Tuleeko teille ihan järkyttäviä ahdistuskohtauksia kuolemasta?

Vierailija

Mulle tulee,iltaisin nukkumaan mennessä.Ja silloin kun lapsi sanoo ettei halua kasvaa aikuiseksi koska kuka heistä pitää huolta kun äiti ja isä kuolee...

Sivut

Kommentit (25)

Vierailija

Joskus oon miettiny tuommoisii. Tai enemmänkin se pelottava asia et jokainen meistä täältä lähtee. Mietin et mitä silloin meille käy...

Vierailija

Ei oikeastaan, olen nähnyt niin monen ihmisen kuolevan ja se on viimeinen osa ihmisen elämää.
Ainoastaan sitä pelkään, että joutuisin kitumaan kovissa kivuissa ilman kunnon lääkitystä ja sitä kuinka paljon h-hetki sattuu ja tuntuu sekä ymmärränkö sen sillä hetkellä, että tämä oli nyt tässä.

Vierailija

Joo siis kyllä tää rupee melko ahdistavaa olemaan..mitä jos ei ookkaa enää mitään tän jälkeen..jos aivot vaan sammuu ja oikeasti kaikki loppuu..?

Vierailija

Ei. Enkä usko mihinkään, se on musta todi lohdullista että tää on tässä vaan. Mitä sitä sellasta pelkäämään mikä kaiken kohtaa joskus, ei elämästä selviä hengissä.. ;)

Vierailija

Ihtee ei ahista kuolema koska uskon että kun on ottanu Jeesuksen pelastajakseen pääsee taivaaseen ja sillon ei oo tämmösiä murheita:)
Voin suositella Jeesusta tähän ahistukseen auttajaks.

Vierailija

Mitä jos se mitä olen pitänyt tärkeimpänä asiana eli omien geenien siirtäminen eteenpäin et mun elämä jatkusi lapsissa ei tyydytäkkään sillä hetkellä kun elämä loppuu..jos kuolen tyytymättömänä?

Olen aina uskonut elämään tämän maanpäällisen vaelluksen jälkeen mut nyt usko rakoilee..ahdistaa..

Vierailija

On minulla ollut vuosien varrella vaikka mitä ahdistuksia, mutta pyrin aktiivisesti niistä pois. Teen työtä, jotta voisin paremmin. Tällä hetkellä on vähän seesteisempää.

Vierailija

Ei. Kuolema on luonnollinen osa elämää, ei siinä ole mitään pelättävää. Eihän minua kuolleena enää mikää harmita tai tule voivoteltua, kun jotakin jäi tekemättä. Läheisille toki se on surullinen asia, mutta elämä jatkuu ja ihmiset siirtyvät eteenpäin.

Vierailija

Mutta kun tää elämä on niin pirun kivaa..en haluaisi ikinä kuolla..kamalaa jos tää on ainutkertaista..olisi niin paljon mitä pitäsi tehdä..

Vierailija

^ no katotaan onko kivaa vielä 9-kymppisenä. Aikansa kutakin. Traagistahan se on kun nuoriakin kuolee mutta yhä, asia johon ei voi vaikuttaa. Sitä ahdistuksen määrää en osaa/halua ees ajatella mikä mahtaa uskovilla olla, ketkä miettii pääseekö taivaaseen jne :/ säälittää suorastaan.

Vierailija

Ei ahdista.Olen tällä hetkellä niin väsynyt riitelyyn miehen kanssa,lapsiperheen arjen pyöritykseen,töissä käymiseen ja miljooniin ongelmiin,että ajatus kuolemasta ja piinan loppumisestä tuo lohtua.Tietenkin pelkään esim.kipua ja väkivaltaista kuolemaa.Jos kuitenkin kuolisin huomenna,murehtisin lapsia,ja heidän tuskaansa,ja kuka heidät hoitaisi.

Vierailija

Ei tule ahdistusta. Lapseni kuoli ja melkein odotan, että pääsisin hänen luokseen. Minulla on myös elossa oleva lapsi ja hyvä syy elää, niin kauan kuin minulla on aikaa jäljellä.

Vierailija

Ei ahdista.
Toivon, että säilyisin terveenä ja eläisin pitkään!
Kunnes sitten alkaisi askel lyhetä ja olisi jo niin rappeutunut, että joutaisi jo..
Luonnollinen asia.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat