Lue keskustelun säännöt.
Mies vaatii hakemaan pomon paikkaa, minä en halua
28.11.2015 |
En halua, koska en kestä sitä jos minua ei valittaisikaan.Kaikki nauraisivat minulle. Miten voisin muka jatkaa työssäni sen jälkeen? Nykyinen työni on myös niin stressaavaa, se on imenyt minusta kaiken voiman ja ilon, en koe enää osaavani tarpeeksi hyvin. Lisäksi pomona oleminen tarkoittaisi ylitöitä, mitä taas mies ei sulata nytkään. Ja mistä saisin edes koulutuksen esimiestehtäviin, eihän minulla ole hajuakaan niistä!
Alkaa tuntua, etten saa olla enää missään rauhassa ja hyväksytty, joka puolella joku vaatii jotakin. Työni on kuin myrkky joka tappaa ihan kaiken. Ensin minun itseluottamukseni ja osaamiseni sekä koko persoonan, nyt myös parisuhteen. Haluaisin vain olla yksin ja tehdä yksinkertaisia asioita itsekseni.
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nauratko sinä ihmisille, jos he eivät saa hakemiaan paikkoja?
Ja kyllähän se kertoo, ettei ole tarpeeksi hyvä, jos ei saa sitä paikkaa. Kyllä minä näin ajattelen muistakin. ap
Voi hyvänen aika. :O Nyt ymmärrän paremmin, ajattelet tämän ihan vinksalleen.
Jep, hakeminen kertoo, että on kunnianhimoa ja halua kehittyä, vaikka ei tulisikaan valituksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nauratko sinä ihmisille, jos he eivät saa hakemiaan paikkoja?
En, ei minua kiinnosta toiset ihmiset. Mutta suurin osa ihmisistä on ilkeitä ja nauravat epäonnistumisille. ap
No eikä naura. Mutta jos tuo on syy olla hakematta, niin mikä siinä. On kätevää olla tekemättä ratkaisuja ja syyttää siitä muita ihmisiä, kun ne kumminkin on niin ilkeitä. Aikuista?
Totta, että tämä on alisuoriutumista. Jos katsotaan asioita vain paperilla, niin ei varmaan voisi käsittää mikä estää minua hakemasta. Mutta työpaikallani on niin ahdistava ilmapiiri, selkään puukottajia joka puolella. ap
Minä ymmärrän mitä tarkoitat. Oma työni on sellaista, että siinä eteneminen olisi pitänyt tehdä jo, nyt se on omalta kohdaltani myöhäistä. En tehnyt tarvittavia siirtoja aikanaan, mutten sen vuoksi, että joku olisi nauranut, jos en olisi tullut valituksi tms. :) En tehnyt niitä siksi, etten halunnut lisää vastuuta. Meillä lisävastuu ei tuo paljonkaan lisää rahaa (valtion toimista kyse), ei ainakaan niin paljon, että lisästressi olisi maistunut. Mutta en kyllä syytä siitä muuta kuin itseäni, enkä syytä edes itseäni, eivät kaikki ole johtajia, ei kaikkien tarvitse olla pomoja. Nyt minulla on itseäni 15 vuotta nuorempi pomo, mies. Olen ihan tyytyväinen. Jäähdyttelen jo, enää noin 5 vuotta, että pääsen kokonaan pois töistä. Joskus minua hieman harmitti oma kunnianhimon puutteeni, kun minulle sanottiin, että hae nyt sitä paikkaa, hae hae. Vastasin niihin, ettei ole minun juttuni.
Jäähdyttelet, vaikka sinulla on vielä 5 vuotta jäljellä?!?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nauratko sinä ihmisille, jos he eivät saa hakemiaan paikkoja?
En, ei minua kiinnosta toiset ihmiset. Mutta suurin osa ihmisistä on ilkeitä ja nauravat epäonnistumisille. ap
No eikä naura. Mutta jos tuo on syy olla hakematta, niin mikä siinä. On kätevää olla tekemättä ratkaisuja ja syyttää siitä muita ihmisiä, kun ne kumminkin on niin ilkeitä. Aikuista?
