Mistä tietää onko kyse pentutehtailusta?

Jos vanhemmat ei ole rekisteröityjä, niin ei taatusti ole rotukoira. Teitä ollaan huijaamassa ihan täpöllä.

Liian kallis, älä osta.

Kuulostaa hyvälle jos ette aio teettää pentuja tai harrastaa näyttelyjä.

Jos kotona on vain yksi näyttöhuone tai ulkotarhat joita ei pääse katsomaan, on syytä huolestua. Samoin jos ei pääse ollenkaan katsomaan vaan koira tuotaisiin jonnekin näytille. Normaalilta perheeltä voi ostaa koiran.

Niin kauan on pentutehtailua, kun löytyy ostajia jotka haluavat sen rekkaamattoman pennun vähän halvemmalla. Hankkikaa lemmikkinne vastuuntuntoiselta ja asiantuntevalta kasvattajalta. Googlettakaa ja kyselkää muiden kokemuksia eri kasvattajista ja koirista. Sitä paitsi lemmikin hankintaan käytetty hinta on vain pisara meressä verrattuna siihen paljonko rahaa lemmikin laadukkaaseen ravintoon, tarvikkeisiin, rokotuksiin, kastrointiin/sterilointiin, lääkärintarkastuksiin, leluihin, tarvikkeisiin ym. menee. Lemmikki voi myös sairastua tai joutua onnettomuuteen, jolloin eläinlääkärillä käyntejä varten kannattaa olla rahaa käytettävissä. Kannattaa myös muistaa, että pentutehtailijalta voit saada valmiiksi sairaan lemmikin, mikäli emon ja pentujen ruokinta, hoito ja rokotukset ym. on laiminlyöty.

Niin siis ei etsitäkään mitään näyttelykoiraa eikä sinänsä ole väliä onko 100% puhdasrotuinen. Ollaan seropejakin käyty katsomassa ja harkittu. Lenkkikaveriksi ja perheenjäseneksi koiraa ollaan hankkimassa. Ei viitsisi pulittaa täyttä hintaa "vain" papereiden vuoksi, koska näyttelyt tai jalostus ei kiinnosta. Ja monesti just jalostushommissa/virallisilla kasvattajilla törmää siihen, että sukutauluissa samat nimet toistuu huolestuttavan tiheään. Ollaan omistettu rekisteröity koirakin joten asioihin tullut tutustuttua.

Kuitenkaan en sellaista laajamittaista hämärää pentutehtailua halua tukea joten siksi pohdin, että missä raja oikein kulkee.

-ap

Et osta. Ihan kiellän oikeasti. Rotukoiralle ei ole mitään syytä miksi ei olisi rekisterissä. Eli eivät ole puhtaita. Toisekseen, yleensä pentutehtailijoita ovat juuri he ihmiset jotka eivät rekisteröi "rotukoiriaan". Kennelliitto seuraisi kun pentueita tulisi joka juoksuista. Itselläni on vain sekarotuisia mutta silti olen tätä mieltä. Omani olen hommannut kodinvaihtajina. En ostaisi sekarotuista pentuakaan vaikka se kuulostaakin ehkä hassulle.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa hyvälle jos ette aio teettää pentuja tai harrastaa näyttelyjä.

Jos kotona on vain yksi näyttöhuone tai ulkotarhat joita ei pääse katsomaan, on syytä huolestua. Samoin jos ei pääse ollenkaan katsomaan vaan koira tuotaisiin jonnekin näytille. Normaalilta perheeltä voi ostaa koiran.

ohis

Koiria voidaan pitää myös jossain aivan muualla.

On olemassa myös pentutehtailijoita, joilla on kennelnimi, mutta jotka teettävät välipentueita joita ei rekisteröidä, siis näitä rotumixejä ym. Pennut ja emo saatetaan kyllä hoitaa suhteellisen hyvin, mutta emon jatkuva pennuttaminen on mielestäni aika vastuutonta. Koirakin tarvitsee aikaa raskaudesta ja synnytyksestä palautumiseen ja tuskin kenenkään keho ja pää kestää jatkuvaa rääkkiä. Yleensä myyjät väittävät pentujen olevan ns. vahinkoja, mutta yllättäen näitä vahinkopentueita syntyy useamman kerran..

