Lue keskustelun säännöt.
Vapaaehtoisesti yhden lapsen äitinä kuulee koko ajan...
13.12.2015 |
...päätöksen kyseenalaistavia ja sitä vähätteleviä kommentteja. Suurimman osan saa otettua toisesta korvasta sisään ja heitettyä samantien ulos toisesta, mutta kyllä se välillä alkaa ärsyttämään.
Mitä te muut kuulette? Mulla yleisimmät on nämä:
"Et voi antaa lapselle suurempaa lahjaa kuin sisarus"
"Vielä sun mieli muuttuu, kohta oot maha pystyssä"
"Miksi hankit edes yhtä, jos et halua lapsia?"
"Sun lapsesta tulee itsekäs/yksinäinen/hemmoteltu"
"Kyllä lapsia pitää olla vähintään kaksi"
"Säälin sun lasta"
Paras ja viimeisin mitä olen kuullut, on ollut väittämä, että lapsestani tulee murhaaja, "kun se teinimurhaajakin on ainoa lapsi". Sanojana työkaverini kahvitauolla, kun puhuimme lastenvaatteiden laittamisesta eteenpäin. Hän ihmetteli, miksi laitamme jo nyt. Kun vastasin, että koska enempää lapsia ei tule, oli spontaani reaktio tuo.
Ja sitten kysymys teille, jotka lauotte näitä. Mitä ihmettä te saatte näistä kommenteista? Kun jossain yhteydessä tulee ilmi, että keskustelukumppanisi ei halua enempää lapsia, miksi sitä pitää kommentoida "ahaata" enempää, jos sitäkään.
Kommentit (19)
Meillä myös yksi lapsi, ja ainoaksi jää. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Outoja kavereita sinulla, ilmeisesti heidän jaksamisensa omien lasten kanssa on äärirajoilla :)
Tämän palstan perusteella sisarukset voivat olla pahimillaan tae elinikäisestä kamppailusta huomion saannista omilta vanhemmiltaan, joka päättyy katkeraan taistoon perinnöstä :) ... perinnön ei tarvitse olla suuri, kahvikupeistakin saa taiston käyntiin :D
Kai se on itsekin ruvettava porukkaa listimään jos kerran muutkin ainoat lapset. Onneksi minun äidilleni ei ole ainakaan oman tietämykseni mukaan kukaan tullu urputtamaan miksei hankkinut useampaa kersaa. M21
No sanopa, että Suomen kouluampujilla oli sisaruksia. Eiköhän lopu siihen.
Tutulta kuullostaa, tulevaksi murhaajaksi ei sentään vielä ole leimattu. Ekan viiden vuoden jälkeen kyllä väheni kommentit ja nyt asiasta ei enää pahemmin puhuta/vihjailla/irvitä. Otin aikoinaan sen linjan ettei minun tarvitse puolustella tai selitellä perheemme kokoa kenellekkään, kerran vastasin asiallisesti tämän olevan meidän lapsiluku ja sen jälkeen en enempää vastannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Outoja kavereita sinulla, ilmeisesti heidän jaksamisensa omien lasten kanssa on äärirajoilla :)
Tämän palstan perusteella sisarukset voivat olla pahimillaan tae elinikäisestä kamppailusta huomion saannista omilta vanhemmiltaan, joka päättyy katkeraan taistoon perinnöstä :) ... perinnön ei tarvitse olla suuri, kahvikupeistakin saa taiston käyntiin :D
Ei kavereita varsinaisesti. Ihmisiä, joiden kanssa joutuu olemaan tekemisissä työn, lapsen ja miehen harrastuksen tai oman harrastuksen kautta. Välillä tosin myös puistotutut laukoo näitä, jos aiheesta tulee puhetta. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kai se on itsekin ruvettava porukkaa listimään jos kerran muutkin ainoat lapset. Onneksi minun äidilleni ei ole ainakaan oman tietämykseni mukaan kukaan tullu urputtamaan miksei hankkinut useampaa kersaa. M21
Heh, niinpä. Kaikki me ainoat lapsethan ollaan myös samasta puusta veistettyjä, eikö?
N35
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tutulta kuullostaa, tulevaksi murhaajaksi ei sentään vielä ole leimattu. Ekan viiden vuoden jälkeen kyllä väheni kommentit ja nyt asiasta ei enää pahemmin puhuta/vihjailla/irvitä. Otin aikoinaan sen linjan ettei minun tarvitse puolustella tai selitellä perheemme kokoa kenellekkään, kerran vastasin asiallisesti tämän olevan meidän lapsiluku ja sen jälkeen en enempää vastannut.
