Ihmiset jotka osaavat kaiken helpolla ovat...

aika voimakas yleistys tai suorastaan provo

Mistä tiedät miten helpolla kaikki on saatu?

Esim hyvät yo-paperit, akateeminen tutkinto, koulutusta vastaava työ. Iso omakotitalo, 2 autoa pihassa, ulkomaanmatkoja. Ulkopuolisesta näyttää että helpolla saatu, mutta ihan hemmetisti olen töitä tehnyt!!

Vierailija kirjoitti:

Mistä tiedät miten helpolla kaikki on saatu?

Esim hyvät yo-paperit, akateeminen tutkinto, koulutusta vastaava työ. Iso omakotitalo, 2 autoa pihassa, ulkomaanmatkoja. Ulkopuolisesta näyttää että helpolla saatu, mutta ihan hemmetisti olen töitä tehnyt!!

Olet ehkä saanut koulutusta vastaavaan työn helposti? Olet jaksanut lapsenakin olla ahkera koulussa, koska olet ollut suosittu, eikä sinua ole kiusattu? Jaksat tehdä paljon työtä, koska ihmiset ympärilläsi kohtelevat sinua hyvin? Elämä on joillekin helppoa, vaikka se sisältäisikin paljon työtunteja.

Minulle kaikki on helppoa mutta se on asenne. Se ei ole mitään mikä liittyisi omaisuuteen tai ulkomuotoon tai koulutukseen.

Onko sulla paljonkin tuollaisia ystäviä, jotka olet tuntenut lapsuudesta asti ja tiedät, mitä heidän elämässään on tapahtunut? Ulkopuolisten silmissä voin olla juuri kuvaamasi kaltainen, mutta kukaan nykyisistä ystävistäni ei tiedä, että sairastin lapsena leukemian, mut raiskattiin parikymppisenä ja isäni teki itsemurhan. Vain mieheni tietää noista asioista. 

Miksi sitten pitäisi olla värikäs persoona? Myönnän että olen niitä jotka olen saanut kaiken helpolla: varakkaan perheen tytär, ok näköinen, riittävän älykäs jotta koulu sujui helposti, avoin ja sosiaalinen luonne, ei ole sairauksiakaan kohdalle osunut. Ei minua kiinnosta hirveästi olenko joidenkin mielestä väritön persoona tai onko olemuksessani "jotain tympäisevää". Olen itse onnellinen ja kiitollinen elämästä jonka olen saanut. 

Aha! Olikin kyse jostain raha-asioista. Ei ne rahan kanssa pelaavat mitään muuta sitten osaakaan. Et kysymys on harhaanjohtava.

Vierailija kirjoitti:

Mistä tiedät miten helpolla kaikki on saatu?

Esim hyvät yo-paperit, akateeminen tutkinto, koulutusta vastaava työ. Iso omakotitalo, 2 autoa pihassa, ulkomaanmatkoja. Ulkopuolisesta näyttää että helpolla saatu, mutta ihan hemmetisti olen töitä tehnyt!!

Niin on tehnyt se köyhä siivoajakin jolla ei ole mitään.

Aika usein se pääsee unohtumaan, tosin se on yhteiskunnan vika, että rehellisellä työllä täällä ei pärjää.

Vierailija kirjoitti:

Miksi sitten pitäisi olla värikäs persoona? Myönnän että olen niitä jotka olen saanut kaiken helpolla: varakkaan perheen tytär, ok näköinen, riittävän älykäs jotta koulu sujui helposti, avoin ja sosiaalinen luonne, ei ole sairauksiakaan kohdalle osunut. Ei minua kiinnosta hirveästi olenko joidenkin mielestä väritön persoona tai onko olemuksessani "jotain tympäisevää". Olen itse onnellinen ja kiitollinen elämästä jonka olen saanut. 

Ei varmaan tarvitsekaan olla värikäs persoona. Ehkä pointti oli että vaikeudet kasvattavat luonnetta? Pahimmillaan tietysti tuhoavat sen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sitten pitäisi olla värikäs persoona? Myönnän että olen niitä jotka olen saanut kaiken helpolla: varakkaan perheen tytär, ok näköinen, riittävän älykäs jotta koulu sujui helposti, avoin ja sosiaalinen luonne, ei ole sairauksiakaan kohdalle osunut. Ei minua kiinnosta hirveästi olenko joidenkin mielestä väritön persoona tai onko olemuksessani "jotain tympäisevää". Olen itse onnellinen ja kiitollinen elämästä jonka olen saanut. 

Ei varmaan tarvitsekaan olla värikäs persoona. Ehkä pointti oli että vaikeudet kasvattavat luonnetta? Pahimmillaan tietysti tuhoavat sen.

Eivät vaikeudet kasvata luonnetta. Ehkä kovettavat ja kyynistävät, mutta ei muuta. 

t. Nro 5

Osaavat vai saavat? Mä opin asioita helpolla mutta mulla on vastuksena kimppu sairauksia ja pieleen menneitä ihmissuhteita.

