Hankkisitteko lapsen, jos teillä olisi lastenhoitaja aina paikalla?
Myös yöhoitaja halutessa. Eikä myöskään töitä, mutta teillä olisi hoitajiin varaa :)
Kommentit (21)
Käyttäjä212 kirjoitti:
Tottakai.
Entäs ilman hoitajia?
ap
Pendeja kirjoitti:
Käyttäjä212 kirjoitti:
Tottakai.
Entäs ilman hoitajia?
ap
En missään nimessä. Nykyiset riittää.
Outo ajatus, että päätös lapsen hankkimisesta riippuisi siitä saako sille ympärivuorokautisen hoitajan vai ei. Kyllä minusta lapsen hankintaan pitäisi olla ihan muut syyt, kuten halu tulla äidiksi ja rakkaus tulevaa lasta kohtaan. Lapseen liittyy myös paljon vastuuta. SIksi mietin miten henkilö joka ei halua/jaksa huolehtia lapsesta jo syntymästä lähtien pystyisi siihen jatkossa sitä mukaa kun lapsi kasvaa.
Toisaalta ei kaikilla naisilla ole vahvaa äidinvaistoa, eivätkä he halua olla jatkuvasti lastensa kanssa. Jotkin muut suuremmat kiinnostuksenkohteet voivat heillä mennä lasten edelle. Ehkä ap tarkoitti lastenhoitajaa juuri tällaisille tapauksille.
En itse ole koskaan ollut erityisen kiinnostunut lapsista ja ne herättävät minussa lähinnä vain neutraaleja tunteita. Minun olisi erittäin vaikea kuvitella itseni äidin rooliin nyt tai lähitulevaisuudessa. Varmaan tärkein syy tähän on se, että mielestäni henkilön elämä pitäisi olla vakaalla pohjalla (mm. työ, pitkäaikainen kumppani, oma terveys ja jaksaminen ym.) ennen kuin lapsen hankkimista voi ryhtyä edes miettimään. Lisäksi lapsen saamiseen pitäisi liittyä todella vahvat äidilliset (ja miehen osalta isälliset) tunteet. En ainakaan itse lähtisi pyöräyttämään penskaa, jos nämä perusehdot eivät täyty.
En usko, että hankkisin koskaan lapsia. Vielä vähemmän haluaisin ketään ulkopuolista kotiini hääräämään.
t a l i t i a i n e n kirjoitti:
Outo ajatus, että päätös lapsen hankkimisesta riippuisi siitä saako sille ympärivuorokautisen hoitajan vai ei. Kyllä minusta lapsen hankintaan pitäisi olla ihan muut syyt, kuten halu tulla äidiksi ja rakkaus tulevaa lasta kohtaan. Lapseen liittyy myös paljon vastuuta. SIksi mietin miten henkilö joka ei halua/jaksa huolehtia lapsesta jo syntymästä lähtien pystyisi siihen jatkossa sitä mukaa kun lapsi kasvaa.
Ei se siitä tietenkään riippuisi :) mutta helpottaahan se elämää paljon ja voi lähteä vaikka salille kun haluaa. Ja nukkua yöt. Säästää varmasti parisuhdettakin ja tällöin äiti on myös levännyt ja iloisempi. Varmasti moni lapseton voisi lapsen tehdä jos hoitaja olisi taattu.
ap
t a l i t i a i n e n kirjoitti:
Toisaalta ei kaikilla naisilla ole vahvaa äidinvaistoa, eivätkä he halua olla jatkuvasti lastensa kanssa. Jotkin muut suuremmat kiinnostuksenkohteet voivat heillä mennä lasten edelle. Ehkä ap tarkoitti lastenhoitajaa juuri tällaisille tapauksille.
En itse ole koskaan ollut erityisen kiinnostunut lapsista ja ne herättävät minussa lähinnä vain neutraaleja tunteita. Minun olisi erittäin vaikea kuvitella itseni äidin rooliin nyt tai lähitulevaisuudessa. Varmaan tärkein syy tähän on se, että mielestäni henkilön elämä pitäisi olla vakaalla pohjalla (mm. työ, pitkäaikainen kumppani, oma terveys ja jaksaminen ym.) ennen kuin lapsen hankkimista voi ryhtyä edes miettimään. Lisäksi lapsen saamiseen pitäisi liittyä todella vahvat äidilliset (ja miehen osalta isälliset) tunteet. En ainakaan itse lähtisi pyöräyttämään penskaa, jos nämä perusehdot eivät täyty.
