Minkä ikäisen lapsen olet kääntänyt autossa istumaan kasvot menosuuntaan?

Keskimmäisen hiukan päälle 3v. Ja kuopuskin matkaa 3-vuotiaaksi selkä menosuuntaan.

Tyttö nyt 2v2kk ja pienikoinen mutta silti oli pakko se istuinkääntää kun jalat oli jo ihan solmussa kun istui toisin päin,itse olin ihan yööättynyt että näin voisi jo tehdä,mutta näin kaverin jolla vasta alle 2v niin sillä ollut jo pitkän aikaa tuoli toisin päin ja helpommin sujuvat nämä matkat meillä kun ei ole kitinää ja kätinään =) Kai se suositus on just sitä varten että sitä noudatetaan mutta ainakin meillä oli pakko näin tehdä,liekö sitten tuolin malli sellainen.

Tyttö oli 2-vuotiaana 90,5 cm, mutta mahtuu vielä selkä menosuuntaan. Istuimena HTS Besafekid ja autona Toyota Carina II. Eilen kyllä testattiin uutta Recaron istuinta kasvot menosuuntaan, mutta sen käyttö jää hyvin satunnaiseksi isän autossa ennen kuin ehkä 3-vuotiaana otetaan vakikäyttöön. Voin olla, että ensi talven tullessa tulee jo liian ahdasta kaikki talvikamppeet päällä.

että 3v1kk pojat mahtuvat nämä pari toppavaatekuukautta istuimiinsa (Britax Freewayt Opel Vectran takapenkillä). Pojat ovat 100 cm ja 15-kiloisia. Saadaan sitten istuimet pidettyä ensi syksyn toppavaateaikaan saakka, ikää silloin n. 3v10kk. Jalat ovat solmussa, mutta eipä näytä haittaavan, kun on notkeat nivelet. Eniten ahdistaa istuimeen laittaminen. Vöitä on välillä vaikea saada riittämään, kun toppavaatteet pullistelevat. Kun lukko on kiinni, on kyllä vielä kiristysvaraakin. Muksut ovat aina viihtyneet takapenkillä hyvin. Eilen ajettiin pitkä reissu, matka yhteen suuntaan pari tuntia, eikä yhtään kitinää tullut.

Olen ajatellut, ettei sekään ole hyvä vaihtoehto että lapsi istuu jalat koukussa, mitä kun tulee kova tömäys niin luulisi jalkojen siinä kärsivän???

Susasanna:

Olen ajatellut, ettei sekään ole hyvä vaihtoehto että lapsi istuu jalat koukussa, mitä kun tulee kova tömäys niin luulisi jalkojen siinä kärsivän???

http://www.liikenneturva.fi/fi/kysyttya/autoliikenne.php?we_objectID=989

Mieluummin katkenneet jalat kuin retkahtanut niska, on minun mielipiteeni.

Tiedän kyllä miten tärkeää olisi pitää n 3v asti selkä menosuuntaan mut jos ei mahdu niin ei mahdu. Tilavia autoja teillä muilla, tai sitten lapset ja lapsen edessä istuva pienikokoisia. onneksi me näin talviaikaan liikutaan autolla tosi vähän, joskus saattaa mennä monta päivää että vaan mies käyttää autoa. Voihan se onnettomuus käydä lyhyelläkin matkalla mut...

Käänsimme poikamme 1,5v. kasvot meno suuntaan. No.. hän on kyllä 15,4kg. ja lähes 90cm. jo että voitte kuvitella miltä näyttäis jos menis selkä menosuuntaan 3 vuotiaaksi.

Sitä ennen oksensi joka jumalan kerta autossa ja istuimen päälliset (HTS) oli jo aika lopussa jatkuvasta pesemisestä. Plus että ne oli erittäin hankala irroittaa pesuun! Ostettiin kokonaan uusi istuin, joka asennetaan vain kasvot menosuuntaan ja oksentelu loppui siihen. Meillä tämä vaiva on perinnöllinen, itsellänikin on ollut matkapahoinvointia.

Susasanna:

Olen ajatellut, ettei sekään ole hyvä vaihtoehto että lapsi istuu jalat koukussa, mitä kun tulee kova tömäys niin luulisi jalkojen siinä kärsivän???

Olen myös miettinyt, miten sitten käy, jos tulee joku palkinpätkä sivuovesta tai muuten vaan joku kyljestä sisään. Kun nyt kumminkin mahtuvat eivätkä kitise tai voi pahoin, niin suojaan siltä onnettomuudelta missä on suurimmat nopeudet eli nokkakolarilta. Silloin törmäyksen voima paiskaa turvaistuinta päin, eikä jaloilla ole niin hätää, ellei takapenkin selkänoja irtoa. Se poikien istuma-asento vaihtelee. välillä jalat ovat ristissä, välillä sammakkoasennossa ja joskus suoraan pystyssä selkänojaan tukien. Siinä asennossa voi tietysti sitten lentää kengät naamaan, mutta onneksi harrastavat sitä istumatapaa vain pikkukenkien kanssa. Pitkillä matkoilla (ja täällä maalla matkat ovat lähes aina pitkikä) otamme kengät pois.

Meillä on myös sellainen tilanne, että toisen pojan pää kasvaa reilusti käyrien yläpuolella, koko on siinä keskiverto 6-7-vuotiaan. Niska on kuitenkin kolmevuotiaan ja joutuu aika lujille nokkakolarissa. Yhdenvertaisen kohtelun mukaan pidämme molemmat selkä menosuuntaan. Pitää sitten syksyllä katsoa tilanne, mutta todennäköisesti poika ei sitten mahdu enää vöitten puolesta.

Kompromissejahan nämä istuin- ja kuljetusasiat ovat. Pojat ovat olleet vauvasta saakka keskenään takapenkillä, eikä mitään viihtymättömyysongelmia ole ollut. Silläpä jatkamme näin, jalat solmussa. Ja tosiaan metriset pojat ja isä 188 cm. Astran farkku meni vaihtoon, kun vaihdoimme aikanaan turvaistuimiin ja Vectrassa oli vähän pidempi takapenkin istuinosa. Jos mahtumisongelma ratkeaisi autoa suurentamalla, voisi tässä taas kehittää vaihtotarpeen, mutta nyt ei ole kyse auton koosta. Istuimen vyöt alkavat olla naftit ja kohta kohoaa päälaki reunan yli.