Elämässä on paljon hyvää mutta

Yksi lapsistani on aika syrjättnyt, pudonnut opiskeluista ja normaalista päivärytmistä. Paljon sairastelua myös ollut. Surettaa niin paljon tilanne että se vie elämänilon, säälittää ja välillä ärsyttää. En voi ymmärtää että näin on käynyt, vanhemmat aina käyneet töissä, koulutettuja ja sisarukset hoitaneet asiansa hyvin. Onneksi ei ole päihteidenkäyttöä.