Niin, ajattelin lähinnä sitä kuinka suuri helpotus ja apu lastenhoitaja on äideille. Isät ei aina välttämättä niin paljon osallistu suurista puheista huolimatta ja osa miehistä suostuukin vauvaan juuri sillä ehdolla että "jos sä sen sitten hoidat, öisin ainakin."
Monet äitiyttä pohtivat voisivat ehkä lapsen hankkia jos tietäisivät että voivat lähteä salille/päiväunille/minne vain rennommin. Vai eikö?
ap
Ei.
Hassu ajatus että täällä päivystäisi joku vieras
Olisi kyllä hommaa löytyy lastenhoitaja, joka on samoilla linjoilla kasvatuksesta kanssamme, jolla on laaja sydän, huumorintajua, vähintään hyvät perustiedot kasvatustieteestä, kokemusta lastenhoitotyöstä, motivaatiota ja lisäksi meillä synkkaisi muutenkin.
En. Haluan hoitaa lapseni itse. Miksi saada lapsi, jos joku muu siitä huolehtisi, kasvattaisi sitä?? Yhtään äidinvaistolla varustettu nainen ei myöskään kestäisi sitä, että oma lapsi itkisi jossain viereisessä huoneessa ja joku vieras siellä yrittäisi lasta lohduttaa... Minulla on kolme lasta ja satunnaisia lastenhoitotilanneita lukuunottamatta, hoidamme mieheni kanssa omia lapsiamme. Ikävä niitä olisi, jos olisivat jonkun muun kanssa!
Pendeja kirjoitti:
t a l i t i a i n e n kirjoitti:
Toisaalta ei kaikilla naisilla ole vahvaa äidinvaistoa, eivätkä he halua olla jatkuvasti lastensa kanssa. Jotkin muut suuremmat kiinnostuksenkohteet voivat heillä mennä lasten edelle. Ehkä ap tarkoitti lastenhoitajaa juuri tällaisille tapauksille.
En itse ole koskaan ollut erityisen kiinnostunut lapsista ja ne herättävät minussa lähinnä vain neutraaleja tunteita. Minun olisi erittäin vaikea kuvitella itseni äidin rooliin nyt tai lähitulevaisuudessa. Varmaan tärkein syy tähän on se, että mielestäni henkilön elämä pitäisi olla vakaalla pohjalla (mm. työ, pitkäaikainen kumppani, oma terveys ja jaksaminen ym.) ennen kuin lapsen hankkimista voi ryhtyä edes miettimään. Lisäksi lapsen saamiseen pitäisi liittyä todella vahvat äidilliset (ja miehen osalta isälliset) tunteet. En ainakaan itse lähtisi pyöräyttämään penskaa, jos nämä perusehdot eivät täyty.
Niin, ajattelin lähinnä sitä kuinka suuri helpotus ja apu lastenhoitaja on äideille. Isät ei aina välttämättä niin paljon osallistu suurista puheista huolimatta ja osa miehistä suostuukin vauvaan juuri sillä ehdolla että "jos sä sen sitten hoidat, öisin ainakin."
Monet äitiyttä pohtivat voisivat ehkä lapsen hankkia jos tietäisivät että voivat lähteä salille/päiväunille/minne vain rennommin. Vai eikö?
ap
Jotenkin vaikea käsittää tuollainen äitiydeksi, silloinhan ollaan enemmänkin vaan leikkikavereita.
Kolme lastani ovat kaikki jo koululaisia ja en keksi yhtään syytä miksi tässä olisi pitänyt olla mukana vielä kolmas aikuinen. Olin kahdeksan vuotta kotona lasten kanssa ja en muista, että aika olisi ollut mitenkään raskasta ja vaativaa kun en muutenkaan mikään pingottaja ja ylitarkka ole. Edes öisin en olisi tarvinnut mitään ulkopuolisia tänne kyttäämään. Jos joillakin rikkailla näin on, niin ok, mutta meillä se olisi ollut ihan turhaa.
Vai olisiko se "lastenhoitaja" isiä varten? Se tuntuu olevan nykyään tapana julkkispiireissä.
Vierailija kirjoitti:
En. Haluan hoitaa lapseni itse. Miksi saada lapsi, jos joku muu siitä huolehtisi, kasvattaisi sitä?? Yhtään äidinvaistolla varustettu nainen ei myöskään kestäisi sitä, että oma lapsi itkisi jossain viereisessä huoneessa ja joku vieras siellä yrittäisi lasta lohduttaa... Minulla on kolme lasta ja satunnaisia lastenhoitotilanneita lukuunottamatta, hoidamme mieheni kanssa omia lapsiamme. Ikävä niitä olisi, jos olisivat jonkun muun kanssa!
