Lue keskustelun säännöt.
Kokemuksia A2-kielestä?
29.11.2015 |
Aikuiset: mitä luit, koetko näin jälkeenpäin että oli hyötyä; jos, niin millaista?
Kommentit (12)
Omien lasten kohdalta kokemus on että A2 ryhmiä ei muodosteta ranskan eikä saksankielen valitseville koululaisille. Ainoa vaihtoehto oli A2 ruotsi.
-suuri Helsinkiläinen alakoulu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jatkossa ei tarvitse miettiä A2-kielten valintaa, koska ryhmiä ei enää synny pakkoruotsin aikaistuessa RKP:n vaatimuksesta ala-asteelle. Kiitos RKP. Kiitos oikein lämpimästi.
Vierailija kirjoitti:
Omien lasten kohdalta kokemus on että A2 ryhmiä ei muodosteta ranskan eikä saksankielen valitseville koululaisille. Ainoa vaihtoehto oli A2 ruotsi.
-suuri Helsinkiläinen alakoulu
En kysynyt lapsesi tilannetta vaan AIKUISTEN kokemuksia näin jälkikäteen.
Vierailija kirjoitti:
Jatkossa ei tarvitse miettiä A2-kielten valintaa, koska ryhmiä ei enää synny pakkoruotsin aikaistuessa RKP:n vaatimuksesta ala-asteelle. Kiitos RKP. Kiitos oikein lämpimästi.
Perusta kielipoliittiselle keskustelulle oma ketju, kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omien lasten kohdalta kokemus on että A2 ryhmiä ei muodosteta ranskan eikä saksankielen valitseville koululaisille. Ainoa vaihtoehto oli A2 ruotsi.
-suuri Helsinkiläinen alakoulu
En kysynyt lapsesi tilannetta vaan AIKUISTEN kokemuksia näin jälkikäteen.
No mun lapsetkin on jo aikuisia ja kirjoittivat kaikki lyhyen kielenkin. Lyhyen siksi että valtaosassa suomalaisia kouluja ei voi lukea A2 kieltä koska ryhmiä ei perusteta. Innolla lapset niitä valitsee ja pettyy kun valintaprosessi on vitsi ja ryhmiä ei muodosteta. Ja heti perään poliitikot, virkamiehet ja opettajat haukkuu laiskoja lapsia mediassa kun he eivät 'valitse' muita kieliä kuin englanti ja ruotsi.
xxx pusuja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omien lasten kohdalta kokemus on että A2 ryhmiä ei muodosteta ranskan eikä saksankielen valitseville koululaisille. Ainoa vaihtoehto oli A2 ruotsi.
-suuri Helsinkiläinen alakoulu
En kysynyt lapsesi tilannetta vaan AIKUISTEN kokemuksia näin jälkikäteen.
No mun lapsetkin on jo aikuisia ja kirjoittivat kaikki lyhyen kielenkin. Lyhyen siksi että valtaosassa suomalaisia kouluja ei voi lukea A2 kieltä koska ryhmiä ei perusteta. Innolla lapset niitä valitsee ja pettyy kun valintaprosessi on vitsi ja ryhmiä ei muodosteta. Ja heti perään poliitikot, virkamiehet ja opettajat haukkuu laiskoja lapsia mediassa kun he eivät 'valitse' muita kieliä kuin englanti ja ruotsi.
xxx pusuja!
Niinpä. Nytkin peruskoulu-uudistuksen yhteydessä puhuttiin kauniisti siitä, miten tavoitteena on monipuolistaa kielten opiskelua. Joo-o. Lopputuloksena ruotsi alkaa 6. luokalla jokaisella, jolloin entistä harvempi ottaa enää A2-kieltä (koska tällöin olisi kolme vierasta kieltä ala-asteella), joten A2-kielten ryhmiä syntyy entistäkin epätodennäköisemmin kuin nyt.
Tältä pohjalta kohti kansainvälistä tulevaisuutta! :)
Vierailija kirjoitti:
Saksa. Pääsin haluaamani lukioon 0,5 numeroa heikommalla keskiarvolla kuin a-englannin lukijat. Muuten peruskoulun aikainen opetus oli niin ympärisurkeaa, että mitään hyötyä vuosien hukkaamisesta siihen ei ollut. Ainakaan sellaista, jota ei lukion lyhyellä kielellä olisi saavuttanut. Tietty statusarvo pois lukien... Sama kokemus oli monella muullakin ystävälläni jotka lukeneet saksaa tai ranskaa. Kieli"taito" peruskoulun jäljiltä aivan olematon ja lukion kurssit liian vaikeita.
