Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tulevien korkeakoulujen ensikertalaiskiintiöiden vaikutukset näkyvät jo
04.01.2016 |
Empiirinen tutkimukseni paljastaa, että ensi kevään ensikertalaiskiintiöt ovat aiheuttaneet paniikkia niiden opiskelijoiden keskuudessa, joilla on haaveita suorittaa vielä toinenkin tutkinto korkeakoulussa. Etenkin tämä näkyy AMK-opiskelijoissa, jotka haluavat päästä elämässään vielä yliopistoonkin. Muutamat ovat pistäneet opintonsa jäihin ihan opintojensa loppusuoralla, sillä valmistuminen heikentäisi mahdollisuuksia päästä opiskelemaan yliopistoon. Jotkut ovat tahallaan ottamatta papereita ns. pihalle, vaikka lopputyöt olisivatkin jo tehty ja opintopisteet muutamaa vaille pulkassa.
Veikkaan joukkopakoa "epäsuosituilta" aloilta. AMK:t voivat vastedes vain haaveilla rahoituksesta, kun kukaan ei halua valmistua heidän koulutusohjelmistaan. Monet lusmuavat vuosi tolkulla kotona lukien pääsykokeisiin, joihin on 2000 muutakin pyrkijää. Nuoret eivät valmistu, uusia ammattilaisia ei synny, Suomi taantuu entisestään. Alanvaihtajat voivat vain haaveilla uusista uristaan, pahimmassa tapauksessa pitkäaikaistyöttömänä.
Mutta eihän tämä tietenkään voi olla lopputulema tästä mahtavasta "ensikertalaiskiintiöt" -ideasta. Kaikkihan tulee menemään juuri niin kuin hallitus haluaa. Suomen nuoret valitsevat 18-19-vuotiaana kerralla juuri sen oikean opiskelualan, pääsevät kouluun ja opiskelevat tavoiteajassa kunnioitettaviksi veronmaksajiksi, eivät koskaan jää työttömiksi ja elävät elämänsä loppuun saakka onnellisina samaa duunia painaen. Niinhän se meneekin, eikös juu?
Kommentit (9)
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuolla voi välttää ensikertalaiskiintiö-ansaa? Käsitin, että ainakin alunperin tarkoitus oli, että ensikertalaiskiintiöön kuuluvat vain ne, jotka eivät ole aiemmin ottaneet vastaan opiskelupaikkaa eivätkä myöskään suorittaneet kokonaista tutkintoa. Tällä hetkellä jo opiskelevilla on se paikka vastaanotettu, joten eivät kai pääse ensikertalaisiksi, vaikka jättäisivätkin ottamatta paperit ulos nykyisestä koulusta?
Jos on ottanut paikan vastaan ennen syksyä 2014, kuuluu edelleen kiintiöön. Jos taas syksyllä 2014 tai sen jälkeen, ei kuulu kiintiöön. Ei kannata valmistua ennen kuin on se opiskelupaikka, jos haluaa vielä jotain muutakin opiskella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta eihän tämä tietenkään voi olla lopputulema tästä mahtavasta "ensikertalaiskiintiöt" -ideasta. Kaikkihan tulee menemään juuri niin kuin hallitus haluaa. Suomen nuoret valitsevat 18-19-vuotiaana kerralla juuri sen oikean opiskelualan, pääsevät kouluun ja opiskelevat tavoiteajassa kunnioitettaviksi veronmaksajiksi, eivät koskaan jää työttömiksi ja elävät elämänsä loppuun saakka onnellisina samaa duunia painaen. Niinhän se meneekin, eikös juu?
Se onnistuisi vallan mainiosti, jos Suomessa olisi käytössä vähänkään kunnollinen oppilaanohjaus peruskoulussa ja lukiossa. Nykyisellään ei ole.
Ihmeellistä tämä nykyajan meno ylipäätään, että opiskellaan ja opiskellaan vaan.
Ei maailma opiskelemalla pyöri.
Jonkun saatanan tusinamaisterin tutkinnon saa tiivistettyä kolmeen vuoteen ja amk:n puoleentoista. Sitten mennään hommiin.
Aikuistuminen pelottaa nykyään ihmisiä enemmän kuin ennen? Luuserien sukupolvi kasvamassa. Mahtaako riittää vastuunkantajia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta eihän tämä tietenkään voi olla lopputulema tästä mahtavasta "ensikertalaiskiintiöt" -ideasta. Kaikkihan tulee menemään juuri niin kuin hallitus haluaa. Suomen nuoret valitsevat 18-19-vuotiaana kerralla juuri sen oikean opiskelualan, pääsevät kouluun ja opiskelevat tavoiteajassa kunnioitettaviksi veronmaksajiksi, eivät koskaan jää työttömiksi ja elävät elämänsä loppuun saakka onnellisina samaa duunia painaen. Niinhän se meneekin, eikös juu?
