Opettajien huonoimmat "perustelut" arvosanojen laskulle

"Arvosana on Opetushallituksen ja kunnallisen opetussuunnitelman kriteeristön mukainen. Parempaan arvosanaan olisi vaadittu hieman enemmän osoituksia taidoista."

Näin selitettiin vaikka kokeet olivat kymppejä. Toki olivat helppoja kokeita, mutta onko oikeasti reilua ettei voi saada arvosanaa 10 siksi koska opettaja tekee niin helppoja kokeita ettei kymppi niistä vastaa yleisten kriteerien kymppejä?

Arvostelu saisi olla korkeintaan yksi numero ylös tai alas kokeiden keskiarvosta. Vituttaa kun lapsella on numerot todistuksessa huonompia mitä kokeiden perusteella olettaisi. Mitä edes pitävät kokeita kun arvostelu tulee muilla perusteilla? Kun lapsi saa kokeesta ysin niin on oppinut asian. Mitä välii jos ei osallistu tunneilla?

Mun mielestä taas on todella outoa, että laulu- ja soittotaidoton lapseni saa musiikista 9, koska on saanut kokeesta 9+. Ei edes musiikin teorian koe, vaan sellainen "tietokoe" säveltäjistä ym.

Tuntiaktiivisuus ja -käytös nyt on tunnettuja arviointikriteereitä. Sitä sanotaan kiinnostukseksi, oppimistaidoksi ja kyvyksi huomioida muita.

Vierailija kirjoitti:

Millaisiin kohtuuttomiin tai erikoisiin "perusteluihin" olette törmänneet opettajien tavoissa alentaa arvosanoja? Tyyliin: Pekka mölisee aina tunnilla, joten arvosana 8 vaikka kokeet ja tulokset ysiä ja kymppiä.

No eihän se Pekka sitten hoida asiaa kympin arvoisesti.

Ei opettajan ole edes pakko pitää niitä kokeita lainkaan, jotkut vanhemmat kyllä vieläkin uskovat että koemestyksellä olisi jotain oikeaakin merkitystä arvostelun kannalta.

Vierailija kirjoitti:

Ei opettajan ole edes pakko pitää niitä kokeita lainkaan, jotkut vanhemmat kyllä vieläkin uskovat että koemestyksellä olisi jotain oikeaakin merkitystä arvostelun kannalta.

No onhan sillä merkitystä, ei niitä huvikseen pidetä.

ope

Köksänope antoi mulle aikoinaan seiskan vaikka muut pienryhmäni jäsenet saivat kasin. Kun kävin kysymässä syytä sanoi minun olevan vähän nenäkäs.

En oikein usko koska minua hiljaisempaa ja kiltimpää kakaraa sai hakea. Oikea syy taisi olla ettei pitänyt minusta koska ylipainoa oli silloin n. 15 kiloa.

Muistan, kun yläasteella sain englannista yhdeltä opettajalta kahdeksan, vaikka kokeista tuli kymppejä (myös puhutun englannin ääntämiskokeista). Perusteluna oli, että olen niin huono esiintymään luokan edessä. Opettajalla oli siis tapana laittaa oppilaat luokan eteen lukemaan jotain englanninkielistä tekstiä. Joo, olinhan minä huono esiintymään, kun minulla oli paha puhevika ja siitä johtuva esiintymiskammo, ja koko luokka nauroi kun yritin epätoivoisesti sopertaa tekstiäni ja halusin vajota maan alle :D

Minusta on väärin, että tuollaisesta rangaistaan. Mutta siitä on jo jotain 15 vuotta, joten toivottavasti samanlaisia kriteerejä ei opettajilla enää ole.

Vierailija kirjoitti:

Muistan, kun yläasteella sain englannista yhdeltä opettajalta kahdeksan, vaikka kokeista tuli kymppejä (myös puhutun englannin ääntämiskokeista). Perusteluna oli, että olen niin huono esiintymään luokan edessä. Opettajalla oli siis tapana laittaa oppilaat luokan eteen lukemaan jotain englanninkielistä tekstiä. Joo, olinhan minä huono esiintymään, kun minulla oli paha puhevika ja siitä johtuva esiintymiskammo, ja koko luokka nauroi kun yritin epätoivoisesti sopertaa tekstiäni ja halusin vajota maan alle :D

Minusta on väärin, että tuollaisesta rangaistaan. Mutta siitä on jo jotain 15 vuotta, joten toivottavasti samanlaisia kriteerejä ei opettajilla enää ole.

Meillä oli yläasteella eräs äidinkielen opettaja, joka avoimesti nauroi yhden pojan puhevialle kun poika piti esitelmää. Ruotsin opettaja taas piti pitkän saarnan toiselle oppilaalle siitä että ruotsissa ärrää ei lausuta niin kuin englannissa (tuolla oppilaalla sattui olemaan r-vika, ei kyennyt sanomaan sitä ärrää muulla tavalla).

Poikani liikunnasta 6, vaikka pelaa jokaisessa urheilulajissa koulunjoukkueessa ja aina pärjää koulujenvälisissä yleisurheilussa!

