Lapsuudenkodissasi tabu asia? (ev)

Tabuasia on yhdyssana.

Kehuminen ja kannustaminen. Ikinä ei ole " päähän taputeltu" , vaikka joskus sellainen olisi ollut ihan kivaakin :/

Enivei... Tabuja oli kuukautiset ja seksi ainakin.

Hitto sitä huutoa, kun olisin teininä mennyt juttelemaan psykologille paniikkikohtauksistani, jotka vanhempieni mukaan loppuisivat, jos vaan lopettaisin ne tms.

masennus ja isän viikonloppu juominen

Tabuhan jo itsessään tarkoittaa asiaa, josta ei puhuta, joten pelkkä tabu... ei tarvi toistaa uudestaan asia-sanaa..

Veli, joka oli syntynyt kuolleena vanhempieni ensimmäisenä lapsena. Asiasta ei koskaan puhuttu (eikä varmaan koskaan puhutakaan), kuulin siitä joskus yli kymmenvuotiaana ja olin monta päivää sokissa. Eniten asiassa ahdistaa se, ettei siitä kerrottu, olisi auttanut ymmärtämään monta asiaa.



Monia muitakin tabuja oli: kuukautiset, seksi, pojat, mielenterveysongelmat

Koskaan ei kehuttu. Oli kai periaatteena joku semmonen, että kehuminen ja kannustaminen ylpistää. En tiedä. Pitäisipä muuten kysäistä äiskältä, että miksi ei koskaan sanottu mitään kannustavaa. Jos joskus onnistui jossain, äiti yleensä totesi, että no enpä olisi uskonut...



Viimeksi törmäsin tähän, kun puhuimme minun häistä äidin kanssa. Äiti kertoi ajatelleensa, että toivottavasti nuo nyt ei sitten eroa. Miksei voinut ajatella, että no onpa kiva juttu, että tyttö on löytänyt elämänkumppanin. Miehestäni kun kuitenkin pitää ja on tämän kanssa hyvissä väleissä.



Toivoisin, että en itse syyllistyisi samaan omien lasten kohdalla. Olen ihan tietoisesti koittanut pitää mielessä, että ei saa väheksyä. Olen ennemmin hiljaa, jos ei ole hyvää sanottavaa. Ja koitan kannustaa lapsia erityisesti niissä asioissa, jotka tuntuvat vaikeilta. En halua olla samanlainen kuin äitini.

Tulee vieläkin ihan kuristuskohtaus jos joku kirjoittaa esim. yhdyssana virheitä.