Lue keskustelun säännöt.
Oletko tyytyväinen arkeesi? Onko se sellaista kun haluat sen olevan?
14.02.2006 |
Onko arkesi tarpeeksi hyvää?
Usein puhutaan elämänhallinnasta. Se on aika vahva termi kuvaamaan asiaa, eihän kukaan voi täysin hallita elämäänsä. Ajanhallintakin on ehkä liian abstraktia, sillä aikaakaan ei voi täysin hallita. Aikaa ei voi pysättää vaan se menee eteenpäin vaikka emme sitä aina haluaisi. Kuitenkin voimme vaikuttaa arkeemme ja siihen miten se etenee eli voimme hallita ainakin jonkin verran arkeamme.
Oletko siis tyytyväinen arkeesi? Ajelehditko elämässäsi eteenpäin vai oletko miettinyt omaa arkeasi ja sitä miten voisit muuttaa sitä tarvittaessa? Miten ajankäyttösi jakautuu? Teetkö tarpeeksi juuri niitä asioita, joita haluat tehdä ja joita arvostat? Yritätkö tehdä liikaa vai teetkö mielestäsi liian vähän?
Kommentit (6)
teen itselleni tärkeitä asioita. Juuri nyt on hieman " murrosvaihe" meneillään ja olen hakenut hiukan itselleni enemmän tilaa. Nyt en ihan tiedä mitä sillä tilalla tekisin ;)) Se ei ole ongelma, päinvastoin.
Mutta parisuhde ja muutamat materiaaliset seikat mättävät, nekin siihen malliin ettei oma hallinta voi ihan kaikkeen mitenkään vaikuttaa. Siksipä arjessani on muutamia hyvin synkkiä pilviä :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
arki on aivan liian raskasta viidenlapsen perheessä. Valitettavasti asiaan ei voi mitenkään vaikuttaa, sillä rahaa lastenhoitajan palkkaamiseen tai au pairiin ei ole.
Esikoinen on 1,5- vee eikä oikein tajua talvijutuista.. Ensi kesänä palaan töihin ja se vähän harmittaa, varmaan nauttisin paljon kahden pikkusen kanssa jos voisin palata vasta syksymmällä.
Parisuhde toimii ja saan omaa aikaa jos haluan. Tänään meen lasten kanssa kahville kaupunkiin.
Koitan tehdä kotitöitä vähän joka päivä niin kotona on mukava köllötellä. En tykkää epäjärjestyksestä mutten ota pulttia siitä.
työ liian rankkaa, tuntuu etten saa olla tarpeeksi lapseni kanssa. Parisuhde kitkuttelee puoliväkisin siinä sivussa.
Olen siis yhden taaperon yh-kotiäiti.
Eli kyllä arki on niin hyvää, kun voi vaan olla, eli kai pitää olla tyytyväinen. Tahtoisin elää lapsiperheen arkea, mutta elän hyvää lapsettoman pariskunnan arkea. Toki ajattelen elämässä eteenpäin ja mietin omaa arkeani. Vaikea jotenkin suunnitella tosin, koska se toive, se lapsen saanti, on asia, johon en oikein voi itse vaikuttaa, ja josta ei voi tietää, tapahtuuko ehkä jo tänä vuonna vaiko ei koskaan.
Ajankäyttö jakaantuu liikaa kyllä tällaiseen netissä roikkumiseen ja muuhun turhanpäiväiseen, joka loppujen lopuksi ei edes anna kovinkaan paljoa nautintoa, saati sitten paljoa mitään muuta. Noin muuten aikani jakaantuu työn, harrastusten, kotitöiden ja miehen kanssa oleilun välillä ihan mukavasti. Koen työni mielekkääksi, mutta on mukavaa, että se ei vie koko aikaani. Teen mielestäni kyllä oikeastaan liian vähän. Aikaa olisi enempäänkin. Silti mieluummin näin päin, kun niinpäin, että koko ajan olisi kamala kiire, eikä mistään ehtisi nauttia.