Meidän lapsi on vasta 2v4kk, joten näitä kommentteja saa varmaan vielä hetken kuunnella. ;D Itsekin olen ottanut sen linjan, etten ala puolustelemaan. Hymisen vain jotain ja vaihdan aihetta. Tosin nyt, kun leimattiin tulevaksi murhaajaksi, vedin kyllä kahvit väärään kurkkuun ja reaktioni oli lähinnä,raivokasta yskimistä.
Miksi ylipäätään kerrot ihmisille omista ratkaisuistanne? Jos on noin moukkamaisia tuttuja, niin kannattaa pitää omana tietona asiansa. Varmaan kommentoivat muitakin asioita samaan tyyliin. Mitähän tuokin työkaveri ajatteli? On paljon ihmisiä, jotka eivät saa toista lasta vaikka haluaisivat. Mistä hemmetistä työkaverisi tiesi oletko vapaaehtoisesti yhden lapsen vanhempi vai et? Ja vaikka olisi tiennytkin, niin onhan tuo todella asiatonta. Itsellä on vain yksi lapsi, eikä toista tule vaikka olisimme halunneet. En kyllä missään mainosta tilannettamme, mutta en koskaan ole saanut kuulla vastaavia kommentteja. Ehkä sun tuttavat ovat erityisen typeriä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerro seuraavalla kerralla, että tutkimusten mukaan alle kahden vuoden ikäerolla syntynyt sisarus on lapsen mielenterveydelle suurempi uhka kuin vanhempien avioero. Ja, että ainoat lapset kouluttautuvat tilastojen mukaan korkeammalle kuin usean lapsen perheiden lapset. He ovat myös tasapainoisempia ja onnellisempia väestötasolla. Yksittäisten ihmisten kohdalla heillä on usein paremmat taloudelliset resurssit, koska vanhemmilla on mahdollisuus avustaa heitä tuplaten tai triplaten siihen nähden, että olisi useampia lapsia.
En ikinä ole kehdannut(koska se asia ei minulle kuulu ja asia on todella henkilökohtainen)kysyä yhden lapsen vanhemmilta miksi he haluavat pysyä vain yhdessä lapsessa.
Mutta kun otit asian puheeksi voin näin anonyyymisti kysyä,että miksi et halua enempää kuin yhden?
Mä ite olen aina ollu niin ilonen siitä kun on sisaruksia ja olen niitä rikkautena pitänyt.Siksi itse haluankin liudan mukuloita:).
Tunnen myös ihmisiä,jotka ovat ainokaisia eivätkä he kyllä sarjamurhaajia ole,että ikävää kommentointia sekin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta tuntuu, että tämä yksilapsisuuden paheksuminen on tullut yhteiskuntaamme vasta viime aikoina. Olen itse syntynyt -90 ja tunnen myös minua kymmeniä vuosia vanhempia ainokaisia, ja kenenkään äitejä ei paheksuttu valinnastaan.
Ehkä kaikista iljettävintä on, kuinka ainoalle lapselle sanotaan suoraan kuinka tämän vanhemmat ovat itsekkäitä paskoja kun ovat yksin jättäneet. Näin tölväisi minulle eräs 4 lapsen äiti ihan vähän aikaa sitten.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ylipäätään kerrot ihmisille omista ratkaisuistanne? Jos on noin moukkamaisia tuttuja, niin kannattaa pitää omana tietona asiansa. Varmaan kommentoivat muitakin asioita samaan tyyliin. Mitähän tuokin työkaveri ajatteli? On paljon ihmisiä, jotka eivät saa toista lasta vaikka haluaisivat. Mistä hemmetistä työkaverisi tiesi oletko vapaaehtoisesti yhden lapsen vanhempi vai et? Ja vaikka olisi tiennytkin, niin onhan tuo todella asiatonta. Itsellä on vain yksi lapsi, eikä toista tule vaikka olisimme halunneet. En kyllä missään mainosta tilannettamme, mutta en koskaan ole saanut kuulla vastaavia kommentteja. Ehkä sun tuttavat ovat erityisen typeriä.
