~*~MAANANTAITA SYYSKEIJUT~*~

HEI!

kaikilla tuntuu olevan nyt samanlaisia huolia kun mä mietin viime viikon lopulla eli se älytön oksentaminen vain yhtäkkiä ja loppu ja rinnatkin oli normaalimmat. Minä paniikissani juttelin ystävien kanssa jotka ollu raskaana ja sanoivat että niin se vaan yhtäkkiä loppuu ja rintojen aristuksin helpottaa. Mutta kun vihdoin vähän rauhoituin ja ajttelin että onpa hyvä jos se oksentelu loppus niin johan se taks tuli mutta ei tarvi niin usien kuin aikasemmin. Joten ehkä sellaset aallot on sit normaaleja.



Seirana! siä on hyvä syteemi. Tääkin voi ottaa hyvän vakuutuksen ja sillä mennä yksityiselle, mutta mä olen ollu tää vasta niin vähän aikaa että hyvä kun saatiin tuo sairaskassa toimimaan. mutta kyllä se hoituu sitäkin kautta. Se gynekologi vaan oli mun milestä vähän outo, mutta mennään nyt viä kerran ja katotaan sitte vaihdetaanko toiselle. se ei vain mun mielestä kertonu riittävästi ja mun saksa ei ole mitenkään täydellistä joten ehkä se ei tienny myöskään miten kommunikoida mulle. Onneksi mies oli mukana, oli vähä turvallisempi olo kun ei tunne tätä systeemiä viä kunnolla, mutta varmasti tuun tuntemaan täs kuukausien kulues. Me asutaan etelä-itävallas tää slovenian ja italian lähimaastos. Missäpäin te asustatte? Onpa hyvä että pääsit heti vuodon ilmaannuttua ultraan. helpottaa kun saa varmistuksne tilanteesta.



T:Huuheli rv8

anteeksi, tuli ihan kauheesti kirjotusvirheitä...

T:Huuheli-huolimaton

Kerrankin koneella poitsun päikkäriaikaan.. viime aikoina tavallisemmin vieressä nukkumassa, tiedättehän.. ;)



No mutta, nyt piti valvoa ja leipoa sydämen muotoisia mokkapaloja huomiseksi, ystävänpäivän iloksi koululaiselle. Ja sivusilmällä tulee oltua koukussa tohon Torinoon!



Oma olo on nyt tuhat kiloa kevyempi: aamusella kävin ihanalla neuvolantädillä joka kuunteli sydänäänet. Ja siellähän ne kuului, voimakkaina ja hyvinä :)) (Siis viime vkolla lekuri ei kuullut, sitä ennen th oli jo kerran kuullut, ja siitäkös paniikki..). Mutta nyt siis olo aivan ihana - ja ihanat etomiset ja huippailutkin on palanneet. Niistäkin nyt kummasti nauttii :)



Lueskelin myös loppuviikon ja viikonlopun tarinoita keskenmenoista ym ja olin ihan varma että meidänkin pikkuiselle on käynyt ties kuinka huonosti.. Vaan onneksi ei. Ei tosiaan kannattaisi vilkaistakaan mihinkään ikäviin juttuihin päin, alkavat vaan varmasti sekottaa omaakin päätä. Ainahan sitä kuvittelee kaikki kauheudet omallekin kohdalle. Että rauhallisesti nyt vaan kaikki, hyvin menee!



Reilu 2 vkoa ultraan, eiköhän sen nyt kestä..



Päivän jatkoa kaikille, siirryn vaaka-asentoon,



Itta rv 9-10 tms.

Tiukkaa tekee. Viime yön horroksessa tosiaan mietin, onko miusta tähän. Yötyöläisyyteen siis. Ei jaksa valvoa ja on huono olo ja varsinkin kotiintulo aamulla kuuden jälkeen on vallan kauheaa (ihme, kun en ole vielä ajanut tieltä, pari kertaa ollut tipalla). Tekisi mieli sanoa ittensä irti, ihan tästä raskaudesta johtuen. Itse olen siis äippäloman sijainen ja tämä lomitettava oli paljon saikulla raskausaikanaan. Tiedän, että saisin edes pätkiä tuosta naapurikaupungista, jonne työmatkakin on puolet pienempi. Huokaus.



Mulla ei taida olla uusia oireita, tosin yöpätkät sekoittaa niitä. Iltaällötys on astunut kuvioihin, joten " ihanaa" lähteä ajamaan illalla töihin armottoman väsyneenä ja pahoinvoivana. Mahaa turvottaa ja en ees uskalla katsoa vaa' an lukemia ;) Torstaina on neuvolalääkäri (eiköhän kuunnella syd.äänet), pitää varmaan paastota sinne ;) Kahvin oon tainnut lopettaa, ei se niin kauheen hyvää ole.



Jes, lauantaina lähetään reissuun. Saas nähä, kuinka jakselen laivassa, kun väkisinkin alkaa keinuttaa!



-piias- rv 10 WAU :)

Huh, kotiuduin juuri töistä ja onneksi pääsinkin jo pois. Eilenhän kirjoitin, että mulla huono olo on helpottanut mutta lähes saman tien kun koneelta nousin, niin alkoi tulla todella etova olo. Koko illan kärvistelin sohvalla ja uikutin miehelle ikävää oloani. Ja ennen kuin menin nukkumaan oli pakko käydä pöntön yllä kakomassa muutaman kerran eikä itse tavara kaukana ollutkaan. Onneksi kuitenkin pysyi sisällä. Mikään ei maistunut illan aikana, väkisin yritin litkiä appelsiinimehua. Aamulla sitten oli aivan järkky nälkä.



No töissä alkoi ihan sama olo, yhtäkkiä alkoi etoa niin vietävästi että meinasin pyyhkäistä saman tien kotiin. pakko vaan oli yrittää olla ja hymistellä muitten jutuille.. Kiva kun itse siinä samalla tekee kaikkensa ettei laatta lennä.. Tällä hetkellä olo suht ok mutta kummallista kyllä tämä raskausaika.



Eli minullakin oireet kyllä vaihtelevat hyvinkin laidasta laitaan. Välillä elämä on melkoisen oireetonta ja sitten taas etoo niin kamalasti. Mullakin rinnat ovat välillä lähes normaalit eivätkä arista, kun taas toisinaan ovat todella kosketusarat. Kyllä se varmaan kuuluu asiaan, että oireet vaihtelevat välillä rajustikin. Itse ainakin olen näin yrittänyt ajatella ja toistaiseksi olen onnistunut aika hyvin pitämään ne ikävimmät ajatukset pois mielestä. Toki välillä miettii sitä pahinta tai onko kaikki pienellä hyvin mutta yritän olla stressaamatta.



Joo, Torinoa täytyy kai itsekin tästä siirtyä sohvalla seuraamaan ja hakea poitsu hoidosta kohta puoleen. En siis hakenut edes häntä vielä hoidosta, vaan pakko oli päästä hetkeksi lepäämään ihan yksinään. :)



Aurinkoiset maanantait kaikille ja yritetään ainakin olla huolimatta turhia.



T: Anmari rv 9+1?

Olin pari päivää lomalla + viikonloppu päälle ja en kotona päässyt nettiin, kun en ehtinyt tytön synttärijärjestelyiltä uutta konetta asentaa. Kävin työkiireistä huolimatta äsken pikaisesti läpi viiden päivän syyskeijukirjoittelut ja vastaan nyt Seiranalle, että epäily siitä, että jotakin on pahasti vialla edellisessä raskaudessa, tuli np-ultrassa. Turvotusta oli yli 8 mm. Pääsin seuraavana päivänä istukkanäytteen ottoon, josta tosiaan tuli tuomioksi 18-trisomia. En halunnut jatkaa raskautta, koska kyse on niin vakavasta kehityshäiriöstä, että raskaus olisi todennäköisesti keskeytynyt myöhemmin itsestään ja jos ei olisi keskeytynyt, lapsi olisi menehtynyt synnytyksessä tai viimeistään pian sen jälkeen. Pienin suru tuli mahdollisimman varhaisesta keskeytyksestä. Lapsenikaan eivät ennättäneet saada tietoa uudesta vauvasta, koska odotin np-ultraa ja olisin kertonut sen jälkeen.



