Kylmät ihmiset ja ihmissuhteet

Jos on enemmän järki- kuin tunneihminen, niin vaikuttaako se läheisten ihmissuhteiden (ystävyys, parisuhde) muodostamiseen? Varsinkin naisnäkökulmaa haluaisin kuulla, koska naisten oletetaan olevan tunteellisia.

Pystyn kyllä tuntemaan empatiaa ja lukemaan toisen olotilaa, vaikkei suoraan sanoisi. Minusta vain useimmat asiat hoituvat parhaiten kun laittaa tunteet sivuun. Ja jos minulla on ongelma niin puhun siitä siksi koska etsin ratkaisua. En halua vaivata muita ratkaisemattomilla ongelmilla vaan kärsin sitten vaikka itsekseni jos en muuhun pysty, kuuntelen vaikka jotain musiikkia josta tulee parempi mieli. Minusta on vaivaannuttavaa kun joku jauhaa samoja ongelmia tapaamisesta toiseen, ja tuntuu odottavan myötätuntoista suhtautumista ja selkääntaputtelua, ja suoranaista valehtelua ja asioiden kaunistelua että tulisi parempi mieli. Minun on todella vaikea ruveta valehtelemaan toiselle kun tiedän ettei se edes muuta tilannetta mihinkään.

Tämä siis koskien niitä ihmisiä, joilla on ongelmia. Yhtä vähän ymmärrän sitä, että ne joilla menee hyvin joutuvat väkisin kehittämään jotain päiviteltävää, ja sitten niitä pitää päivitellä oikein porukalla. Minusta useimmat pienesti hermostuttavat asiat kannattaisi vain sivuuttaa. Voi tietenkin olla, että muita samat asiat yksinkertaisesti hermostuttavat enemmän, mutta olenkin kylmä ihminen.