Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miksi meidän nuoret tappaa?

Vierailija
12.12.2015 |

Miksi meidän teinit voi huonosti? Tutkitustihan koulussa pärjätään, mutta henkisellä puolella ei olla kärkipäässä. Mistä näitä Seinäjoen teinityttömurhaajia, koulusurmaajia ja toisia nuoria potkijoita jne. sikiää... niin.

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
12.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

No huomaahan sen nykyisissä asenteissa. Edes lapsia ei saisi näkyä katukuvassa eikä varsinkaan kaupassa elleivät käyttäydy kuin aikuiset. Toisaalta mukavana vastapainona ihmiset antavat lastensa määrätä tahdin eivätkä tee teininkään häiriökäyttäytymiselle mitään. Rajat on rakkautta pitää oikeasti paikkansa.

Ylipäätänsä ei välitetä lähimmäisistä. Näin se on toki ollut aina.

Vierailija
2/9 |
12.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Teidän perheistä. Jos kerta pakko niitä lapsia tehdä, niin pitäkää niistä sitten myös huolta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
12.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No huomaahan sen nykyisissä asenteissa. Edes lapsia ei saisi näkyä katukuvassa eikä varsinkaan kaupassa elleivät käyttäydy kuin aikuiset. Toisaalta mukavana vastapainona ihmiset antavat lastensa määrätä tahdin eivätkä tee teininkään häiriökäyttäytymiselle mitään. Rajat on rakkautta pitää oikeasti paikkansa.

Ylipäätänsä ei välitetä lähimmäisistä. Näin se on toki ollut aina.

Tuohon lihavoituun kohtaan on pakko sanoa, että jos katsotaan nyt vaikka 50-lukua - tai ei tarvitse ehkä 70-lukua taaemmas mennä - niin lapsilta vaadittiin kyllä sata kertaa hillitympää käytöstä kuin nykyään.

Vierailija
4/9 |
12.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siitä, että mt-hoito on julkisella aika huonoa ja lääkepainotteista. Oikeaa apua on vaikea saada. Myöskään perheitä ei tueta kunnolla, vaan tukitoimet saattavat jäädä hyvinkin vajaiksi. voi olla, että perheessä tarvittaisiin esim ihan konkreettista apua, esim että joku tulee tiskaamaan eikä läpättämään jostain varhaislapsuuden vuorovaikutussuhteesta pariksi tunniksi ja tarkkailemaan kotia. Myös huostaanotoissa pitää olla tarkka, ettei tule ylilyöntejä.

Vierailija
5/9 |
12.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No huomaahan sen nykyisissä asenteissa. Edes lapsia ei saisi näkyä katukuvassa eikä varsinkaan kaupassa elleivät käyttäydy kuin aikuiset. Toisaalta mukavana vastapainona ihmiset antavat lastensa määrätä tahdin eivätkä tee teininkään häiriökäyttäytymiselle mitään. Rajat on rakkautta pitää oikeasti paikkansa.

Ylipäätänsä ei välitetä lähimmäisistä. Näin se on toki ollut aina.

Tuohon lihavoituun kohtaan on pakko sanoa, että jos katsotaan nyt vaikka 50-lukua - tai ei tarvitse ehkä 70-lukua taaemmas mennä - niin lapsilta vaadittiin kyllä sata kertaa hillitympää käytöstä kuin nykyään.

Niin ja eihän se hyvä asia ollut. Ei ehkä muutenkaan tuolta ajalta kannata kasvatusmalleja liikaa hakea.

Vierailija
6/9 |
12.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eivät lapset ole "aina" olleet samanlaisia. Käy vaikka Pohjois-Koreassa: kasvatus on tehnyt heistä erittäin kuuliaisia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
12.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Missään muualla ei sitten tapa vai

Vierailija
8/9 |
12.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vapautta pidetään perheeseen sitoutumista ja moraalisuutta tärkeämpänä.

Luultavasti ajaudumme kuitenkin pian näin vapaasta tilasta pois kohti uutta vanhoillisuutta; siitä on jo merkkejä. Myös esimerkiksi muslimiyhteisön kasvu tasapainottaa asiaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
12.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Alle 20-vuotiaiden tekemiä henkirikoksia on keskimäärin 3 vuodessa, eikä määrä ole viime vuosikymmeninä juuri muuttunut. Henkirikosten kokonaismäärä sen sijaan on romahtanut sadassa vuodessa. Pahinta tilastoitua aikaa oli 1920-luku, kun Suomessa tapettiin keskimäärin yksi ihminen päivässä.