On muuten kamalaa, kun ei osaa odottaa huonoja uutisia. Kaksi aikaisempaa raskautta sujuivat normaalisti enkä siis osannut pelätä minkään olevan vialla. Shokki oli aikamoinen. Tämä raskaus on niiiiiiin toivottu, mutta yritän hillitä innostustani edes sinne np-ultraan saakka. Tällä kertaa menen sinne kuin tuomiolle. Täytyy silti myöntää, että hinku ostaa tai edes hypistellä vauvanvaatteita on valtava, kuten tässä viikonloppuna moni muukin kirjoitteli.



Vauva2006: Joo, sama on laskettu aika, mutta se oli tosiaan laskurin mukaan. Eka neuvola on huomenna ja ehkä se ultra sitten aikanaan tarkentaa aikaa.



Olette jutelleet oireista. Niitä riittää täälläkin. Aikaisemmissa raskauksissa ei ollut tällaista valtavaa janoa. Minulla on termospullollinen kylmää vettä sängyn vieressä yöllä hillitsemään janoa, mutta myös ehkäisemään vatsan murinoita. Kylmä vesi näyttää toistaiseksi myös auttavan aamulla selviämään kuvottamatta aamupalalle asti.



Turvotusta on. Toistaiseksi on normaalit housut vielä mahtuneet, mutta kiristävät aika lailla ja yhdessä vyössä jo reiät loppuivat, joten toinen vyö käyttöön.



Outoja unia on minullakin. Ne eivät välttämättä ole raskausaiheisia, vaan ihan kummallisia muuten vaan. Näitä on ollut aikaisemmissakin raskauksissa.



Jotenkin rasittavinta on tämä nenän tukkoisuus. Tuntuu ettei sen takia saa kunnolla nukuttua. Ja hengästyn muutenkin tosi helposti.



Ja vielä, lempikappaleeni tätä nykyä on biisi, jossa sanotaan: " Aina nälkä ja koko ajan jano..."



Tällaisin miettein



fullmoon n. 9 vk

pyrähdin viikonloppu pinoon ekaa kertaa...täällä näyttää olevan lähes joukkohysteria pikkuisten voinnista...no niin täälläkin!Kun on ollu kaikenlaista mahan nippailua ja keltaista valkkista ja km-tausta niin eihän se kai muuta vaadikkaan.pisteenä iin päälle oli että tilasin np-ajan,se on tasan 4 vk kuluttuua tasan rv 13.ja samalle lääkärille joka viime kesänä totesi silloin vähän vanhemman sikiön menehtyneen..huoh.Joten,kun huomasin että täällä keijuissa on paljon ihan tamperelaisia,niin kysyisinkin,oletteko käyneet yksityisissä ultrissa,missä,mitä suosittelette ja paljonko on maksanut?Mun on nyt varmaan ihan " pakko" päästä,sellanen ramppikuume mulle iski tuon np:n tilaamisesta.neuvolaankin viel yli 2 viikkoo...



Omat oireet on kyllä pysyny,kauhea paha olo teki mitä vaan.Toisina päivinä on helpompaa kyllä,on jopa väliä sillä kurkun kuristus tunteella,ja tänään taas ei...kun häviäis nää nippailut ja muut niin vois olla aika kiva fiilis.



Mukava lukea muiden samoilla viikoilla menevien juttuja.



Femmis 9+0

Moi!



Rizzu: en ole myöskään saanut vielä ultra-aikaa kättäriltä ja olen pohdiskellut, ovatko tietoni kadonneet johonkin matkalla neuvolasta kättärille... Ajattelin kysäistä asiasta keskiviikkona, kun menen neuvolalääkärille.



