskasta kun on niin paljon lapsia mutta suurimmaksi osaksi arki on ihanaa ja kivaa. Tosiaan olen 30 vuotias 4 lapsen äiti. Suosittelen!
Osittain samaa mieltä. Olen itse ex-vl ja se mitä yhteisöltä kaipaan on mahdollisuus jäädä kotiäidiksi ja saada iso perhe. Toki voisin tehdä sen muuten, mutta 1) mies ei haluaisi ja 2) ympäröivä yhteisöni pitäisi minua järjettömänä ja tuomitsisi valintani. Lestadiolaisyhteisöön tukevasti sitoutunut pariskunta saa ympäristönsä ja toistensa tuen suurperheelle ja tuntee vielä tekevänsä moraalisesti oikein, vastuu perhesuunnittelusta ja valintojen vaikeudet puuttuvat.
En jäänyt lestadiolaisuuteen, koska oikein mitään muuta liikkeen opeissa en sitten sulattanutkaan. Enkä kadu valintaani vaikka vielä pari lasta tekisin mielelläni :) Mutta puolensa siinäkin elämäntavassa on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neljänlapsenäiti kirjoitti:
Ihanaa. Voi nauttia lapsien temmellyksestä,leipoa niiden kanssa,olla ulkona, urheilla, käydä harrastuksissa. Ei todellakaan jää huomio vähälle. Välillä tottakai raskasta kun on niin paljon lapsia mutta suurimmaksi osaksi arki on ihanaa ja kivaa. Tosiaan olen 30 vuotias 4 lapsen äiti. Suosittelen!
Aika naiivia suositella tuollaista kenellekään. Miksi ihmeessä suosittelet? Aivan kuin olisit kokeillut jotain uutta kevytjugurttia kaupassa. Lestadiolaisuuttako suosittelet vai kotiäitiyttä yleensä vai mitä? Elämässä omien valintojen tekemistä, eikä jonkun satukirjan pohjalta luotujen perinteiden mukaan elämistä, suosittelen minä.
Vierailija kirjoitti:
Kammottavaa. Yritän päästä yhteisöstä eroon ja siitä ei niin vain pääsekään...
Miksi ei niin vain pääse eroon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osittain samaa mieltä. Olen itse ex-vl ja se mitä yhteisöltä kaipaan on mahdollisuus jäädä kotiäidiksi ja saada iso perhe. Toki voisin tehdä sen muuten, mutta 1) mies ei haluaisi ja 2) ympäröivä yhteisöni pitäisi minua järjettömänä ja tuomitsisi valintani. Lestadiolaisyhteisöön tukevasti sitoutunut pariskunta saa ympäristönsä ja toistensa tuen suurperheelle ja tuntee vielä tekevänsä moraalisesti oikein, vastuu perhesuunnittelusta ja valintojen vaikeudet puuttuvat.
En jäänyt lestadiolaisuuteen, koska oikein mitään muuta liikkeen opeissa en sitten sulattanutkaan. Enkä kadu valintaani vaikka vielä pari lasta tekisin mielelläni :) Mutta puolensa siinäkin elämäntavassa on.
Nuorena heti täysi-iän kynnyksellä naimisiin menneillä todella voi olla vaikeaa jos lapsia alkaa tulla vuoden välein ja imetykset siinä välissä. Ei ole helppo naisenosa.
Kenellä on vastuu? Se voi olla psyykkisesti erittäin rankkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osittain samaa mieltä. Olen itse ex-vl ja se mitä yhteisöltä kaipaan on mahdollisuus jäädä kotiäidiksi ja saada iso perhe. Toki voisin tehdä sen muuten, mutta 1) mies ei haluaisi ja 2) ympäröivä yhteisöni pitäisi minua järjettömänä ja tuomitsisi valintani. Lestadiolaisyhteisöön tukevasti sitoutunut pariskunta saa ympäristönsä ja toistensa tuen suurperheelle ja tuntee vielä tekevänsä moraalisesti oikein, vastuu perhesuunnittelusta ja valintojen vaikeudet puuttuvat.
En jäänyt lestadiolaisuuteen, koska oikein mitään muuta liikkeen opeissa en sitten sulattanutkaan. Enkä kadu valintaani vaikka vielä pari lasta tekisin mielelläni :) Mutta puolensa siinäkin elämäntavassa on.Nuorena heti täysi-iän kynnyksellä naimisiin menneillä todella voi olla vaikeaa jos lapsia alkaa tulla vuoden välein ja imetykset siinä välissä. Ei ole helppo naisenosa.
Kenellä on vastuu? Se voi olla psyykkisesti erittäin rankkaa.
Vastuu on ulkoistettu Jumalalle, joka antaa niin monta lasta kuin parhaaksi näkee :)
Ei oikeasti, en mä haluaisi kahtatoista lasta ilman mitään oikeaa kontrollia, olisi varmasti todella raskasta. Ja monethan nykyään ehkäisee aina jossain välissä, kykenee perustelemaan sen itselleen vanhempien jaksamisen suojeluna (mikä on toki kaikkien kannalta oikein hyvä asia). Ehkä voisin pärjätä sellaisena lestadiolaisena. Mutta koko uskonto on luonteeltaan niin kokonaisvaltainen etten sittenkään tahtoisi. Silti jollain tasolla tykkään kulttuureista, joissa iso meluisa perhe nähdään tavoiteltavana ja perheet ja suvut viettää paljon aikaa yhdessä. Vaikka globaalisti sellaisen ajattelun lisääntyminen nykyisestä olisi katastrofi.
T. Nro 8, itse isohkossa perheessä onnellisen lapsuuden viettänyt
Alue: Aihe vapaa
Kammottavaa. Yritän päästä yhteisöstä eroon ja siitä ei niin vain pääsekään...