Ei sekään nyt ole mikään ratkaisu, että jättää jotain oleellista kertomatta, koska se voi olla jonkun toisen ihmisen mielestä väärin. Kahden lapsen äiti saa kertoa, ettei halua enempää lapsia, mutta yhden lapsen ei? Jos joku kysyy suoraan, että miksi raahaan kaikki lapsen pieneksi jääneet tavarat ja vaatteet kirpputorille, pitäisi vastata jotain epämääräistä? Ihan vaan siksi, ettei se toinen saisi tilaisuutta laukoa tyhmiä kommentteja. Tai, kun ostettiin kodiksemme kolmio, ja useampikin ihmetteli miksi kasvava perhe haluaa niin pienen asunnon. Näitä tilanteita tulee aina välillä eteen. Mielestäni yksilapsisuus ei ole mitenkään noloa, eikä sitä tarvitse jättää kertomatta, jos se jotenkin luontaisesti tulee esille. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siskolla oli yksi poika, sanoi ei kaipaa mitään sisarruksia, tosi fiksu poika onkin. Itse rupesi seurustelemaan jo 15 v ja tehnyt saman tytön kanssa neljä lasta. Olleet naimisissa yhdessä kohta 50v,siis äitinsä ja isä.
No ohhoh! Enpä ole tuollaista kuullut kenenkään suusta. Tai en tietenkään, sillä minulla on sisaruksia ja itselläni on kolme lasta. Sen sijaan, kun aloin odottamaan kuopustamme, "iltatähteä", monet tuntuivat kauhistelevan, että vieläkö te teette kolmannen!? Eikä edes sillä, että olisimme vanhoja, olen 31 ja mieheni 32. En ole koskaan pitänyt viisihenkistä perhettä suurperheenä, mutta nähtävästi monet mieltävät.
En muutenkaan ymmärrä ihmisten uteluita lapsiluvusta. Minulla on ystäväpiirissä niin veloja, tahattomasti lapsettomia, yhden lapsen perheitä ja usean lapsen perheitä. Ei tulisi koskaan mieleenkään kysyä "milloinkas teille on tulossa lapsia?" tai "koskas teille tulee pikkukakkonen?" Mikä ihmisiä vaivaa?
Naapuri tokaisi mulle yks päivä kuultuaan että poikamme on ainoa lapsi että aina pitää olla rikkuma vara..
Tuli vielä yksi kommentti mieleen, jonka olen kuullut kaksi kertaa: "Jos sun lapsi kuolee, sulle ei jää ketään. Jos sulla olis kaks lasta, sulle jäis kuitenkin yks". Upeaa logiikkaa, eikö? Ap
Vierailija kirjoitti:
En ikinä ole kehdannut(koska se asia ei minulle kuulu ja asia on todella henkilökohtainen)kysyä yhden lapsen vanhemmilta miksi he haluavat pysyä vain yhdessä lapsessa.
Mutta kun otit asian puheeksi voin näin anonyyymisti kysyä,että miksi et halua enempää kuin yhden?
Mä ite olen aina ollu niin ilonen siitä kun on sisaruksia ja olen niitä rikkautena pitänyt.Siksi itse haluankin liudan mukuloita:).
Tunnen myös ihmisiä,jotka ovat ainokaisia eivätkä he kyllä sarjamurhaajia ole,että ikävää kommentointia sekin
Vaikea sanoa, että miksi halusin vain yhden. Tuli vaan jo ensimmäisestä se olo, että meidän perhe on hyvä ja täydellinen näin.
En toki haaveillut alunperinkään suurperheestä, vaan ajattelin katsella yksi kerrallaan kuinka monta tehdään. Taustalla tietenkin vaikuttaa meidän molempien huonot kokemukset sisaruksista, lapsen ennenaikaisuuden ja kehitysvammaisuuden riski(leijui ympärillä raskauden puolivälistä asti), älyttömän nopea synnytys, joka johti erilaisiin komplikaatioihin minulla ja se ettei lapsi ole vielä tähänkään päivään mennessä nukkunut yhtään kokonaista yötä. Lapsi on terve, fiksu ja lahjakas. Meillä kävi tuuri. Ei ehkä kävisi kahta kertaa. Ap
Herranjumala! ihan järkyttäviä kommentteja. Todennäköisesti tuollaiset ihmiset on vaan kateellisia sulle, yhden lapsen äitinä jää aikaa muuhunkin kun pelkkään lastenhoitoon. Olen itse ainokainen ja myös mieheni on, meillä molemmilla oli ihana lapsuus, sai kaiken huomion aina kokonaan kun sisarukset eivät vieneet huomiota. Yleisesti ottaen ainokaisten voisi ajatella jopa olevan onnellisempia, itse ainakin tunnen vain ihania yhden lapsen perheitä! Älä missään nimessä kuuntele noin järkyttäviä juttuja, anna mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos! Itse olen vapaaehtoisesti lapseton, ja olen kyllä saanut asiasta kuulla tarpeekseni, mutta IKINÄ en ole kuullut noin karmaisevia juttuja! hyi olkoon.