Tinah: mulla oli alkuun rinnat huomattavasti aremmat (tosin missään vaiheessa ne eivät ole olleet kovin arat, eli taitaa olla aika yksilöllistä tämäkin). Jossain vaiheessa arkuus tuntui kokonaan kadonneen ja tällä hetkellä arkuutta on ainoastaan silloin tällöin öisin - outo juttu... Uskon ja toivon sen kuitenkin olevan ihan normaalia.



Olo on viime päivinä ollut koko lailla ennallaan; väsyttää ja huono olo vaivaa useimpina päivinä. Uusi havainto on se, että oikealla kyljellä nukkuminen ei onnistu, koska vatsaan pistää - omituista?! Onko kenelläkään tietoa, mistä moinen voisi johtua?



terkuin



Toukka06 (rv 10+4)

Just varasin ajan np-ultraan. Se on 14.3. Miten mä sinne asti jaksan odottaa?!

Meinas hermot mennä, kun vihdoin pääsi jonottaan, ni kohta se ilmotti et numero ei vastaa. Ja ei kun uudestaan yrittää. Aargh. No eihän siihen menny " ku puol tuntii" ...

Ja sekin ärsyttää kun kaikki puhelin ajat on aina tytön päiväunien aikaan, niin ei itte saa nukkuu..plääh. Niin ois taas väsyttäny.



No sain ainakin leivottua sitä pullaa, ja kyllä omatekonen on aina niiiin hyvää, samalla sitä tässä mutustelen. :)



No, ehkä sitä pitäis vielä yrittää kömpiä tonne tytön viekkuun.. ZZzzZzZ

Heipä hei keijut! Jospa taas ehtis kirjoitella, tulee aina näitä taukoja kun tuntuu ettei aika riitä. Tuo kohta 9 kk neito vie oman aikansa =).



Mullakin oli ensimmäinen neuvola perjantaina ja siellä ultrassa pikkuinen näkyi ja sydän sykki oikein reippaasti! Ihanaa... kyllä vain helpotti. Siihen asti jotenkin pelotti et onko kaikki kunnossa. Muutenkin kaikki oli ok ja kaikki perusjutut tehtiin. Mulla on np-ultra jo ensi viikon maanantaina eli silloin tasan rv 11. Minä ajattelin kaikissa noissa testeissä käydä, ei kai siitä mitään haittaakaan ole. Viime raskaudessakin ne otettiin.



Oireita ei enää suuremmin ole, mitä nyt valtaisa väsymys. Etominenkin on loppunut aikalailla kokonaan vaikkei se kovin pahaa missään vaiheessa ollutkaan. Alaselän säryt on taas alkanut ja ne on tuttuja näiltä viikoilta viimeksikin. Kohta ei taas pääse sohvalta ylös jos on imuroinut samana päivänä ja sohvalle vahingossa istahtaa... =), kiva! Täytyy taas mies valjastaa kotitöihin.



Ihana aurinkoinen ilma ulkona, ja minä täällä koneella istun. Jospa lähtis tytön kanssa pulkkaileen, sais itsekin vähän raitista ilmaa.



Oikein rattoisaa loppuviikkoa keijuille ja voikaahan hyvin!



T. Heann (ex hemu80, minäkin innostuin vaihtamaan nimimerkkiä uuden vauvan kunniaksi) ja hippu tasan rv 10

En ole aikoihin täällä käynytkään... parin viikon sairasloman jälkeen olen ollut nyt viikon töissä ja siellä on ollut aikamoinen kiirus, eikä iltasin jaksa aukasta edes konetta.



Olin jo ihan onnessani viikko sitten, kun järkyttävä pahoinvointi hieman hellitti, mutta jee jee, takasin tuli sittenkin. eli oksennan oikeestaan joka päivä ainakin kerran. Töissä onneksi vasta kerran! Yleensä aamuisin ennen töihin lähtöä! Lauantaina olin ostoksilla kaupungilla ja kävin kuin pultsari ikään oksentamassa linja-autoaseman roskisten takana! Vähän nolotti, toivottavasti kukaan ei nähny!