Ajattelin kysyä opettajalta että onko pojalleni tullut syksyn aikana joku kehitysvamma mitä en ole itse havainnut.

Nyt kuulin hyvän paikani jolla keskiarvo pyörii ysin ympärillä oli itsearviointi jossa lopussa kysyttiin mikä on hänen mielestään tärkein kouluaine ja miksi. Poika vastasi että liikunta koska terveys ja ihmisen kunto on erittäin tärkeää. Tähän opettaja sanoi pojalleni ettei hän saa puhua tollaista muiden kuullen koska kaikilla ei ole liikunnallisia harrasuksia ja se voi loukata muita!

Eli oma mielipide oli väärä! Vieläkö tasapäistäminen ja mielipiteen rajoittaminen on vallassaan peruskoulussa. Ja että oikeen mielensä pahoittaa, no voivoi

Vierailija kirjoitti:

Tuntiaktiivisuus ja -käytös nyt on tunnettuja arviointikriteereitä. Sitä sanotaan kiinnostukseksi, oppimistaidoksi ja kyvyksi huomioida muita.

No joo poika on enimmäkseen hiljaa. On sosiaalisesti vähän arka mutta tympii kun osaa asiat ja numerot on huonompia mitä kuuluisi olla. Mielestäni kokeita pidetään juuri siksi että niillä mitataan onko oppinut. Ei silti samaa se oli mulla. Enkun tunneilla en ottanut usein edes kirjoja repusta. Ope kysyi läksyt vuorotellen ääneen, vastasin aina oikein ja monesti kuului huokaus. Ota edes ne kirjat esille.

Kuullun ymmärtämisestä aina täydet pisteet. Kokeet meni vähän huonommin, enkun kirjoitus on vaikeaa. Kirjoitetaan eri tavalla kuin lausutaan. Englannin kielisissä ohjelmissa en tarvitse tekstitystä. Joskus sanon muijalle jonkin jutun mikä jätettiin suomentamatta. Kaikkea puhetta kun ei voi suomentaa, muuten olisi ruutu täynnä tekstiä.

Peruskoulu on niin perseestä kuin vain voi olla. Siellä tapetaan luovuus ja mielenkiinto. Opettele ulkoa turha tieto, nuole opettajan persettä ja hymyile niin saat hyvät arvosanat. Kyseenalaistaminen on paha, vastaan väittäminen vielä pahempi ja pahinta on osoittaa opettajan virhe. Näitä pahoja sitten näkyy arvostelussa. Opettajat tykkää enemmän tottelevaisista kuin itsenäisesti ajattelevista.

Hah, muistan vieläkin miten käytöksen numeroni tippui yhdessä lukukaudessa 10 -> 7, koska sain kerran huomautuksen tunnilla kikattamisesta. Oli kova paikka sille 9 keskiarvon tytölle, joka oli aina hiljaa.

Luokan ikimölypojalla käytösnumero oli aina vakaasti se 7.

Vierailija kirjoitti:

Arvostelu saisi olla korkeintaan yksi numero ylös tai alas kokeiden keskiarvosta.

Tämä olisi tavattoman epäoikeudenmukaista. Minun kursseillani on tyypillistä, että koe on vain yksi neljästä isommasta kurssityöstä, ja lisäksi arvioin vielä tuntityöskentelyä. Miksi kokeella pitäisi olla noin suuri painoarvo verrattuna muihin suorituksiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntiaktiivisuus ja -käytös nyt on tunnettuja arviointikriteereitä. Sitä sanotaan kiinnostukseksi, oppimistaidoksi ja kyvyksi huomioida muita.

No joo poika on enimmäkseen hiljaa. On sosiaalisesti vähän arka mutta tympii kun osaa asiat ja numerot on huonompia mitä kuuluisi olla. Mielestäni kokeita pidetään juuri siksi että niillä mitataan onko oppinut. Ei silti samaa se oli mulla. Enkun tunneilla en ottanut usein edes kirjoja repusta. Ope kysyi läksyt vuorotellen ääneen, vastasin aina oikein ja monesti kuului huokaus. Ota edes ne kirjat esille.

Kuullun ymmärtämisestä aina täydet pisteet. Kokeet meni vähän huonommin, enkun kirjoitus on vaikeaa. Kirjoitetaan eri tavalla kuin lausutaan. Englannin kielisissä ohjelmissa en tarvitse tekstitystä. Joskus sanon muijalle jonkin jutun mikä jätettiin suomentamatta. Kaikkea puhetta kun ei voi suomentaa, muuten olisi ruutu täynnä tekstiä.

Peruskoulu on niin perseestä kuin vain voi olla. Siellä tapetaan luovuus ja mielenkiinto. Opettele ulkoa turha tieto, nuole opettajan persettä ja hymyile niin saat hyvät arvosanat. Kyseenalaistaminen on paha, vastaan väittäminen vielä pahempi ja pahinta on osoittaa opettajan virhe. Näitä pahoja sitten näkyy arvostelussa. Opettajat tykkää enemmän tottelevaisista kuin itsenäisesti ajattelevista.