Totta, että tämä on alisuoriutumista. Jos katsotaan asioita vain paperilla, niin ei varmaan voisi käsittää mikä estää minua hakemasta. Mutta työpaikallani on niin ahdistava ilmapiiri, selkään puukottajia joka puolella. ap
Minä ymmärrän mitä tarkoitat. Oma työni on sellaista, että siinä eteneminen olisi pitänyt tehdä jo, nyt se on omalta kohdaltani myöhäistä. En tehnyt tarvittavia siirtoja aikanaan, mutten sen vuoksi, että joku olisi nauranut, jos en olisi tullut valituksi tms. :) En tehnyt niitä siksi, etten halunnut lisää vastuuta. Meillä lisävastuu ei tuo paljonkaan lisää rahaa (valtion toimista kyse), ei ainakaan niin paljon, että lisästressi olisi maistunut. Mutta en kyllä syytä siitä muuta kuin itseäni, enkä syytä edes itseäni, eivät kaikki ole johtajia, ei kaikkien tarvitse olla pomoja. Nyt minulla on itseäni 15 vuotta nuorempi pomo, mies. Olen ihan tyytyväinen. Jäähdyttelen jo, enää noin 5 vuotta, että pääsen kokonaan pois töistä. Joskus minua hieman harmitti oma kunnianhimon puutteeni, kun minulle sanottiin, että hae nyt sitä paikkaa, hae hae. Vastasin niihin, ettei ole minun juttuni.
Jäähdyttelet, vaikka sinulla on vielä 5 vuotta jäljellä?!?
Kyllä, siinä mielessä, ettei ole järkeä lähteä enää mihinkään kehitysprojekteihin tai muuhun sellaiseen. Teen perustason operatiivista työtä nämä viimeiset vuodet. Siinäkin on alallani ihan tekemistä, sillä työ on melko kiivastahtista ja stressaavaa ja viiden kympin kohdalla on työtehossa tosiaankin jo parhaat vuodet takana. Ei sitä olisi uskonut kun parikymppisenä tuli alalle, että tosiaankin kohokohta oli melko tarkalleen 35-vuotiaana ja sitten onkin tultu hiljalleen alamäkeä. Se on luonnollista, rutiinilla pärjää aika pitkälle ja stressinsietokyvyllä, mutta muuten nuoremmat menee ohi kummaltakin puolelta. Hyvä niin.
Entä jos kymmenen hyvää hakee samaa paikkaa, yhdeksän heistä luuseria?
Susta ei ole esimieheksi, joten älä hae. Et tulisi kestämään sitä työtä ja sinulta puuttuu siinä tarvittava psykologinen silmä.
Vierailija kirjoitti:
Entä jos kymmenen hyvää hakee samaa paikkaa, yhdeksän heistä luuseria?
Susta ei ole esimieheksi, joten älä hae. Et tulisi kestämään sitä työtä ja sinulta puuttuu siinä tarvittava psykologinen silmä.
No ei. Tässähän on se tilanne, että hakisin tavallaan omaa paikkaani, koska olen ainoa joka tätä työtä on nytkin tehnyt. Jos en tule valituksi, en ole ollut tarpeeksi hyvä tässä työssä. Jos en hae, tunnustan avoimesti etten ole ollut tässä työssä hyvä. Parempi niin kuin lesottaa ja joutua sitten häpeämään. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta oikeastaan kyse ei ollut siitä haenko vai enkö ja onko minusta siihen vai eikö. Kyse on siitä, että en tunne saavani olla rauhassa enää missään, koko elämä on stressiä ja epäonnistumisen tunnetta. Eikä tätäkään saa enää perutuksi, kun kotona on jo vaatimukset asetettu. Tiedän etten tule täyttämään odotuksia, teinpä mitä vain. Jos haen, en saa paikkaa ja olen epäonnistunut. Jos en hae, olen miehen silmissä epäonnistunut. ap
Jos ollaan eri tehtävissä, on eri palkat. Ei se ole huonompi palkka, jos se on alempi työtehtävän vuoksi. Huonompi ja eri palkka ovat eri asioita.