Kaikin puolin erittäin kiinnostava puolisoehdokas mutta luonteeltaan niin persoonaton
Onko kokemusta vastaavasta? Miten valitsitte, entä kadutteko?
Kommentit (24)
Anteeksi, mutta miten voi olla yhtä aikaa erittäin kiinnostava ja persoonaton? Itselleni tuo olisi täysin mahdotonta. Siis mistä se kiinnostavuus syntyy tässä tapauksessa?
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, mutta miten voi olla yhtä aikaa erittäin kiinnostava ja persoonaton?
Varallisuutta tarpeeksi.
Miten voi olla yhtäaikaa mielenkiintoinen ja persoonaton?! Eikö mielenkiintoisuus tule juuri persoonasta?
Ap ei taida tietää mitä persoona on.
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, mutta miten voi olla yhtä aikaa erittäin kiinnostava ja persoonaton? Itselleni tuo olisi täysin mahdotonta. Siis mistä se kiinnostavuus syntyy tässä tapauksessa?
Siitä että tekee kaiken niin hyvin ja onnistuu kaikessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, mutta miten voi olla yhtä aikaa erittäin kiinnostava ja persoonaton? Itselleni tuo olisi täysin mahdotonta. Siis mistä se kiinnostavuus syntyy tässä tapauksessa?
Siitä että tekee kaiken niin hyvin ja onnistuu kaikessa.
Ja se riittää sulle parisuhteeseen?
Hmm, tarkoittaisiko mielenkiintoinen tässä esim. että ihan kivannäköinen, toimeentuleva ja ystävällinen. Mutta ei oikein ulosantia, ei omaa selkeitä mielipiteitä oikein mistään tai ei muuten vaan tuo niitä ilmi. Toisin sanoen on enemmän tai vähemmän sisäänpäinkääntynyt.
Kaksi yksinkertaista toisensa löytäneet.
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen on persoonaton ihminen?
Elämänpolku sama kuin muilla (koska niin kuuluu olla), ulkonäkö sama kuin muilla (lehdistä), ei yllätä koskaan, tekee asioita siksi, että muutkin tekevät, ei ole yksilö vaan osa massaa, ei kiinnosta, ei jää mieleen, ei aiheuta mitään, miettii onko pirkon kasvimaa tuottanut enemmän tomaatteja tänä kesänä kuin oma, elämänkokemus nolla. Menee jäihin, jos puhutellaan tai kuunnellaan.
Kysyy puolisoehdokkaasta vauvapalstalla
Jätin sen miehen, kolme kertaa yritettiin seurustella, kun järjellä ajattelin, että "siinä ei ole mitään vikaa", ainoa vika oli juuri tuo persoonattomuus. Ei siitä mitään tullut. Oli hyvä päätös jättää.
Ehkä hän sopii jollekin toiselle, muttei mulle. Tunsin koko ajan jyrääväni hänet, hänellä ei olluty mitään omia mielipiteitä, mukautui kaikessa minun mielipiteisiini, vaihtoi tyyliä sopiakseen paremmin minun tyyliini, alkoi puhua samalla tavalla, oli myös mukauttanut edellisen puhetapansa edellisen ytttöystävänsä mukaan. Kyllä mä kaipaan vähän itsenäisemmän ja vahvemman miehen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen on persoonaton ihminen?
Elämänpolku sama kuin muilla (koska niin kuuluu olla), ulkonäkö sama kuin muilla (lehdistä), ei yllätä koskaan, tekee asioita siksi, että muutkin tekevät, ei ole yksilö vaan osa massaa, ei kiinnosta, ei jää mieleen, ei aiheuta mitään, miettii onko pirkon kasvimaa tuottanut enemmän tomaatteja tänä kesänä kuin oma, elämänkokemus nolla. Menee jäihin, jos puhutellaan tai kuunnellaan.
Kysyy puolisoehdokkaasta vauvapalstalla
Ts. tasapäistävän koulujärjestelmän kasvatti. Sellainen, jolla ei ole ollut tarpeeksi vahva oma persoona.
Argh! Mulla oli kerran tuon kaltainen ihailija. Kaiken teki niin kuin mä halusin, myös kavereiden painostukseen taipui. Tuollainen kaiketi tarvii naisen, joka tykkää ohjailla miestä.
Vierailija kirjoitti:
Tunsin koko ajan jyrääväni hänet, hänellä ei olluty mitään omia mielipiteitä, mukautui kaikessa minun mielipiteisiini, vaihtoi tyyliä sopiakseen paremmin minun tyyliini, alkoi puhua samalla tavalla, oli myös mukauttanut edellisen puhetapansa edellisen ytttöystävänsä mukaan. Kyllä mä kaipaan vähän itsenäisemmän ja vahvemman miehen.
Jukka Poikako exäsi oli?
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen on persoonaton ihminen?
En kestä persoonattomia ihmisiä (tai eivät vain tuo persoonaansa esiin?), koska tuntuu, että sellaisille pitäisi puhua aina mahdollisimman neutraalisti, eleettömästi ja hillitysti. Jossain vaiheessa tuntuu, että tekisi mieli läpsäistä sellaista tasapaksua tyyppiä naamaan, niin saisi edes jotakin irti eikä tarvitse olla koko ajan kuin 1800-luvun tapakoulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, mutta miten voi olla yhtä aikaa erittäin kiinnostava ja persoonaton? Itselleni tuo olisi täysin mahdotonta. Siis mistä se kiinnostavuus syntyy tässä tapauksessa?
Siitä että tekee kaiken niin hyvin ja onnistuu kaikessa.
Ja se riittää sulle parisuhteeseen?
Onnistuuhan silloin se parisuhdekin... ;)
Vierailija kirjoitti:
Onko kokemusta vastaavasta? Miten valitsitte, entä kadutteko?
Erittäin kiinnostava vaikka persoonaton? Eihän tuollaisessa ole mitään kiinnostavaa, persoona ratkaisee.
Minkälainen on persoonaton ihminen?