Et jaksa opetella kirjoitettua englantia = koulu tappaa luovuuden. Ok.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä taas on todella outoa, että laulu- ja soittotaidoton lapseni saa musiikista 9, koska on saanut kokeesta 9+. Ei edes musiikin teorian koe, vaan sellainen "tietokoe" säveltäjistä ym.

Tästä tuli mieleen oma musiikin numeroni yläasteen seiskalla. Kokeesta sain seiskan, en osallistunut laulu -tai soittokokeeseen (koska kumpaakaan en osaa) ja tuntiaktiivisuus oli surkea. Noh, tunneilla olin sentään hiljaa enkä häiriköinyt.

Kaiken järjen mukaan todistuksessa numeron olisi kait pitänyt olla seiska mutta minulla se oli ysi. Muistan, että kävin vielä varmistamassa opettajalta että onko numero nyt ihan oikeasti oikein. Kyllä oli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei opettajan ole edes pakko pitää niitä kokeita lainkaan, jotkut vanhemmat kyllä vieläkin uskovat että koemestyksellä olisi jotain oikeaakin merkitystä arvostelun kannalta.

No onhan sillä merkitystä, ei niitä huvikseen pidetä.

ope

Itse opiskein opeksi 90-luvun alussa ja jo tuolloin haluttiin luopua kokeista arvostelun perusteena. Se oli kyllä hurjaa aikaa, että ehkä on menty taaksepäin, niistä kuvitelmista.

Oli jopa po perusteltua antaa jollekin kokeessa ysin saaneelle käsi, jos ko oppija oli yleensä kympin oppilas, mutta suoriutui kokeessa tasoaan huonommin ja taas kuutisen tai seikan oppilas joka saakin äkkiä kasin kokeesta ansaitsee todistukseen jopa ysin koska oli panostanut.

Siis asia mistä tuolloin luovuttiin arvostelussa oli että todistusarvosana kuvaisi oppijan absoluuttista osaamista suhteensa muihin oppijoihin, vaan arvosanan tuli kuvata myös oppijan menestystä omaan tasoonsa nähden. Siksi perusteltiin että oikeasti huonompi oppilja voi ansaita paremman arvosanan todistukseen, kuin sellainen jolla on enemmän tietoa taitoa tai osaamista.

No en kovasti tuota sisäistänyt, paitsi sen että opettaja voi lätkiä arvosanat oman päänsä mukaan.

Opetin siis toisella asteella ja siitä ylöspäin. Opiskelijat olivat valtaosin ainakin täysi-ikäisiä tai usein paljon minua vanhempiakin.

Poikani on jo täysi-ikäinen hänellä oli ongelmia lähinnä englannin kielessä peruskoulussa. Ongelma oli lähinnä siinä että hän osasi sitä jo kouluun mennessään paremmin kuin moni osasi vasta 9 luokan jälkeen.

Oli elänyt ulkomailla ja exän uusipuolisokin oli typerä jenkki, joka ei koskaan oppinut mitään muuta kieltä englannin lisäksi.

Ei sitten olisi voineet englannin tunnit juuri vähempää kiinnostaa, ja siksi sai aina vain kaseja, vaikka sai kokeessa aina luokan parhaat pisteet.

Exä tästä vähän hermostui eikä tuollainen kyllä poikaakaan yhtään enempää motivoinut. Minusta opettajan arvostelu oli kyllä perusteltu.

Juuri tästä syystä käyn henkilökohtaiset arviointikeskustelut jokaisen oppilaani kanssa lukuvuoden lopussa. Se vie aikaa ja on muutenkin melkoinen urakka kohdata silmästä silmään yli sata teiniä viikon sisään niin, että välillä ruopataan vaikeitakin teemoja. Mutta ainakin jokaiselle on selvää, mistä arvosana koostuu, mihin kannataa jatkossa panostaaeikä useamman vuoden aikana ole yksikään huoltaja ottanut yhteyttä arvosanoihin liittyen.

- äikänope

Koe on vain yksi osa arviointia. Itse pidin kaksi isoa koetta sekä neljä sanakoetta syksyn aikana. Myös sanakokeet vaikuttavat arvosanaan. Samoin vaikuttaa se, tekeekö oppilas läksyt, kuuntekeeko tunnilla, tekeekö töitä vai nuokkuuko pulpetilla. Ysiä ei välttämättä saa, jos käytös on huonoa (nauraa muiden vastauksille, osoittaa dramaattisesti tylsistymistään jne), vaikka koenumeroiden keskiarvo olisikin 9 tai hieman yli. Ysiin pitäisi myös jonkin verran viittailla. Toki otan huomioon parhaani mukaan myös sen, että oppilas voi olla arka.

Kymppi on vaikea saada. Sen saa kun kokeiden keskiarvo on 9-10, on aktiivinen, osoittaa kiinnostusta ja harrastuneisuutta (voi olla vaikka, että kommentoi joskus että lukee englanninkielisiä kirjoja) sekä kunnioittaa muiden työtä.

T. Englanninopettaja