Ihan tavalliselta perheeltä vaikuttavat ja mitä heidän historiaa facebookin kautta pystyy jäljittämään niin ei rekisteröimättömiä pentueita ole useita eikä tiheään (useita vuosia välissä). Kasvattavat myös siis rekisteröityjä koiria, mutta niitäkin pienimuotoisesti.

Siinä on jokin määrä kuinka monta pentuetta yhdellä koiralla saa teettää. Rekisteröidyillä koirilla ei tällaista voi tehdä ja näin ollen jos teettää niin pentuja ei voi rekisteröidä. Itse olen ostanut rotukoiran, jolla kennelliiton paperit. Maksaa enemmän, mutta tiedän paremmin , mitä ostan.

Jos kotikoiraksi nii adoptoit ulkomailta esim. Espanjan koiratarhoilta tai suomalaisia koiria jotka joutuvat lopetetuksi jos ei uutta kotia löydy. Ei oikeasti kannata tukea mitään muuta kuin paperillisten pentujen ostoa. Et tiedä mitä saat, ostat sian säkissä, ei takuita, terveystuloksia ja tutkimuksia vaan sanotaan että "on se terve kun ollaan vaan rokotukset tehty", koiranpennun vanhempien vanhemmistakaan ei ole tietoa. Kohta sinulla on käsissäsi koira joka on myyty sinulle "paperittomana kääpiöpinserinä" ja hänestä kasvaakin dobermannin kokoinen mutta samanvärinen(näytä käy nykyään paljon). On oikeasti vastuutonta ihan vaan siksikin kun koirien terveys ei ole enää samaa luokkaa kuin ennen. Mieluummin itse ostaisin terveistä vanhemmista ja kasvattajalta jolta saan elinikäisen tuen ja luultavasti uuden ystävän. Olen edelleen viesti 6, ja omaan itsekkin paperittomia koiria, tai on heillä paperit mutta ei Kennelliiton.

Onko vanhempien vanhemmat rekkarissa? Jos ovat, ottaisin huoletta. Kuitenkin haluan kannustaa puhdasrotuisuuteen. Jos koko suvussa ei ole rekattuja, en ottaisi. Toki jos sinua ei haittaa, siitä vaan!

Ikävä esimerkki noista välipentueista ja pentutehtailuista on tapaus pikkupiskin kennel..tai millä muilla nimillä se ehtikin toimia. Googlella löytyy mielenkiintoista juttua aiheesta.

Espanjan löytökoiria ym. olen harkinnut, mutta en uskalla pikkulapsiperheeseen sellaista hankkia, kun ei ole takuita luonteesta ym.

Hyviä pointteja olette esittäneet kyllä.

Omat kommenttini pikaisesti, en lukenut ihan kaikkia viestejä ketjusta.

1) Rekisteröinnin ehtona on nykyisin jokaisella rodulla se, että pentueen vanhemmilla ei ole tietyistä virallisista terveystutkimuksista huonointa mahdollista arvosanaa (eli jos koira on todettu selkeästi sairaaksi, sen pentuja ei rekisteröidä). Osalla rodusta on lisäksi omia rotukohtaisia PEVISA-ohjelmia, jotka asettaa rekisteröintiehdoksi virallisia terveystutkimuksia ja niihin tietyt raja-arvot. Jos Suomessa syntynyt rotukoira ei ole rekisterissä, ensimmäinen mieleen tuleva syy on että vanhemmat ei täytä rekisteröintiehtoja eli ovat joko tutkitusti sairaita tai niitä ei ole tutkittu eikä tutkita.

2) Jos pentueen molemmat vanhemmat on rekisteröimättömiä, minun kokemuksen mukaan se vaatii jo hieman yritystä. Rekkaamattomia koiria ei ole missään rodussa hirveästi, miten tämä perhe on saanut käsiinsä sekä rekkaamattoman nartun että uroksen? Ja miten onkin sattunut, että juuri ne koirat on olleet jalostusmateriaalia ja vielä hyvä yhdistelmä heidän mielestään? Selitys lienee, että vaatimukset pennutettaville koirille ja yhdistelmille ei ole kovin korkealla, ja ehkä myös on enemmänkin yhteyksiä rekkaamattomia rotukoiria kauppaaviin kasvattajiin, vaikka itse olisivatkin ihan reilua väkeä ja kotikoiria hankkineet itselleen. Ehkä nämä heidän koiransa on alunperin joltakin rekkaamattomia välipentueita myyvältä hämäräkenneliltä. Missään tapauksessa älä oleta, että ne rekkaamattomat vanhemmat edustaa mitään muuta kuin rodun yleisimpiä linjoja, niitä huolestuttavia sukutauluja virallisilta kasvattajilta. Toinen mahdollinen selitys on, että koirat tai ainakin toinen niistä on kyllä rekisterissä, sinulle ei vain kerrota sitä jotta et löytäisi niiden sukutauluja, tutkimustuloksia, pennutushistoriaa jne. KoiraNetistä.

