Työssäkäyvät äidit! Tähän pinoon vinkkinne, MITEN HELPOTATTE ARKEANNE =)

mutta helpottaa aamuja kummasti. Eli siis pyrin aina illalla varaamaan vaatteet mulle ja lapselle valmiiksi. Samoin pesen silmälasit, pakkaan laukun jne.



Käyn ruokiksella kotona syömässä ja teen samalla vähän kotihommia.

Lisäksi olen oivaltanut ruokasuunnittelun autuuden: kauppasta selviää nopeasti, samoin ei tarvitse pähkäillä, mitä laittaa. Ja tulee halvemmaksikin. Suunnittelen 4-7 päivää etukäteen. Samoin käymme kaupassa yksin, minä tai mies, ilman lapsia.

Ja viikonloppuna esivalmistan ruokaa: keitän lihaa lihakeittoon, pari kokonaista broileria, liemestä keittoon ja kastikkeeseen, pitkää haudutusta vaativia lihakastikkeita tai patoja valmiiksi, sitten arkena vain lisukkeet ja viimeistely (maustaminen tai suurustus tms.). Näin saa arkenakin kunnollista ruokaa, eikä tarvitse syödä metripitsaa. Sitäkin on nimittäin tullut syötyä.

Koska lapsemmekin ovat tarhassa, ovat illat meidän perheen vapaita. Syömme, luemme, ulkoilemme, käymme uimassa. Ihan mitä vain.

Pyrin välttämään tunnetta, että jotain olisi pakko tehdä.

Ehdin laittamaan itseni valmiiksi, etsimään lapsille vaatteet, syömään aamupalan ja hyvällä tuurilla lukemaan lehdenkin.



Muuten en edes koe elämääni mitenkään raskaampana kuin kotona ollessakaan. En ota hirveää stressiä jos joskus syödään purkkihernekeittoa tai pakastevihanneksia. Lapset syövät kuitenkin monipuolisesti päiväkodissa. Mitään erityistä ei meillä vielä kumpikaan lapsi harrasta, ollaan illat yhdessä ja ulkoillaan. Kaupassa käydään viikonloppuna koko porukalla ja muuten täydennän jääkaappia kotimatkalla lähikaupasta. Pyykkiä pestään melkein joka ilta koneellinen ja imuroidaan vähintään joka toinen ilta. Joku arki-ilta siivotaan viikkosiivous niin viikonloppu jää rentoutumiseen ihan täysin.

Kesällä pihalta kauntautuu hiekkaa ja ruohoa. Talvella takkapuista tulee roskaa ja niitä pitää kantaa lähes päivittäin. Lasten leikeistä irtoaa myös langanpätkää ja muuta nöyhtää. Kuopuksen ruokailu on myös välillä melko murustelevaa ja ruuanlaitosta/leivonnasta tulee imuroitavaa.

Käytän hyväkseni myös lapsityövoimaa ja miestäni.

Pidän kodin yleissiistinä ja siivoan kerran viikossa kunnolla ja kerran imuroin lisäksi. Aamulla herään puoli tuntia ennen muita ja laitan itseni valmiiksi.

Merkitsen kalenteriin tehtävät kotityöt, ihan niin kuin merkkaan palaverit yms. työmenot.

jo muutamia vuosia olen suunnitellut viikon ruokalistan etukäteen. Nyt ei tarvitse enää oikeestaan suunnitella, kun valkkaan arkistoista yhden viikon listan, jota ei vähään aikaan ole ollut. Sen mukaan kauppalistan teko täydennettynä normaaleilla maito-leipä-jutuilla ja lauantai-aamuna kauppaan.



Viikonlopun aikana pyrin myös tekemään noista viikon ruoista mahdollisimman paljon valmiiksi/ puolivalmiiksi pakkaseen.



Iltaisin lasten kanssa kerätään päivän leikit ja lelut paikoilleen ja laitetaan aamun vaatteet valmiiksi (jopa lasten ulkovaatteet on jo eteisessä levitettynä niin, että on nopea vetäistä päälle).



Herään itse n tunti-puoli tuntia ennen muita, jotta on aikaa laittautua ennen kuin lapset heräävät. Illalla olen jo kattanut aamiaisastiat pöytään valmiiksi.



Siinäpä tärkeimmät, näin arki rullaa työn ja lasten harrastusten merkeissä kivuttomasti.

Teen sunnuntai-iltana koko viikon ruokalistan ja kirjoitan ruokaostoslistan KOKO VIIKOLLE perjantaihin asti. Maanataina käyn kaupassa ostamassa koko viikon ruoat. Tämä tapa säästää ihan älyttömästi aikaa, rahaa ja vaivaa. Kannattaa kokeilla. Perjantaina käydään sitten rauhassa ostamassa viikonlopun ruoat.



Laitan lapsen vaatteet valmiiksi tuolille.



Herään aamuisin itse 30 min. aikaisemmin kuin lapsi.



Teen suursiivouksen lauantaisin. En tee kotitöitä viikolla.