Olo on siis tosi vaihteleva ja enimmäkseen sikaväsyny ja huono olo. ruokaa en kykene tekemään ollenkaan ja mitään ei tee mieli, etoo vaan! Viime viikolla oli neuvolakäynti, pitkään etsittyään löytyi vauvelin sydänäänet! Oli aika hieno tunne. Ultra onkin sit 2½vk päästä.



Hyviä vointeja kaikille ja yrittäkäähän jaksella!



Taitsi rv 9+3

Sitä on pitänyt ihmetellä täällä, kun olen ymmärtänyt että teillä joilla on ultra neuvolassa, niin se on (ainakin osalla) terkka joka sitä käyttää, eikä lääkäri. Olenko hakoteillä?

Kun puhuin asiasta omassa neuvolassani, niin täti kysyi että mitä hyötyä siitä laitteesta olisi kun sitä kuitenkin käyttää vain lääkäri. (Joka ei ole joka päivä paikalla).

Saanko huomauttaa hänelle asiasta vai olenko ymmärtänyt täysin väärin.

Moro!

Minä olen käynyt kerran neuvolassa hoitajalla ja kerran lääkärillä. Sielä ainakin ultra on lääkärin huoneessa ja minulle ultran teki lääkäri. Hoitajalla oli vain laite, jolla kuunteli sydänäänet. Siellä on kaksi hoitajaa, mutta ei minusta kummankaan huoneessa ole ultra-laitetta, mutta en tiedä ultraako hoitajat, kun lekuri on paikalla vain torstaisin...



Taitsi

meillä ultralaite on lääkärin huoneessa, mutta myös meidän omat terkkamme voivat katsoa sillä vatsan PÄÄLTÄ ei siis sisätutkimusta, jos tarve vaatii ja lääkäri ei sinä päivänä ole paikalla...



Terkan huoneessa on sitten se sydänäänten kuuntelu-laite. Kun tässä raskaudessa kävin ekan kerran neuvolassa hakemassa sen äitiyspassin niin doplerilla ei vielä kuulunut sydänääniä, joten terkan kanssa käytiin ultralla varmistamassa sydämen sykkeet =D Sanoi, ettei sillä muuta sitten osaa tehdäkkään...



*tiitiäinen79. masu 8+6*

Minäkin poistun syyskeijuista....

Tänään oli ensimmäinen ja samalla np-ultra, jossa selvisi että oli masuasukin kehitys pysähtynyt viikolle 7+5. Olin siis tänään viikoissa 12+1 eli on yli 4 viikkoa ollut masussa keskenmenona... oudointa oli ettei keho antanut minkänlaista merkkia tapahtuneesta... Huomenna pitää mennä sairaalaan tyhjennykseen... pelottaa...



Oikein hyvää ja onnellista odotusta teille syyskeijuille.



-Santessa-

Olen pahoillani Santessa sun puolesta! =( On varmasti järkyttävää, kun kuulee, että sikiön kehitys on loppunu ja ei oo ollu mitään oireita. Koita jaksaa! Voimia huomiseen sairaalareissuun!! (((HALEJA)))

...kovasti pahoitteluja Santessalle ja voimia huomiseen!!!!! Sitä niin kovasti toivoisi, että kaikki menisi hyvin niin itsellä kuin muillakin, mutta on tämä elämä sellaista arpapeliä ettei voi koskaan tietää mitä tapahtuu... :(



Femmamma: Kyselit tamperelaisten ultra-kokemuksia, minä kävin alkuraskauden ultrassa Koskiklinikalla Tuukka Tarkkilalla pari vkoa sitten. Tarkkila oli miellyttävä vanhempi herrasmies, on toiminut 30v. Taysissa synnytyslääkärinä. Mentiin ultraan vaan vähän turhan aikaisin (olin itse laskenut viikot väärin) ja sydänääniä ei ollut mahdollista vielä kuulla, se tosin näkyi että raskaana olen ja raskaus näytti olevan ihan oikeassa paikassa. Maksettavaa jäi Kela-korvauksen jälkeen 54¿ eli ei ihan mahdottomasti mun mielestä. Tarkkila kehotti tulemaan parin vkon päästä uudelleen jotta näkyisi jotain muutakin kuin musta " läntti" ja olenkin menossa uudelle käynnille huomenna. Lupasi tämän " uusinnan" vähän edullisempaan hintaan, kun eka kerralla ei juuri mitään näkynyt. Nyt pitäisi jo pystyä sulkemaan tuulimunakin pois, toivon tosissaan että kaikki olisi niin kuin pitää... Mutta voin kyllä suositella Tarkkilaa ihan lämpimästi, erittäin asiantuntevalta vaikutti :)

Hän on Koskiklinikalla vain tiistaisin, muistaakseni n. klo 10-17.



