Rosa Meriläinen: "Fransilla ei ole sääntöjä. Häneltä ei kielletä mitään"

Lisään muuten vielä että lapsi on todella suggestioherkkä ja oikeastaan lukee jopa aikuisen ajatukset. Huomasin tämän kun hoidin erästä pikkuvauvaa, jonka isä sanoi että lapsi tyyliin pissaa ja kakkaa koko ajan hänen päälleen ja vaippaa joutuu vaihtamaan 5 kertaa tunnissa. Muutenkin kiusasi lasta ja haukkui tätä, siis ihan pikkuvauvaakin. Kun minä hoidin lasta, tämä ei pissannut päälleni ja vessakäytös oli muutenkin ihan normaalia. Kuten muukin oleminen. Minulla ei ollut mitään sairaita ajatuksia, että "lapset paskovat ja pissaavat aikuisten päälle" toisin kuin tällä lapsen isällä. Lapsi elää tavallaan aikuisen energiassa ja mitä sairaampi tämä aikuisen energia on, sitä huonompaa on lapsen käytös. Jos aikuinen on mieleltään terve, lapsikin todennäköisesti on hyväntuulinen ja terve.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli aika samanlainen kasvatus. Ollaan kaikk neljä koulutettuja, pitkät parisuhteet, vakituiset työt jne. Meillä ei ollut kotiintuloaikoja, karkkipäivä tms. Eikä meillä ollut mitään rangaistuksia. Kotitöihin piti osallistua ja vastuunkantoa harjoitettiin.

Omat lapset on aika pieniä, 4 ja 8. Kasvattaa on toki joutunut, totta kai. Sehän on paljon opettamista. Rangaistuksia ei ole meillä käytetty. Mun mielestä ne rajat tulee paljon enemmän siitä mitä saa tehdä kuin listastakieltoja. Meillä oli kerran joku lastenhoitaja, joka kysyi säännöistä. Ei meillä muita sääntöjä ole kuin että ihmisiksi pitäisi osata olla.

Tuo vastuu kääntyy helposti julmaksi väkivallan muodoksi. Lapsi on lapsi eikä voi kantaa omien tekojensa seurauksia, koska on lapsi. Muutenhan hän voisi elää itsenäisesti ja vain oppia teoistaan. Ja niinhän jotkut katulapset tekevätkin. Se, että lapsen antaa kohdata tekojensa luonnolliset seuraukset tarkoittaa monesti aivan kohtuutonta ja julmaa rangaistusta, joka ei ole missään suhteessa lapsen kehitystasoon. Lieko tämä myös sadistisimpien vanhempien tapa kostaa lapselle tottelemattomuus?

Aikuisen tehtävä on huolehtia ettei lapsi vahingoita itseään, tapa itseään tai aiheuta itselleen kipua ja vahinkoa huonoilla valinnoillaan. Se on vanhemmuutta. 

Väkivallaksi lasken myös esim. kiukuttelun takia lapsen pitämisen nälässä. Itse antaisin jotain tylsää ruokaa, jota syö jos on oikeasti nälkä, mutta ei ole herkkua. Vaikka mikropuuroa ilman päällisiä. Sen kyllä syö jos on nälkä eikä nälässä tarvitse olla, mutta ei ole sellainen että kannustaisi temppuiluun uudelleen. Lisäksi se vaatii nöyrtymistä pyytää ruokaa kiukuttelun jälkeen. 

Minulla oli lapsuudessani hyvin vähän varsinaisia sääntöjä, ja ne olivat todella perusjuttuja. Mitään ongelmia ei koskaan ollut. Vasta kun vanhempani erosivat, toisen vanhemman uuden puolison vaikutuksesta minulle yritettiin pakottaa jotain kummallista ohjesääntölistaa. Ei onnistunut, onneksi olin jo riittävän vanha siinä vaiheessa. Minä olin aina kouluni parhaimmistoa, vanhempani uuden puolison lapsi teiniäiti.