Lue keskustelun säännöt.
Onko mitään järkeä jatkaa suhdetta?
30.12.2015 |
Tai voiko suhde ylipäätään jatkua, jos se ei koskaan etene?
Ongelmana on yhteenmuutto tai siitä riitely. Minä en tahdo enää ikinä olla kenenkään vaimo tai puoliso. Olen oman osani miesten passaamisesta tehnyt, enkä aio haksahtaa samaan ansaan uudelleen. Kantani on ehdoton ja siihen on syynsä, mutta tahtoisin selittää tämän miehelle niin, ettei se loukkaisi häntä. En tahtoisi erota, enkä tahtoisi riidellä. Tahdon vain elää omassa kodissani rauhassa, täysin omilla säännöilläni ilman, että minun pitää sopia ja tehdä kompromisseja ja ilman, että minun pitää siivota miehen jälkiä ja sietää hänen elämistään ja olemistaan. Olen niin ehdoton, etten tahdo antaa miehelle edes omaa kaappia tavaroille, vaan hän saa viedä tavaransa mukanaan lähtiessään. Vaikka sitä on ilmeisesti täysin mahdoton uskoa, välitän silti miehestä kovasti ja tahdon olla hänen kanssaan. Mikä avuksi? Miten tämän asian voi selittää niin, että se menee perille, mutta ei riko välejä?
Kommentit (16)
Sanot suoraan miten asia on.
Mies joko hyväksyy asian tai ei. Ja sinä hyväksyt sen että mies saattaa haluta laittaa sinut kiertoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos toivotte täysin eri asioita elämältä, ei kannata jatkaa yhdessä. Keskustelkaa selväksi mitä tahdotte tulevaisuudeltanne. Itse ainakin haluan asua yhdessä puolisoni kanssa, en voisi jatkaa pitemmän päälle miehen kanssa joka haluaa asua tiukasti erikseen.
Toivottavasti mies on samoilla linjoilla sun kanssa, muutoinhan se on sitten siinä vaikka selittäisit miten päin tahansa.
Mies ei ole samoilla linjoilla, mutta ei myöskään tahdo erota. Kerta toisensa jälkeen tästä asiasta tulee kuitenkin riitaa, kun molemmat tahtovat pitää kannastaan kiinni, eikä kumpikaan keksi mikä voisi olla toimiva kompromissi joka kävisi molemmille.
ap
Parisuhdehan on kompromissien tekoa. Olisiko esimerkiksi se oma kaappi miehen tavaroille loppujen lopuksi niin hirveän kova myönnytys?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alice kirjoitti:
Parisuhdehan on kompromissien tekoa. Olisiko esimerkiksi se oma kaappi miehen tavaroille loppujen lopuksi niin hirveän kova myönnytys?
Ei varmastikaan olisi. Ehkä enemmänkin pelkään, että sitä pidetään vaan ensimmäisenä askeleena yhteenmuutossa, ja että siitä ne tavarat sitten pikkuhiljaa valtaavat alaa. Jos voisin olla varma, että mies ei sen oman lokeronsa takia kuvittele asuvansa/tulenvansa asumaan kanssani, voisin siihen suostuakin.
Mitä mieltä te olette, jotka toivotte tiiviimpää yhteistä elämää? Riittäisikö teille tuollainen kaappi-ratkaisu?
ap
Jännä lukea "entisen minän" tekstiä. Olin ennen aivan ehdoton yksinasumisen suhteen, rakastin omaa rauhaa, omia tapojani, minun minun minun, kaikki omaa ja niin päin pois enkä olisi ikinä voinut kuvitella asuvani yhdessä kenenkään kanssa. Toki omassa rauhassa oli kääntöpuolena myös tylsyys.
Tapahtuipa jotain outoa ja muutin sitten yhteen miesystävän kanssa, tai tarkemmin ottaen hän muutti minun luokseni. En ole edes ahdistunut, päinvastoin on ihanaa, kun saan aina puhua toiselle enkä vain seinille. En tiedä haluaisinko enää koskaan asua yksin. Varmasti tottuisin siihenkin taas, mutta olisi siinä kyllä valtava muutos nykyiseen. Ja olemme kyllä riidelleet muutaman kerran, mutta silti yhdessä asuminen on yllättävän mukavaa.