Epävakaat persoonat ovat varmaankin värikkäitä kaikessa tuulimyllymäisyydessään, mutta se vaikeuttaa omistautumista pitkäjänteisesti opiskeluun, ihmissuhteisiin tai tavoitteellisiin projekteihin. Kuka nyt mistäkin tykkää. MInä ainakin viihdyn tasapainoisten ja rauhallisten, lempeiden ihmisten seurassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sitten pitäisi olla värikäs persoona? Myönnän että olen niitä jotka olen saanut kaiken helpolla: varakkaan perheen tytär, ok näköinen, riittävän älykäs jotta koulu sujui helposti, avoin ja sosiaalinen luonne, ei ole sairauksiakaan kohdalle osunut. Ei minua kiinnosta hirveästi olenko joidenkin mielestä väritön persoona tai onko olemuksessani "jotain tympäisevää". Olen itse onnellinen ja kiitollinen elämästä jonka olen saanut. 

Ei varmaan tarvitsekaan olla värikäs persoona. Ehkä pointti oli että vaikeudet kasvattavat luonnetta? Pahimmillaan tietysti tuhoavat sen.

Eivät vaikeudet kasvata luonnetta. Ehkä kovettavat ja kyynistävät, mutta ei muuta. 

t. Nro 5

Ei pidä paikkaansa. Valintakysymys. Joillekin kokemukset tuovat sydämen viisautta, armeliaisuutta, kiitollisuutta kaikkea sitä kohtaan mistä on selvitty ja mikä on hyvin. Katkeruus ja kiitollisuus ovat vastavoimia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sitten pitäisi olla värikäs persoona? Myönnän että olen niitä jotka olen saanut kaiken helpolla: varakkaan perheen tytär, ok näköinen, riittävän älykäs jotta koulu sujui helposti, avoin ja sosiaalinen luonne, ei ole sairauksiakaan kohdalle osunut. Ei minua kiinnosta hirveästi olenko joidenkin mielestä väritön persoona tai onko olemuksessani "jotain tympäisevää". Olen itse onnellinen ja kiitollinen elämästä jonka olen saanut. 

Ei varmaan tarvitsekaan olla värikäs persoona. Ehkä pointti oli että vaikeudet kasvattavat luonnetta? Pahimmillaan tietysti tuhoavat sen.

Eivät vaikeudet kasvata luonnetta. Ehkä kovettavat ja kyynistävät, mutta ei muuta. 

t. Nro 5

Ei pidä paikkaansa. Valintakysymys. Joillekin kokemukset tuovat sydämen viisautta, armeliaisuutta, kiitollisuutta kaikkea sitä kohtaan mistä on selvitty ja mikä on hyvin. Katkeruus ja kiitollisuus ovat vastavoimia.

Vaikeudet ovat vaikeuksia. Mieluummin olisin itse ollut ilman niitä. Eivät ne minua ole muuttaneet perustasolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sitten pitäisi olla värikäs persoona? Myönnän että olen niitä jotka olen saanut kaiken helpolla: varakkaan perheen tytär, ok näköinen, riittävän älykäs jotta koulu sujui helposti, avoin ja sosiaalinen luonne, ei ole sairauksiakaan kohdalle osunut. Ei minua kiinnosta hirveästi olenko joidenkin mielestä väritön persoona tai onko olemuksessani "jotain tympäisevää". Olen itse onnellinen ja kiitollinen elämästä jonka olen saanut. 

Ei varmaan tarvitsekaan olla värikäs persoona. Ehkä pointti oli että vaikeudet kasvattavat luonnetta? Pahimmillaan tietysti tuhoavat sen.

Eivät vaikeudet kasvata luonnetta. Ehkä kovettavat ja kyynistävät, mutta ei muuta. 

t. Nro 5

Ei pidä paikkaansa. Valintakysymys. Joillekin kokemukset tuovat sydämen viisautta, armeliaisuutta, kiitollisuutta kaikkea sitä kohtaan mistä on selvitty ja mikä on hyvin. Katkeruus ja kiitollisuus ovat vastavoimia.

 

Vaikeudet ovat vaikeuksia. Mieluummin olisin itse ollut ilman niitä. Eivät ne minua ole muuttaneet perustasolla.

Se vaatii tunnälyä saada irti omista vaikeuksista. Vaikeudet saavat ihmisen tutustumaan itseensä ja älykkäät ihmiset oppivat siitä paljon.

Kieltämättä paljon (pahaakin) kokeneissa on jotain sellaista ymmärrystä elämästä, mitä muille ei ole. Tietysti se hinta on aika korkea, varmaan liian korkea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sitten pitäisi olla värikäs persoona? Myönnän että olen niitä jotka olen saanut kaiken helpolla: varakkaan perheen tytär, ok näköinen, riittävän älykäs jotta koulu sujui helposti, avoin ja sosiaalinen luonne, ei ole sairauksiakaan kohdalle osunut. Ei minua kiinnosta hirveästi olenko joidenkin mielestä väritön persoona tai onko olemuksessani "jotain tympäisevää". Olen itse onnellinen ja kiitollinen elämästä jonka olen saanut. 