3) Hinta on aika korkea.

4) Hinta on erityisen korkea jos eivät edes teetä terveystarkastusta!

5) Jos ovat kasvatelleet rotukoiria rekisteriin, he tietää kasvattajan velvoitteista ja on hieman erikoista, että tekevät tällaisen pentueen. Olisin vähemmän epäluuloinen, jos myyjä olisi tavisomistaja, jolla on vaikka yksi rekisteröity koira ja yksi rekisteröimätön samanrotuinen, joilla on tehnyt pentueen josta pitää itse yhden pennun ja yksi menee kaverille ja kolmas siskolle ja neljännelle etsii vielä kotia. Mutta että kasvattajalla on paljon rekisteröimättömiä koiria, outoa. Ja tosiaan, korkeaan hintaan.

6) On toki paljon rotukoirapentueita, jotka ei ole yhtään sen parempia vaikka niille olisi paperit saatukin. Englanninbulldoggikasvattajat alkoivat jättää terveystutkimuksia tekemättä, kun tuli SKL:n päätös, että sairaaksi todetun koiran jälkeläisiä ei rekisteröidä -> kun ei ole tutkittu lainkaan, niin pennut saa rekisteriin... Jos tämä myynnissä olevan pennun rotu on sellainen, että jalostuskoirille ei juuri muutenkaan tehdä tutkimuksia, jos rodussa ei ole PEVISAA ja jos voisin ottaa minkä tahansa rekisterissä olevan ko. rotuisen hyvinhoidetulta vaikuttavan pennun (eli minua ei niin kiinnostaisi eri pentueiden laatuerot luonteen tai terveyden tai sisäsiittoisuuden osalta jne.), niin voisin ottaa asialliselta vaikuttavilta ihmisiltä terveenoloisen pennun. (Paljon mieluummin ottaisin silti täyssekarotuisen tai rekisteröityjen rotukoirien risteytyspennun kuin anonyymin puhdasrotuisen.) Omassa rodussa en missään tapauksessa ottaisi, mutta ehkä perusterveenä pidetty rotu, kuten vaikka lapinporokoiraksi tai kotimaiseksi metsästyskoirarotuiseksi väitetty pentu ilman papereita voisi minulle mennäkin. Ostaisin pennun tietäen, että sen todellinen sukutaulu voi olla ihan mitä tahansa, sekarotuinen tai vaikka isä-tytär-paritusta ja koko suku huonoilla terveystuloksilla. Olettaisin itseasiassa, että sen taustalla on joku sellainen asia tai useampi, joka ei menisi rekisteröintiehtojen läpi tai jota myyjät eivät halua ostajille selittää, vaan mieluummin myyvät paperittomina. Varautuisin myös niin, että en olisi suuremmin yhteyksissä myyjään enkä odottaisi heiltä mitään (en sinuna luottaisi, että kaupan voi purkaa jos "eläinlääkärissä ilmenee jotain"). Eli ostaisin vaan söpön pennun, en mitään muuta. Mutta en maksaisi pennusta noin paljon.

Kun kertomasi mukaan tämä "paperittomia rotukoiria" kasvattava perhe kasvattaa myös rekisteröityjä pentueita niin kasvattajana he rikkovat Kennelliiton sääntöjä!

Kun/jos nämä rekisteröimättömät pentueensa tulevat SKL:n tietoon niin sanktioitahan siitä tulee!

Onko tämä pentukoira rodultaan sellainen (rodulla PEVISA), että kummallakin vanhemmallaan olisi oltava pakolliset rodunomaiset terveystutkimukset tehtynä ennen astutusta?

