Lue keskustelun säännöt.
Yhteiskuntamme ongelma on se, että...
10.12.2015 |
... masentuneisuutta ja apaattisuutta ei hyväksytä. Ainoa rehellinen ja hyväksytty masentunut roolihahmo on Nalle Puhin Ihaa.
Minä olen masentunut, mutta en halua siihen mitään hoitoa. Kokeiltu on. Miksen minä saa olla tällainen? En ole onnellinen tietenkään, mutta en ole onnellinen ei-masentuneenakaan. Olen vain pirteämpi ja toimeliaampi ja hyväntuulisempi.
Perhe ei hyväksy, ystävät ei hyväksy, työelämä ei hyväksy.
Eikä voi sanoa että "älä välitä niistä". Kyllä välitän, koska ympäristön asenne tekee tästä kohtuuttoman raskasta.
Kommentit (6)
Tiedän tunteen. Olen vakavasti masentunut kymmenettä vuotta peräkkäin ja minulla on muita, paljon pahempia ongelmia. Kun haen näihin muihin ongelmiin hoitoa, otetaan puheeksi vaikea masennukseni; ihan sama onko polvi paskana vaiko ahdistus vienyt viikon ajan yöunet, aina hoitotahoa jaksaa kiinnostaa se masennus. Ja joka kerta minä sanon, että sen kanssa nyt pärjään, mutta tämän asian x kanssa en!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihaata ei kukaan käy kepillä tökkimässä hereille, järjestä mitään hengennostatuksia eikä puhu pahaa. Ihaa on Ihaa. Kaikki ymmärtävät sen ja antavat Ihaan olla.
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskuntamme ongelma on se, että sen jäsenet kirjoittavat itsestään elämäkerranssaan sen sankarin ja yhteiskunnasta syypäitä kaikkiin heidän ongelmiinsa. Jos ei itse hyväksy itseään vikoinen ja puutteineen ja arvosta itseään sellaisena kuin ole niin miksi yhteiskuntakaan sen tekisi.
Jos tämä oli minulle osoitettu niin voin sanoa että en ajattele itsestäni mitään pahaa. Olen varsin etevä ja menestynyt kaikessa mihin ryhdyn (jos ryhdyn). En vain pidä elämästä ja elämisestä. Eikä se ole minun vika eikä ympäristönkään vika. AP
Eiköhän ongelma ole se, että liikaakin hyväksytään tuottamattomat yksilöt?
Tulee mamuja joka tuutista, vammaiset valittaa taksiseteleleiden puutteesta jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskuntamme ongelma on se, että sen jäsenet kirjoittavat itsestään elämäkerranssaan sen sankarin ja yhteiskunnasta syypäitä kaikkiin heidän ongelmiinsa. Jos ei itse hyväksy itseään vikoinen ja puutteineen ja arvosta itseään sellaisena kuin ole niin miksi yhteiskuntakaan sen tekisi.
Jos tämä oli minulle osoitettu niin voin sanoa että en ajattele itsestäni mitään pahaa. Olen varsin etevä ja menestynyt kaikessa mihin ryhdyn (jos ryhdyn). En vain pidä elämästä ja elämisestä. Eikä se ole minun vika eikä ympäristönkään vika. AP
Ei ole mitenkään sinulle henkilökohtaisesti osoitettu. Ihan vaan yleisellä tasolla totesin. En oiken tunne sinua niin en henkilökohtaisesti ottaa kantaa tilanteesi.
Yhteiskuntamme ongelma on se, että sen jäsenet kirjoittavat itsestään elämäkerranssaan sen sankarin ja yhteiskunnasta syypäitä kaikkiin heidän ongelmiinsa. Jos ei itse hyväksy itseään vikoinen ja puutteineen ja arvosta itseään sellaisena kuin ole niin miksi yhteiskuntakaan sen tekisi.