Ei varmaan tarvitsekaan olla värikäs persoona. Ehkä pointti oli että vaikeudet kasvattavat luonnetta? Pahimmillaan tietysti tuhoavat sen.

Eivät vaikeudet kasvata luonnetta. Ehkä kovettavat ja kyynistävät, mutta ei muuta. 

t. Nro 5

Ei pidä paikkaansa. Valintakysymys. Joillekin kokemukset tuovat sydämen viisautta, armeliaisuutta, kiitollisuutta kaikkea sitä kohtaan mistä on selvitty ja mikä on hyvin. Katkeruus ja kiitollisuus ovat vastavoimia.

Sanopa tuo vaikka omalle lapsellesi, kun hän sairastuu syöpään tai tulee raiskatuksi. Tottakai sitä on kiitollinen, että selvisi hengissä eikä käynyt sen pahemmin. Fakta kuitenkin on, että elämä on epäreilua ja shit happens, mutta parempi olisi, jos noitakaan asioita ei olisi tapahtunut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sitten pitäisi olla värikäs persoona? Myönnän että olen niitä jotka olen saanut kaiken helpolla: varakkaan perheen tytär, ok näköinen, riittävän älykäs jotta koulu sujui helposti, avoin ja sosiaalinen luonne, ei ole sairauksiakaan kohdalle osunut. Ei minua kiinnosta hirveästi olenko joidenkin mielestä väritön persoona tai onko olemuksessani "jotain tympäisevää". Olen itse onnellinen ja kiitollinen elämästä jonka olen saanut. 

Ei varmaan tarvitsekaan olla värikäs persoona. Ehkä pointti oli että vaikeudet kasvattavat luonnetta? Pahimmillaan tietysti tuhoavat sen.

Eivät vaikeudet kasvata luonnetta. Ehkä kovettavat ja kyynistävät, mutta ei muuta. 

t. Nro 5

Ei pidä paikkaansa. Valintakysymys. Joillekin kokemukset tuovat sydämen viisautta, armeliaisuutta, kiitollisuutta kaikkea sitä kohtaan mistä on selvitty ja mikä on hyvin. Katkeruus ja kiitollisuus ovat vastavoimia.

 

Vaikeudet ovat vaikeuksia. Mieluummin olisin itse ollut ilman niitä. Eivät ne minua ole muuttaneet perustasolla.

Se vaatii tunnälyä saada irti omista vaikeuksista. Vaikeudet saavat ihmisen tutustumaan itseensä ja älykkäät ihmiset oppivat siitä paljon.

Tunneäly on roskakäsite.

Jos kaikki on liian helppoa, silloin ihminen tekee itselleen liian helppoja asioita. Pitää nostaa tasoa ja vaatia itseltään enemmän. 

Taannoin luin ketjun, jossa yksi valitteli, kuinka on liian älykäs kaikkeen. Ei voi olla. Kaikessa ei vain voi olla hyvä.

Tekemällä niitä asioita, joissa on huono, ihminen kehittyy ja kehittää aivojaan myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sitten pitäisi olla värikäs persoona? Myönnän että olen niitä jotka olen saanut kaiken helpolla: varakkaan perheen tytär, ok näköinen, riittävän älykäs jotta koulu sujui helposti, avoin ja sosiaalinen luonne, ei ole sairauksiakaan kohdalle osunut. Ei minua kiinnosta hirveästi olenko joidenkin mielestä väritön persoona tai onko olemuksessani "jotain tympäisevää". Olen itse onnellinen ja kiitollinen elämästä jonka olen saanut. 

Ei varmaan tarvitsekaan olla värikäs persoona. Ehkä pointti oli että vaikeudet kasvattavat luonnetta? Pahimmillaan tietysti tuhoavat sen.

Eivät vaikeudet kasvata luonnetta. Ehkä kovettavat ja kyynistävät, mutta ei muuta. 

t. Nro 5

Ei pidä paikkaansa. Valintakysymys. Joillekin kokemukset tuovat sydämen viisautta, armeliaisuutta, kiitollisuutta kaikkea sitä kohtaan mistä on selvitty ja mikä on hyvin. Katkeruus ja kiitollisuus ovat vastavoimia.

 

Vaikeudet ovat vaikeuksia. Mieluummin olisin itse ollut ilman niitä. Eivät ne minua ole muuttaneet perustasolla.

Se vaatii tunnälyä saada irti omista vaikeuksista. Vaikeudet saavat ihmisen tutustumaan itseensä ja älykkäät ihmiset oppivat siitä paljon.

 

Tunneäly on roskakäsite.

Olet näköjään eri mieltä tieteen kanssa.