Se onnistuisi vallan mainiosti, jos Suomessa olisi käytössä vähänkään kunnollinen oppilaanohjaus peruskoulussa ja lukiossa. Nykyisellään ei ole.
Ei välttämättä onnistuisi hyvälläkään ohjauksella. Aivot kehittyvät 25-vuotiaaksi asti, mieli muuttuu ja oma osaaminen voi alkaa käydä selväksi vasta myöhemmällä iällä. Tiedän monia, jotka lukiossa halusivat opiskella "jotain media-alaa", "ehkä jotain viestintään liittyvää" tai, jotka sanoo: "osaan laulaa koulun bändissä, haen siis teatterikorkeakouluun" ja vasta pari vuotta myöhemmin ovat tajunneet, että olisi pitänyt sittenkin panostaa luonnontieteisiin tai kouluttautua opettajaksi jne. Nuoren aivot toimivat vähän eri tavalla kuin aikuisen. Ei jokainen ole kypsä tekemään loppuelämänsä päätöksiä vielä 18-vuotiaana. Jotkut ehkä ovat, toiset eivät.
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellistä tämä nykyajan meno ylipäätään, että opiskellaan ja opiskellaan vaan.
Ei maailma opiskelemalla pyöri.
Jonkun saatanan tusinamaisterin tutkinnon saa tiivistettyä kolmeen vuoteen ja amk:n puoleentoista. Sitten mennään hommiin.
Aikuistuminen pelottaa nykyään ihmisiä enemmän kuin ennen? Luuserien sukupolvi kasvamassa. Mahtaako riittää vastuunkantajia?
Työttömänä on ilmeisesti hauskempaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos haluttaisiin valmistuvat opiskelijat töihin, siis nekin, jotka vielä haaveileivat jatkokoulutuksesta, ei pitäisi rangaista siitä, että valmistuu tutkintoon. Sekin tulisi yhteiskunnalle halvemmaksi, kun nuori menisi valmistumisensa jälkeen edes joksikin aikaa töihin, tienaisi säästöjä ja vasta sitten alkaisi opiskella toista tutkintoa, jos intoa opiskeluun vielä riittää. Mielestäni kiintiöt kannustavat opiskelijastatuksella hengailuun ja ikuiseen opiskeluun, eivät työntekoon. Se vasta luuseriutta onkin.
Mielestäni on vähintäänkin huolestuttavaa, että saa joka puolelta kuulla, kuinka "en aio ainakaan valmistua ennen kuin olen päässyt muualle opiskelemaan". Minun opiskeluaikoina (olen siis AMK-opettaja, yliopistopätevyyden AMK:n jälkeen hankkinut) kuitenkin saatettiin tehdä se AMK-tutkinto loppuun, käydä töissä pari vuotta ja sitten hakea opiskelemaan lisää, eikä kukaan ikinä haukkunut näitä ihmisiä luusereiksi, "tuplamaistereiksi", koulutusshoppailijoiksi ym.
Hassuahan tässä on se, että ihminen, jolla on vaikka kolme ammattikoulututkintoa tai tuplamaisterin paperit ulkomailta, on edelleen ensikertalainen toisin kuin esimerkiksi työtön tradenomi, joka haluaa kauppakorkeaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta eihän tämä tietenkään voi olla lopputulema tästä mahtavasta "ensikertalaiskiintiöt" -ideasta. Kaikkihan tulee menemään juuri niin kuin hallitus haluaa. Suomen nuoret valitsevat 18-19-vuotiaana kerralla juuri sen oikean opiskelualan, pääsevät kouluun ja opiskelevat tavoiteajassa kunnioitettaviksi veronmaksajiksi, eivät koskaan jää työttömiksi ja elävät elämänsä loppuun saakka onnellisina samaa duunia painaen. Niinhän se meneekin, eikös juu?
Se onnistuisi vallan mainiosti, jos Suomessa olisi käytössä vähänkään kunnollinen oppilaanohjaus peruskoulussa ja lukiossa. Nykyisellään ei ole.
Mitäpä se oppilaanohjaus auttaisi? "Kuulkaas hyvä luokka, teistä puolet pääsee työllistävälle alalle ja loput alalle missä ei riitä töitä, oliko kysyttävää?" Vai ajattelitko että kaikki mahtuu hoiva-alalle ja lääkikseen jos vaan olis oppilaanohjaus kunnossa?
Alue: Aihe vapaa
Eihän tuolla voi välttää ensikertalaiskiintiö-ansaa? Käsitin, että ainakin alunperin tarkoitus oli, että ensikertalaiskiintiöön kuuluvat vain ne, jotka eivät ole aiemmin ottaneet vastaan opiskelupaikkaa eivätkä myöskään suorittaneet kokonaista tutkintoa. Tällä hetkellä jo opiskelevilla on se paikka vastaanotettu, joten eivät kai pääse ensikertalaisiksi, vaikka jättäisivätkin ottamatta paperit ulos nykyisestä koulusta?