Minä kiertäisin kaukaa kasvattajan, joka myy rekisteröityjä ja rekisteröimättömiä pentuja!  

Joillakin virallisilla kasvattajilla on pentueita parikin kertaa vuodessa. Melkoista "rahan vuoksi" tehtailua sekin tuntuu olevan.

Tämä kyseinen perhe ei siis mikään virallinen kasvattaja ole. Ei ole kennelnimeä tms. Omistavat kyllä sekä rekisteröityä että paperittomia koiria. Ja harvakseltaan on pentueita.

Toki olisi hyvä tietää varmuudella sukutaulut jne. Äitikoira nähtiin ja oli hyvin terveenoloinen ja hyväluonteinen. Isäkoiraa ei olla nähty. On kuulemma tutun koira.

Mutta mietitään nyt. Muutama satanen lisää niin saisi paperillisen koiran.

Anna mennä vaan, jos perhe tuntuu normaalilta ja vanhemmat on nähtävillä. Koko rekkaushomma on ihan pelleilyä ja turhaa useimmissa tapauksissa. Eräs ystävä ei saanut rekisteröityä koiraa, kun sen ainoan varauksenkin menetti, kun joku näyttelyintoinen kyseli koiraa. Kyse ei ollut rahasta tai siitä, ettei ystäväni keskiluokkaisena, omakotitalossa asuvana vaikuttaisi ihan hyvältä koiranomistajalta. Pentupula vaan ko. rodussa oli niin kova. Tutun kautta kuuli eräästä perheestä, jolla on rekisteröimätön (joku tuontikoira) emä ja puhdas isä, joilla pennut. Vanhemmat oli nähtävillä. Ostivat sen sitten ja aivan täydellisen koiran saivat. Aivan rotukuvauksen mukainen ja terve koira.

Rekisteröimättömien "rotukoirien" taustalla on yleensä aina jotain hämärää. Mieluummin ottaisin ihan rehdisti sekarotuisen. Hintakin noissa on aika korkea.

Vierailija kirjoitti:

Rekisteröimättömien "rotukoirien" taustalla on yleensä aina jotain hämärää. Mieluummin ottaisin ihan rehdisti sekarotuisen. Hintakin noissa on aika korkea.

Tuohon minäkin kallistuisin. Voi ajatella, että mitä iloa kalliimmasta rotupennusta jos ei meinaa harrastaa näyttelyitä tms. Se ilo voi olla terve koira. Jos vahemmat ovat puhdasrotuisia mutteivat rekisteröityjä miksi niin? ONko niillä joku geneettinen tauti jo valmiina/kantavat sitä? Esimerkiksi sokeutta aiheuttavat geneettiset viat ovat yleisiä monissa koiraroduissa. Onko emä muuten kehno joka on pidetty vain pennutusmielessä? Useat kennelit tuottavat monia pentueita/vuosi, mutta niillä on suuri koirajoukko jotka noita pentuja tekevät. KOtona ei ole välttämättä kuin muutama, mutta on paljon sijoituksessa narttuja, joilla pennut teetetään 1-2 kertaa elämänsä aikana. Kenneleiden pitäisi olla kiinnostuneita maineestaan, siksi kehnoja pentueita ei kannata tehdä. Ja ostajien pitäisi olla entistä tietoisempia ostaessaan mitä haluavat, kysellä todella tarkkaan emä ja isä, niiden terveystiedot ja keskinäinen yhteensopivuus (monet kasvattajat kysyvät jalostustoimikunnalta suositusta tietylle yhdistelmälle).  Koiranjalostuksessa pitäisi minusta vieläkin enemmän keskittyä terveyteen kuin ulkonäköön, joissakin roduissa (lyhytkuonoiset, hyvin suuret/pienet) pitäisi vakavasti miettiä onko nykyinen rotumääritys järkevä. Tavallisena koiranostajana sitä haluaa terveen, terveluontoisen koiran ja kenneleiden pitäisi sellaisia kyetä tarjoamaan. Kannattaa tosiaan nähdä ostajana vähän vaivaa pentua valitessa, osto tuo perheeseen lisäjäsenen 10-15 vuodeksi ja sen mukana myös monenlaista iloa, mutta pahimmillaan myös surua ja kustannusta.