Minulla ei ole omaa kokemusta pitkästä, mutta siskolleni kävi ihan samalla tavalla, eli luki luokat 5.-9. pitkää saksaa, mutta lukioon siirryttäessä kurssit olivat aivan liian vaativia ja motivaatio laski, jonka vuoksi kieli jäi kokonaan. Sanoi, että minä osaan paremmin lukion lyhyellä saksalla kuin mitä hän kaikkien noiden vuosien jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kielen opiskelu jäi kahteen vuoteen. Tuli muutto ja koulunvaihto seiskalle mennessä eikä siellä ollut samaa kieltä tarjolla. Ihan hauskaa sitä oli hetki opiskella ja jäi sellainen pieni kiinnostus kieltä ja maata kohtaan. Ja ylipäätänsä kieltenopiskelua kohtaan.
Opiskelin saksaa vitosluokalta lukion ykköselle.Heikko kielitaito nyt kaksvitosena niin kieliopin kuin sanastonkin kannalta. Täällä sitä vaan kuitenkin Saksassa asun saksalaisen miehen kanssa ja töitä tehden saksaa aktivoiden ja opiskellen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä ei ollut A2-kieltä. A1-kieli oli englanti ja B1-kieli Ruotsi. Nämä siis nykyisillä lyhenteillä, sen aikaisia en muista. Ei kouluaikaan oikein innostanut kielten opiskelu, englannin tosin opin koulun sivussa ja sitä käytänkin nykyään varmaan saman verran kuin suomeakin (Työkieleni on englanti). Ruotsia en koskaan ole kunnolla oppinut, vaikka sit suhteellisen hyvin ymmäränkin. Ruotsin kielessä on yllättävän paljon samankaltaisia sanoja kuin saksassa ja jopa englannissa.
Nykyään töissä, ainakin omalla alalla, perusoletuksena tuntuu olevan, että jokainen osaa vähintään suomea ja englantia, muut kielet on plussaa. EU:hun liittyvissä asioissa on todella suuri etu osata ranskaa. Niin kuin jo aiemmin totesin, niin kielten opiskelu ei juuri kiinnostanut koulussa ja olenkin saanut tehdä todella suuren työn opiskellessani kieliä jälkikäteen. Kannattaa uskoa, että nuorena oppiminen on helpompaa.
Perusajatuksena: Jos jää töihin Suomeen, pelkällä suomellakin voi pärjätä. Jos aikoo olla EU-alueella jossain muualla, kannattaa osata englannin lisäksi joko ranskaa, saksaa tai espanjaa sen kielen lisäksi, jossa asuu. Jenkeissä kannattaa osata englantia ja espanjaa, Kanadassa englantia ja ranskaa. Etelä-Amerikassa yleisesti espanjaa tai portugalia.
Myöskään venäjän ja kiinan opiskelu ei ole turhaa. Näitä en vielä kumpaakaan osaa, mutta tarkoitus olisi oppia.
Sen olen viimeisen 10 vuoden aikana oppinut, että kieliä on aina hyvä osata ja niiden opetteleminen ei koskaan ole turhaa.
A1-kieli oli itselläni englanti ja A2 ruotsi. Olisin halunnut A2-kieleksi ranskan, mutta halukkaita tuohon oli niin vähän että muodostettiin vain ruotsin ja saksan ryhmät. Valitsin sitten ruotsin.
Tämä siis 90-luvun puolivälissä Etelä-Suomessa.
A2-ruotsia luin kiitettävällä menestyksellä sitten luokat 5-9, mutta lukiossa vaihdoin helpompaan B1-ruotsiin, koska koin ruotsin vähemmän tärkeäksi kieleksi kuin esim. B2- kielenä lukemani ranskan. Halusin panostaa muihin aineisiin enemmän. Käteen jäi suht kehno ruotsin kirjallinen ja suullinen taito, vaikka olen myöhemmin joutunut esim. työelämässä käyttämään kieltä melko paljon.
Saksa. Pääsin haluaamani lukioon 0,5 numeroa heikommalla keskiarvolla kuin a-englannin lukijat. Muuten peruskoulun aikainen opetus oli niin ympärisurkeaa, että mitään hyötyä vuosien hukkaamisesta siihen ei ollut. Ainakaan sellaista, jota ei lukion lyhyellä kielellä olisi saavuttanut. Tietty statusarvo pois lukien... Sama kokemus oli monella muullakin ystävälläni jotka lukeneet saksaa tai ranskaa. Kieli"taito" peruskoulun jäljiltä aivan olematon ja lukion kurssit liian vaikeita.