kun isyys ei enään kiinnosta.

Tyttäreni isä ei ole lapseni biologinen isä. Tämä mies haukkui biologisen isän koska biologinen isä jätti yhtäkkiä tapaamiset pois ja sanoi että kostaa minulle kaiken sillä ettei ota tyttöä.
Tyttö ihmetteli hetken ja unohti. Sittemmin tämä isäpuoli halusi ruveta tytölle isäksi.
Minä vannotin että isänä olo ei sitten ole mikään että nyt voit päättää että olet ja sit kun ei huvita voi lopettaa olemasta. Ja että jos ero koskaan tuli hän olisi yhä isä ja että hänen tulisi olla tasapuolinen kaikille lapsille. Hän lupasi. Hän sanoi että kantaa vastuunsa. En olisi ikinä muuten antanut sanoa isäksi.
Nyt tilanne melkein eron partaalla. Tytär jo isompi ja ymmärtää. Mies isä hänelle ja tärkeä. Mies taas nyt yhtäkkiä onkin sitä mieltä ettei hän ota tyttöä isäviikolle niinkuin muita lapsiaan. Ja ettei hän ikinä jättäisi omia lapsiaan ottamatta mutta tyttö ei ole hänen.

En ymmärrä yhtään! Hän joka lupasi ettei tekisi tytölle ikinä niin rumasti kuin bio-isä. Hän lupasi minulle että jos ero tulee niin tyttö on oikeutettu isäviikoille ja olemaan tasavertainen muiden lasten kanssa. Hän tekee minusta rumemmin kuin bio isä koska hänet tytär nyt muistaa ja pitää isänään ja hän tärkeä tytölle.
Miten minä selitän tytölle tämän? Miksei mies tunnu tajuavan kuinka suurta pahaa on aiheuttamassa? Kyse ei siitä että yrittäisi estää eron tällä tavalla. Sillä hän on pettänyt ja haluaa myös erota. Ilmeisesti on uus akka katottunakin jo.

Miten tässä edetä?