:) elaine + papu rv 7+6

Pahoittelut Santessalle!! Kieltämättä tuo tapahtumasi on suurin pelkoni tällä hetkellä, täällä vielä reilu viikko piinaa...voimia huomiseen!



Piias: täällä mietitään samaa, onko miusta töihin...mulla todettiin työuupumuksen oireita ja nyt sit vielä tää alkuraskauden herkkyys ja pahoinvointi ja väsymys oikein kärjistää tilannetta niin ettei itku todellakaan ole kaukana ja tuntuu etten kertakaikkiaan jaksa.



Sain kyllä pari päivää töistä nyt vapaata kun tuo esikoinen nostattelee kuumetta, mutta lomaahan se ei kuitenkaan ole tuo sairaanlapsen hoitaminen. Ja siihen vielä miettii, että jospa tauti tarttuu...



Mulla pahin yökötys meni jo ohi, mutta tilalle tuli aikaisimmistakin raskuksista tuttu " kun mikään ei maistu" -olo. Siis ei mikään ja paino onkin nyt -2.5kg, vaikka pakotan itteni syömään suht säännöllisesti.



Voi kunpa päästäs kaikki keijut nyt loppuun saakka eikä kukaan tipahtas enää joukosta!! JA kaikki pääsis inhottavista oireistaan sinne, että liikkeet tuntuu ja raskaudesta pystys ja uskaltais jo nauttiakin!



Sitä odottaen



Minjuska ja Hiirenherne 10+6 (huomenna taas viikko vaihtuu....)

Samat on oireet, tajuton väsymys, öllötys ja työntää ja vetää joka paikasta. Tänään jouduin kesken työmatkan aamulla pysähtymään ja yrjösin lumipenkkaan. Onneksi ei ollut suurin aamuruuhka, vaikka ei täällä maalla noita autoja niin paljon kulje kuin kehän kolmosen ruuhkissa. Appelsiinimehulla ne aamut täälläkin lähtee parhaiten käyntiin.

Oon tässä mietiskelly, että jaksaako tuota työssäkäymistä kuinka kauan. Mulla on kyllä säännöllinen päivätyö, mutta jo ennen raskautta tuntui tuo työkuorma ja vastuun määrä olevan ylärajoilla. Nyt vielä enemmän, mielikin tiettyn herkistyy ja tiukkanakin pitäis töissä tietyissä tilanteissa olla. No huomenna on neuvola, josko sais otettua puheeksi.

Noista ultrista kun puhelitte, meillä myös th ultraa ja tarkistaa eka käynnillä la:n ja sykkeen. Varmaan neuvolakohtaista hommaa. Tehdäänkö missään tuota rakenneultraa neuvolassa, täällä kuuluu vain tuo eka alkuraskauden ultra :(

Parasta varmaan kömpiä nukkumaan itsekin kun on saanut nuo lapset iltapaloille- ja pesuille ja nukkuvatkin jo...

hopealusikka rv 9+1

Viikonlopun yrjötaudista selvitty. Täytyy sanoa, että otti aika koville. Tänään onkin sitten iskenyt ihan tajuton närästys. Alkoi tuossa iltapäivällä eikä helpota yhtään. Luulin ensin että tuli vedenjuonnista ja menee ohi, mutta ei. Viime raskaudessa auttoi maidon juonti, mutta ainakaan tänään se ei ole auttanut. Nyt tarvitaan todella vinkkejä mikä auttaa närästykseen?! Uh.



rv 11+0