Voi olla kulttuurierojakin. Täällä lastenhoitajat ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus ja lapset vaikuttavat onnellisilta. Eikä se lastenhoitaja mikään vieras ikuisesti olisi, vuoden jälkeen tuntuu että vieras on kotona?
ap
Vierailija kirjoitti:
Pendeja kirjoitti:
t a l i t i a i n e n kirjoitti:
Toisaalta ei kaikilla naisilla ole vahvaa äidinvaistoa, eivätkä he halua olla jatkuvasti lastensa kanssa. Jotkin muut suuremmat kiinnostuksenkohteet voivat heillä mennä lasten edelle. Ehkä ap tarkoitti lastenhoitajaa juuri tällaisille tapauksille.
En itse ole koskaan ollut erityisen kiinnostunut lapsista ja ne herättävät minussa lähinnä vain neutraaleja tunteita. Minun olisi erittäin vaikea kuvitella itseni äidin rooliin nyt tai lähitulevaisuudessa. Varmaan tärkein syy tähän on se, että mielestäni henkilön elämä pitäisi olla vakaalla pohjalla (mm. työ, pitkäaikainen kumppani, oma terveys ja jaksaminen ym.) ennen kuin lapsen hankkimista voi ryhtyä edes miettimään. Lisäksi lapsen saamiseen pitäisi liittyä todella vahvat äidilliset (ja miehen osalta isälliset) tunteet. En ainakaan itse lähtisi pyöräyttämään penskaa, jos nämä perusehdot eivät täyty.
Niin, ajattelin lähinnä sitä kuinka suuri helpotus ja apu lastenhoitaja on äideille. Isät ei aina välttämättä niin paljon osallistu suurista puheista huolimatta ja osa miehistä suostuukin vauvaan juuri sillä ehdolla että "jos sä sen sitten hoidat, öisin ainakin."
Monet äitiyttä pohtivat voisivat ehkä lapsen hankkia jos tietäisivät että voivat lähteä salille/päiväunille/minne vain rennommin. Vai eikö?
apJotenkin vaikea käsittää tuollainen äitiydeksi, silloinhan ollaan enemmänkin vaan leikkikavereita.
Meillä on siis naapurilla näin ja eivät vaikuta ns. leikkikavereilta, ihan selvä äiti-lapsi suhde on.
Äiti vaikuttaa iloiselta ja mukavalta, lastenhoitaja on lomillakin mukana.
ap
En hankkisi. En halua lapsia missään olosuhteissa, enkä halua luoda uusia ihmisiä maailmaan.
En haluaisi että kukaan muu hoitaa lapsiani kuin minä tai puolisoni. Toki olisi kiva, jos silloin tällöin saisi lapsille jonkun tutun ihmisen hoitamaan, mutta että jatkuvasti tässä hääräisi ylimääräinen aikuinen. Ei kiitos! Jo pelkkä ajatus päivähoitoon viemisestä joskus tulevaisuudessa hirvittävä. Että joku muu hoitaisi ja kasvattaisi minun lapsiani. Minä olen paras hoitaja ja lohduttaja omille lapsilleni.
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi että kukaan muu hoitaa lapsiani kuin minä tai puolisoni. Toki olisi kiva, jos silloin tällöin saisi lapsille jonkun tutun ihmisen hoitamaan, mutta että jatkuvasti tässä hääräisi ylimääräinen aikuinen. Ei kiitos! Jo pelkkä ajatus päivähoitoon viemisestä joskus tulevaisuudessa hirvittävä. Että joku muu hoitaisi ja kasvattaisi minun lapsiani. Minä olen paras hoitaja ja lohduttaja omille lapsilleni.
Ei tietenkään jatkuvasti, teillähän se hoitaja on töissä jolloin itse päätätte milloin hän on lapsen kanssa.
Lapsen kannalta voi olla hyvä, että on apukädet lähellä (esim äidin hyvinvointi/jaksaminen ja siitä heijastuva lapseen suhtautuminen) ja ainakin naapurin tapauksessa lapsi oppii 3. kielen. Äiti puhuu ranskaa, isä espanjaa ja hoitaja espanjaa/englantia. Vanhemmat puhuvat englantia keskenään ja äiti lapselle ranskaa. Hyvin tuntuu ymmärtävän :D
ap
Tottakai.