Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Kirjoitin tämän joskus aikanaan demiin mutta en enää siellä käy niin kerron sen tännekin.

Eli olin toivonut syntymäpäivälahjaksi jo pitkään luistimia ja kun ne sain, olin onneni kukkuloilla. Halusin tietysti mennä heti kokeilemaan ja sain luvan. Siellä kentällä kuitenkin yksi kiusaajana tunnettu poika varasti toisen luistimeni ja kaatoi minut maahan niin että jalkaan sattui, juoksi rivitaloilleen missä asuvat. Itkuhan siinä pääsi kun jalka oli kipeä ja polvesta tuli vertakin.

Sieltä samoilta rivitaloilta tuli vanha pappa ja sanoi että näki tilanteen ikkunasta, antoi minulle reino-tohvelinsa jalkaan (varmaan 10 kokoa liian isot :D) otti kädestä kiinni ja sanoi että nyt mennään hakemaan se sinun luistin takaisin. Soitti sen kiusaajapojan ovikelloa ja hänen isänsä tuli avaamaan. Käski pojan palauttaa sen luistimen ja vähän äkkiä.

Kiitin pappaa kauniisti ja olin lähdössä kävelemään kotiin (tupit luistimissa) kun hän sanoi että älä sinne pimeään näin myöhään lähde, soitetaan meiltä kotiin että joku tulee hakemaan. Sain lämmintä kaakaota, keksejä ja kuivat sukat jalkaani. Pian äiti tuli autolla hakemaan.

Seuraavana päivänä veimme papalle äidin kanssa kiitoskortin ja leipomamme suklaa-appelsiinikakun.
Hän oli niin otettu että melkein itki, ääni värisi.

Muistan tuon tilanteen aina vaikka olin vasta pikkulapsi ja varmasti autan jos näen samankaltaisen tilanteen joskus.

  • ylös 47
  • alas 0

Kommentit (12)

Vierailija

Ja siis siihen aikaan pienillä tai vähän isommillakaan lapsilla ei ollut kännyköitä, ennen kun joku ehtii viisastelemaan. 

Ap

  • ylös 21
  • alas 0
Vierailija

Joskus opiskeluaikoinani olin lidlissä ja minulta puuttui 3,50€ ostoksistani. Olin jo valitsemassa minkä jätän pois kunnes takanani jonottanut n. 50v mies antoi ne kolikot ja sanoi "Muistan kuinka itselle kävi sinun ikäisenä samoin" ja hymyili.

Oli niin herttainen tilanne :)) Kysyin saako halata kiitokseksi ja hän sanoi että tottakai saa.

  • ylös 21
  • alas 0
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Lupauksia auttamisesta on tullut paljonkin, todellisuus on kuitenkin toinen. Kenelläkään ei ole aikaa, eikä halua. Luottamus läheisiin on mennyt. Ihmisten lupauksiin ja sanaan ei vaan voi luottaa. Nyt mennään eteenpäin päivä kerrallaan.  Kyllä tämä tästä...

Vierailija

Olin osallisena autokolarissa. Kun sain auton pysähtymään ja hätävilkut päälle, itkin pelästyksestä ja järkytyksestä. Perääni ajanut mies koputti sivuikkunaan ja kysyi, että pärjäänkö, kuinka kävi ja soittaako hän ambulanssin? Se jotenkin lohdutti sillä hetkellä.

  • ylös 11
  • alas 0
Vierailija

Pudotin kerran lompakon jossa oli lähemmäs 500€ rahaa. Kävelin bussipysäkille ja havahduin kun humalainen n.50v jumalattoman pitkä leveäharteinen tatuoitu äijä koputti minua olkapäähän. Käännähdin ja kun näin mitä on vastassa, luulin että suunnilleen kuolen/hän ryöstää/raiskaa minut mutta ei, hän ojensi minulle lompakkoni takaisin kaikki rahat tallessa ja sanoi että voi jäädä kanssani odottamaan bussia kun on niin myöhä, etten pelkää kun tuossa vieressä on "epäilyttävän näköisiä jätkiä"

Eli jotkut mielestäni normaalin näköiset tyypit siinä juttelivat ja polttivat tupakkaa.

Siinä sitten keskustelimme ja kävi ilmi että tällä äijällä oli lemmikkinä perhoskoira eli papillon. Tästä opin ettei ulkonäön perusteella pidä tuomita =)

  • ylös 34
  • alas 0
Vierailija

Kun olin 13-vuotias niin minulla oli jo isohkot rinnat ja näytin muutenkin ikäistäni vanhemmalta. Junassa viereeni änkesi humalainen kolmikymppinen mies joka ensin puhui törkeyksiä ja sitten otti rinnoistani kiinni, puristeli vaikka yritin työntää hänen käsiään pois. Lähellä istunut n.60-70v mies huomasi tilanteen ja ärjäisi sille äijälle että irti siitä tytöstä ja äkkiä, käski mennä muualle istumaan. Istui viereeni ja lohdutti minua, sanoi että voi istua vieressäni loppumatkan. Olin niiin helpottunut. Hän kyseli kaikkea mm. lemmikeistäni ja koulusta yms. että sain muuta ajateltavaa ja opasti että ensi kerralla jos tuollaista käy niin huuda apua. Hyvällä häntä muistelen :)

  • ylös 16
  • alas 0
Vierailija

Festareilla oli ranneke mennyt yöllä aivan liian tiukkaan ja ranne turvoksissa ensimmäisenä aamulla vaihtamaan sitä, ohjattiin eka väärään suuntaan ja ois sit pitäny kävellä joku viis kilsaa vieraassa kaupungissa kauheessa krapulassa, kun joku aivan ihana ihminen tarjoutu viemään minut oikeaan paikkaan, odottamaan kun vaihdoin rannekkeen ja viemään takaisin.. Oon vieläki liikuttunu siitä, kiitos hänelle! :-D

Sisältö jatkuu mainoksen alla