Miksi jotkut anopit tekevät miniän elämästä yhden helvetin?

Ja miniät anopin elämästä yhtä helvettiä.

Buu.

Koska kahta helvettiä ei pysty tekemään?

Tämän haluaisin myös tietää ja kuulla näiltä anopeilta.

Tää palsta on täynnä täydellisiä miniöitä :D oletteko koskaan kuulleet että eripuraan tarvitaan kaksi...

Tiedän tapauksia, joissa anoppi on siirretty sivuun helvettiä järjestämästä. Ja tapauksia, joissa miniä on lähtenyt ja mies alkanut juomaan reippaalla kädellä. Kolahtaa anopin omaan nilkkaan helvetti, jonka anoppi halusi järjestää miniälleen.

Epäilemättä samasta syystä, miksi jotkut miniät tekevät anopin elämästä helvetin.

Hahaa, sitä on minunkin oma anoppini yrittänyt tehdä, jo 5 vuotta ! Hetkittäin tai oikeastaan mieheni ja minun suhteeni alussa hän onnistuikin pahoittamaan mieleni, loukkaamaan ja levittämään perättömiä juttuja minusta. Silloin olin nuori ja sinisilmäinen, enkä uskonut että kukaan jaksaa vihata noin vain niikuin periaatteesta ilman mitään syytä. Monet itkut tuon anopin käppänän takia olen itkenyt, ja välillä uskonutkin että onnistuu tuhoamaan meidän suhteemme. Mies tajusi kuitenkin irtaantua äidistään, ja tehdä rajat selviksi. Mitä enemmän anoppi roikkuu, puhuu omiaan jne. sitä kauemmaksi karkoittaa mieheni. 

Aloin myös itsekin pitämään puoliani ja antamaan tälle hirviölle takaisin. Tehkää te sama, laittakaa se kärsimään jos olette ilman omaa syytänne saaneet jonkun hullun vihoja niskaanne ja epäreilua käytöstä! Fuck that joulumieli kun hulluista anopeista kyse ;))

Eiköhän se ole aika selvää, että kahden toisilleen uppo-oudon ihmisen välit voivat olla myös huonot. Miettikää: miniä tulee sukuun ulkopuolelta niin, että anopilla ei ole mitään valikoimisen mahdollisuutta. Enkä nyt tietenkään sano, että PITÄISIKÄÄN olla, mutta normaalissa tutustumisessa ja ystävystymisessä kaksi ihmistä voi aina tehdä siitä toisesta ihmisestä johtopäätöksen, että "en taida tykätä hänestä, enpä lähennä tätä ystävyyssuhdetta tämän läheisemmäksi" eli ystävyyssuhde jää kehittymättä.

Anoppi ei voi oikein tehdä sitä johtopäätöstä, että "tuosta ihmisestä en pidä, enkä välittäisi päästää kotiini ja sukuuni". Pakko olla tekemisissä, vaikka kokee toisen luonteeltaan, tottumuksiltaan ja mielipiteiltään vastenmieliseltä.

Ja vielä lisärasitteena se, että mokoma on parisuhteessa oman, rakkaan lapsen kanssa. Pelkäät, mitä suhteesta tulee, pilaako se epämieluisa persoona oman rakkaan lapsen elämän. Tai tekee sinulle lapsenlapsia ja estää sinua olemasta poikasi ja lastenlastesi kanssa siten, kuten toivoisit.

Eli kyllä se suhde miniään ON hyvin jännitteinen ja ilman mitään kunnon mahdollisuutta panna jarruja päälle.

Sama pätee tietenkin myös toisin päin. Anoppi on ja pysyy poikaystäväsi/miehesi äitinä, etkä oikein voi sitä suhdetta katkaista, vaikka anoppi olisi sinusta vastenmielinen tyyppi. Anopilla voi olla täysin vieraat tavat ja mielestäsi kammottavat mielipiteet, ja silti pitäisi tulla jotenkin toimeen, poikaystäväsi/miehesi takia. 

