Taidan olla liian herkkä työelämään, neuvoja?

Hanki duuni jossa saat olla yksin.

Missä duunissa saa olla yksin? Lähinnä mihin akateeminen kelpuutetaan?

Kannattaisi kasvaa aikuiseksi. Jännittämisen ymmärrän mutta tuota itseensä ottamista en.

Ton saikuttamisen vuoksi et saa sympatioitani, anteeksi vain. Meillä kaikilla on joskus känkkäränkkä-päiviä, mutta ei sen takia saikulle tarvi jäädä. Taitaa jännittäminen olla omantunnon kolkuttamista sun kohdalla. Pitää vain oppia virheistä ja kasvaa ihmisenä, sekä reipastua.

Menehän käymään työterveydessä, tuohan on työkykyä haittaava vika.

Joku tutkija? Eikö ne usein tutkiskele sitä aihettaan yksinään?

Vierailija kirjoitti:

Joku tutkija? Eikö ne usein tutkiskele sitä aihettaan yksinään?

Mä oon ollut yliopistotutkijana, ja vaikka pääosa työstä on yksin tekemistä, niin välillä joutuu esim. erilaisissa konferensseissa esittelemään töitään. Itselleni sosiaalisten tilanteiden kammoisena se oli ihan liikaa, samoin matkustelupakko.

Nykyisin olen koodari, ja teen pääosin etätyötä. Tämä toimii hyvin ihmiskammoiselle.

Ymmärrän, itsekin pelkään usein että alan itkemään palaverissa. Mutta olen samaa mieltä että nuo poissaolot on huono juttu.

Nuo poissaolot on sellaisia mitä itse en ole halunnut. Lääkäri on määrännyt sairaslomalle. Käyn säännöllisesti juttelemassa. Enhän minä niitä vapaaehtoisesti olisi halunnut.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Joku tutkija? Eikö ne usein tutkiskele sitä aihettaan yksinään?

Tutkija on tosi huono amaati herkälle. Ei se enää ole mitään yksin kammiossa tutkimista ja kerran vuodessa julkaisemista. Pitää hakea rahoitusta ja olla projekteissa ja verkostoitua ja esitelmöidä jne. Yrityksessä tällaisee homaan saisi organisaatiolta tukea, mutta tutkija on aika yksin.

Kuulostaa siltä, että sulla voisi olla joku sosiaalisten tilanteiden pelko? Kannattaisi varmaan mennä ihan lääkäriin puhumaan ongelmistasi. Ei tuo miltään herkkyydeltä kuulosta, vaan ihan mt-ongelmalta.

Ja JOS kyse olisikin vain siitä, että olet herkkä, niin sitten kyllä neuvoisin kasvattamaan pallit ja ottamaan itseäsi niskasta kiinni. Se vaan on niin, että lähtökohtaisesti aikuisuudessa joutuu useinkin menemään oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Vaikka sitten olemaan siellä töissä.

Jos kaikki tekisi vaan sitä mikä on kivaa, niin eihän tästä tulisi mitään.

Vierailija kirjoitti:

Nuo poissaolot on sellaisia mitä itse en ole halunnut. Lääkäri on määrännyt sairaslomalle. Käyn säännöllisesti juttelemassa. Enhän minä niitä vapaaehtoisesti olisi halunnut.

Ap

Älä vaan ap pahoita mieltäs noista törkypuheista, joita osa tänne suoltaa.

Täällä on kaikenlaista sukankuluttajaa..

Olen itse myös herkkä ja miettinyt samaa..

En tahtonut jaksaa vapaa-ajalla "mitään", kun olin työelämässä.

Nyt, kun en ole, voin hyvin.

Olin jatkuvasti kireä kuin viulunkieli ja stressaantunut.

Ja ei, kysymys ei ole laiskuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa siltä, että sulla voisi olla joku sosiaalisten tilanteiden pelko? Kannattaisi varmaan mennä ihan lääkäriin puhumaan ongelmistasi. Ei tuo miltään herkkyydeltä kuulosta, vaan ihan mt-ongelmalta.

Ja JOS kyse olisikin vain siitä, että olet herkkä, niin sitten kyllä neuvoisin kasvattamaan pallit ja ottamaan itseäsi niskasta kiinni. Se vaan on niin, että lähtökohtaisesti aikuisuudessa joutuu useinkin menemään oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Vaikka sitten olemaan siellä töissä.

Jos kaikki tekisi vaan sitä mikä on kivaa, niin eihän tästä tulisi mitään.

Että IHAN mt-ongelmalta kuulostaa!? :D

Nö vöi hyi käyhiä! Kenelläkään muullahan niitä ei olekaan, itselläskin varmasti on tai on ollut..

Jokatoisella kuitenkin on tai on ollut.

Nykypäivänä enää ole juttu eikä mikään.