Täytyy vain löytää mies, joka hoitaa oman osuutensa eikä ole passattava pikkukakara.
Näin siis minulla, muista en tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tee miehelle täysin selväksi, että et tule missään vaiheessa muttamaan hänen kanssaan (tai kenenkään muunkaan kanssa) yhteen. Sano, että hän on kuitenkin tärkeä ja haluat seurustella ja jatkaa suhdetta. Riippuu miehestä, miten hän suhtautuu. Sellainen suhde, jossa toinen haluaa enemmän kuin toinen (esim. yhteistä kotia) ja odottaa sitten koko aika, että kyllä tuo kohta muuttaa mielensä ja sitten muutetaan yhteen, ei toimi. Miehelle on tehtävä täysin selväksi, että tämä on sun muuttumaton kanta asiaan. Usein ensimmäisellä kierroksella olevat haluavat yhteisen kodin ja sitä, että koko elämä jaetaan. Tällöin asia voi muodostua ylitsepääsemättömäksi esteeksi suhteenne jatkumiselle. Toisella kierroksella, varsinkin, jos on lapsia kuvioissa, voi hyvinkin riittää se, että tapaillaan, mutta ei muuteta yhteen. Eri ihmiset haluavat eri asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies tekee enemmän kotitöitä kuin minä. Jos jompikumpi on passattavana, se olen minä - joskin molemmilla on omat tonttinsa kotitöissä, joten kummankin arki helpottuu yhdessä asumisen ansiosta. En edes muista, milloin viimeksi olisin tyhjentänyt kompostin. Aika harvoin joudun tiskaamaan.
Sinulla on ilmeisesti kokemusta vain yhdenlaisista miehistä. Onko nykyinen varmasti samanlainen kakara kuin aiempi, vai mahdollisesti aikuinen, vastuuta kantava ihminen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap oot idiootti.....
Mikä tekee aloittajasta idiootin???
Jos olette molemmat noin ehdottomia niin mitä yleensä teette yhdessä? Parisuhdehan on kompromisseja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä jos olisitte vuoroin toisen luona? Meillä tämä toimi suhteen alkuvaiheessa oikein mainiosti, välillä olimme vain illan yhdessä ja toinen lähti kotiin nukkumaan tai puuhaamaan omiaan, mitä nyt seuraavana aamuna sattuikaan olemaan. Mulla oli miehen luona vain hammasharja, deodorantti, puhtaat pöksyt ja tamponeja, yleensä aamuisin kipaisin kodin kautta suihkuun ja vaatteenvaihtoon, ei tarvinnut koskaan miettiä eikä roudata mitään säkkiä mukana. Näimme 3-4 kertaa viikossa, joskus enemmän, joskus vähemmän. Miehellä oli mun luona kalsarit, sukat, teepaita, partakone jne. hygieniatarvikkeet.
Mutta suosittelisin, että antaisit miehen pitää luonasi kalsareita, sukkia, puhtaan paidan ja hygieniatarvikkeet. Tuo kerää kamppeesi ja lähde ei ole kovin reilua.
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos olisitte vuoroin toisen luona? Meillä tämä toimi suhteen alkuvaiheessa oikein mainiosti, välillä olimme vain illan yhdessä ja toinen lähti kotiin nukkumaan tai puuhaamaan omiaan, mitä nyt seuraavana aamuna sattuikaan olemaan. Mulla oli miehen luona vain hammasharja, deodorantti, puhtaat pöksyt ja tamponeja, yleensä aamuisin kipaisin kodin kautta suihkuun ja vaatteenvaihtoon, ei tarvinnut koskaan miettiä eikä roudata mitään säkkiä mukana. Näimme 3-4 kertaa viikossa, joskus enemmän, joskus vähemmän. Miehellä oli mun luona kalsarit, sukat, teepaita, partakone jne. hygieniatarvikkeet.
Mutta suosittelisin, että antaisit miehen pitää luonasi kalsareita, sukkia, puhtaan paidan ja hygieniatarvikkeet. Tuo kerää kamppeesi ja lähde ei ole kovin reilua.
Jos toisella on lapsia, eläimiä tai asunnot ovat kaukana toisistaan, tuo ei oikein toimi.
No ei mitenkään jos mies haluaa enemmän.