Parasta olisi, jos anoppi ja miniä pystyisivät suhtautumaan toisiinsa kuin ystävään. Ystävän kanssa voi olla luontevasti ja jopa eri mieltä. Sanoa, jos toisen mielipide on sinusta hassu. Ilmaista heti, jos toinen tulee sanoneeksi jotain, josta loukkaannut.

Jos "kissan" pystyy nostamaan pöydälle heti, kaunoja ei pääse kerääntymään ja välit pysyvät hyvinä. 

Tällä toimintatavalla olen itse pärjännyt omien appivanhempieni kanssa. Miniöitä minulle tuskin koskaan siunaantuukaan.

Vierailija kirjoitti:

Tää palsta on täynnä täydellisiä miniöitä :D oletteko koskaan kuulleet että eripuraan tarvitaan kaksi...

Kuulostaa yhtä älykkäältä, kuin raiskaaja perustelisi että raiskaus on oikeutettu, kun nainen on hymyillyt vastaantulijalle. Avaudu nyt kunnolla miniästäsi.

9, tuo kuulostaa luonnolliselta ajattelulta.: ) Anoppejakin on erilaisia, sellaisiakin joita ei kukaan perheen lasten kumppaneista kestä ja omien lastensa kanssa sitä myöden välit välillä tai kokonaan poikki.

No... Jos jollakin on tarvetta tehdä toisen ihmisen elämästä systemaattisesti yhtä helvettiä, hänen olisi varmaan pikimmiten syytä aloittaa terapia. Ei sellainen ole täyspäisen ihmisen tointa.

Mutta näin ylipäätään miniöiden ja anoppien huonoista väleistä. Lapsen kumppani on muukalainen, joka tulee perhepiiriin vieraine tapoineen, ns. "sekoittaa pakkaa" ennen niin tiiviissä vanhempien ja lasten luomassa pesässä. Ja ainakin viimeistään suhteen myötä perheen lapsikin alkaa luoda hänen kanssaan omia tapojaan, joihin ei välttämättä kysytä näkemyksiä tai lupia vanhemmilta. Tapojen ja tottumusten yhteentörmäyskurssi ja raivokas balanssin säilyttäminen - siinä varmaan kaava ainakin joillekin konflikteille.

Vierailija kirjoitti:

9, tuo kuulostaa luonnolliselta ajattelulta.: ) Anoppejakin on erilaisia, sellaisiakin joita ei kukaan perheen lasten kumppaneista kestä ja omien lastensa kanssa sitä myöden välit välillä tai kokonaan poikki.

Joo, epäilemättä on. On myös hirviöminiöitä, jotka pyrkivät katkomaan miehensä suhteet sukuun ja entisiin ystäviin, eivätkä hyväksy mitään miehen lapsuuden perinteistä ja tavoista. Mutta enemmistö varmaan molemmista on fiksuja, ja ristiriidat johtuvat noista mainitsemistani jännitteistä. 

Jos kohdalle osuu hirviöanoppi, niin kai siinä ainoa järkevä teko on pyrkiä rajoittamaan kanssakäyminen mahdollisimman vähiin. Ikävintä on, jos anoppi käyttää lapsia välikappaleena. 

9

Anoppi, joka pitää kiinni omista traditioista sekä perinteistä ja miniä ei teekään kuten hän tahtoo --> konflikti valmis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää palsta on täynnä täydellisiä miniöitä :D oletteko koskaan kuulleet että eripuraan tarvitaan kaksi...

Kuulostaa yhtä älykkäältä, kuin raiskaaja perustelisi että raiskaus on oikeutettu, kun nainen on hymyillyt vastaantulijalle. Avaudu nyt kunnolla miniästäsi.

Voi mulla ei ole miniöitä vielä ;) Ja jos tulee en ole tekemisissä. Tällä palstalla vaan haukutaan kaikki anopit ja te miniät olette kuin siveyden sipulit :D

Kylläpä on anoppiangstia tänään ilmassa.

