kyllä yhteiskunta pitää vanhempia ihan avuttomina.

En usko, että tuossa on niinkään kysymys siitä, etteikö vanhempien sana riittäisi vaan pikemminkin siitä, että miten lapsi suoriutuu ko. asioista hoidossa ja kotona. Se kun voi olla aivan erilaista. Oma poikani on ainakin (kuulemma) paljon " osaavampi" hoidossa, kotona heittäytyy helpommin " osaamattomaksi" .

kun annoin vähän kritiikkiä tästä holhouksesta....pitäisi kai ymmärtää, että tottahan se on, mutta silti sieppaa kun vanhempiin omien lastensa asiantuntijoina ei kovin paljon luoteta.Kasvatusalan ammattilaisen sana siis sanelee siellä enemmän, oli hänellä sitten oikeaa kokemusta vanhemmuudesta itsellään tai ei.En olisi uskonut että uusavuttomuus tekee jo kaikkien rivikansalaisten perhe-elämään leimaansa tällä tavoin.

...ainakin kun tätä palstaa lukee saa sen käsityksen, että vanhemmat tosiaan on ihan kädettömiä.

Mutta luulen minäkin kaavakkeen pointin olevan se, että lapsi voi tehdä eri juttuja hoidossa kuin kotona. Esim, en tiennyt lapseni osaavan leikata saksilla, kunnes niin teki 3 vee neuvolassa. En ole antanut saksia, koska vieressä suhaa aina pikkuveli, joka on vuoden nuorempi ja tajuton koheltaja. Kerhossa ovat askarrelleet ja siellä poika oppinut leikkaamaan.



Mutta on kyllä olemassa vanhempia, jotka kuvittelevat lastensa osaavan vaikka ja mitä tai ei mitään. Eräs tuttavani aliarvio lastaan kokoajan. Vuoden ikäisenä kävi potalla, kun muisti ja ehti ja äiti oli varma, että lapsessa on joku vika, kun ei " vieläkään voi jättää vaippaa pois" . Toinen äiti taas kehuu aina eskarilaistaan reippaaksi pojaksi, joka osaa kaiken, vaikka minusta hän on ihan tavallinen eskarilainen.



Hyvä jonkun vähän katsoa meidän vanhempien perään. ;)

Kun seuraan nykymenoa ja mammojen touhuja, niin uusavuttomuus on melkoinen ongelma maassamme. Ja jos juuri Sinä pärjäät hyvin, niin ei kai tuon " holhouksen" pitäisi haitata.



Nykynaiset on myös niin yliherkkiä kaikelle. Heti ollaan turpa rutussa jos joku puuttuu omiin asioihin ja päinvastoin, jos ketään ei kiinnosta. Aina on pikku prinsessanenät solmussa.



Minua ja meidän elämää saa yrittää holhota, jos katsoo asiakseen. Eipä sillä pahaa tarkoiteta. Eikä ole mitään salattavaa, joten kai se " holhous" päättyy aiheettomana.



Älkää nyt kerran tähden noin herkkiä olko.....

Mutta silti olen ap:n kanssa samaa mieltä siitä, että vanhempia ei saisi missään tilanteessa sivuuttaa lapsen asiantuntijoina. Jokainen lapsi kuitenkin on yksilönsä ja kehittyy omaan tahtiinsa.



Meillä on kehitysvammainen lapsi ja arvaa vaan kumpaa on kuunneltu hänen asiossaan enemmän, äitiä vaiko p-kodin hoitajia tai sairaalan henkilökuntaa. Joskus huvittaakin epikriisejä lukiessa maininnat " piirtäminen heikkoa, kotona kuulemma ympyrän piirtäminen onnistuu..." Teksteistä kuvastuu usein ajatus, että me sepitämme lapsen taitoja paremmiksi kuin ovatkaan vaikka eihän siitä ole kysymys. Ei haluta ymmärtää, että lapsi oikeasti suoriutuu kotona monista asioista paljon paremmin kuin päiväkodissa saati sitten sairaalassa täysin vieraassa ja keinotekoisessa ympäristössä vieraan henkilön kanssa.

Minuakin ärsyttää tosi paljon monikin asia juuri tuohon holhoamiseen liittyen.

Se voi tuntua turhalta jos asioista jutellaan päivähoitohenkilökunnan kans muutenkin ja kaikki on ok. Mut ajatelkaa niitä lapsia joilla on jotain ongelmia ja joiden vanhemmat ei välitä asioista. Tällaisten " tapausten" kanssa on helppo avata keskustelu vaikeistakin asioista kaavakkeen pohjalta. Ja on ihan totta sekin että lapsi voi osata eri asiat hoidossa kun kotona. Moni lapsi esim. pukee hoidossa itse,mut kotona ei. Ja oma 2.5-vuotiaani ainakin osaa ja pystyy paljon hoidossa,vanhemmille sitten kiukutellaan eikä mukamas saada haalaria päälle yms...

asian ydin oli nyt se, että tässäkin lappusessa kysymykset tosiaan oli luokkaa osaako puhua, syödä, käydä potalla.Tosi simppeleistä perustaidoista kyse siis, ja taatusti tumpeloinkin vanhempi ymmärtää vastata niihin joko " osaa" tai " ei osaa" ihan asian oikean laidan.Olen ihan samaa mieltä kaikkiin vastauksiin mitä tästä asiata tuli,mutta minusta näissä asioissa tehdään aika herkästi kärpäsestä härkänen ja lapsesta sairaampia kuin olisivatkaan.Meillä ei tosiaaan hätää ollutkaan eikä holhous sinänsä vaikuta mihinkään, mutta kun välillä saa lukea niistä järjettömistä viranomaispäätöksistä lasten suhteen vanhempia juuri kuulematta, on tälläinen aliarviointi ihan omiaan sellaista ruokkimaan.

Jos joku yrittää seurata sun lapsen kehitystä, niin siitäkin pitää sitten hermostua. Miksi?

puolelle porukasta saa vääntää asian rautalangasta eikä sittenkään mene kupoliin!