Historia toistaa itseään. Teistä tulee kamalia anoppeja aikoinaan. Numero 14 sen sanoikin. Miniä ei tee kuten anoppi tahtoo. Sitten kun hänestä tulee aikanaan anoppi, miniä ei tee kuten anoppi tahtoo. Näin se on aina mennyt. 

Usein kyse on erilaisista arvoista ja kulttuurista. Oma anoppini on käsityö-, puutarha- yms kädentaito ihminen, mitä minä en ole. Minun kuntosali-, kirjallisuus-, opiskelu- yms. harrastukset ovat hänen mielestään turhuuksia. Nuo eivät toki sulje toisiaan pois, mutta minulla nyt vain on peukalo keskellä kämmentä. Me tulemme ihan hyvin toimeen, mutta emme ole läheisiä, koska olemme niin erilaisia. 

Mutta joskus anoppi on kamala vain siksi, että miniä on niin kamala. Vaativa, hyväksikäyttäjä tms. 

Anoppi tuli tsekkaan meidän asunnon. Vartin visiitin aikana rouva ehti mm. tarjota höyrypesuria lainaan (asunto juuri valmistunut ja putipuhdas), puhua, että saadaan kyllä vauva mahtumaan asuntoomme vaikka ostettiinkin hänen mielestään liian pieni koti (olemme veloja) ja tuliaisiksi se toi hyasintin, jolle olen helvetin allerginen. Verhoja oli myös laittamassa uusiksi, kun ikkunoihin eivät eää päätyneetkään hänen ompelemansa verhot. ONNEKSI mies huomaa myös nuo jutut mutta minkäpä sitä tyrannille mahtaa. Onneksi meidän välissä on 150km...

Miniän omaa keikkoutta. Itse en kuuntele mitään paskanjauhantaa kodissani, vaan käsken ovesta ulos, jos vittuilemaan aletaan. Anopilla en tietenkään vieraile. Välit ovat oikein hyvät, koska harvemmin tapaamme.

Vierailija kirjoitti:

Hahaa, sitä on minunkin oma anoppini yrittänyt tehdä, jo 5 vuotta ! Hetkittäin tai oikeastaan mieheni ja minun suhteeni alussa hän onnistuikin pahoittamaan mieleni, loukkaamaan ja levittämään perättömiä juttuja minusta. Silloin olin nuori ja sinisilmäinen, enkä uskonut että kukaan jaksaa vihata noin vain niikuin periaatteesta ilman mitään syytä. Monet itkut tuon anopin käppänän takia olen itkenyt, ja välillä uskonutkin että onnistuu tuhoamaan meidän suhteemme. Mies tajusi kuitenkin irtaantua äidistään, ja tehdä rajat selviksi. Mitä enemmän anoppi roikkuu, puhuu omiaan jne. sitä kauemmaksi karkoittaa mieheni. 

Aloin myös itsekin pitämään puoliani ja antamaan tälle hirviölle takaisin. Tehkää te sama, laittakaa se kärsimään jos olette ilman omaa syytänne saaneet jonkun hullun vihoja niskaanne ja epäreilua käytöstä! Fuck that joulumieli kun hulluista anopeista kyse ;))

Pakkoko sinne toisen kotiin on sitten ängetä?

Järjestä sinä seuraavan kerran joulu ja pyydä appivanhemmat kylään.

Saat olla rouva talossasi ja sinun sääntöjesi mukaan menette.

Tekis sullekin ihan hyvää kokeilla, paljonko se joulun valmistaminen vaatii työtä!

Mä oon itse miniä, joka ei aina ole tullut toimeen anopin kanssa, mutta nykyään mahdutaan jo saman katon alle juhlapyhinä.

Olemme liian samanluonteisia. Mieshän monesti valitsee äitinsä kaltaisen naisen. ;)