Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

2,5-vuotiaalla ei vielä kertovaa puhetta...mihin voisi viitata?

Vierailija

Ei myöskään vastaa kysymyksiin. Ymmärtää puhetta kyllä hyvin, puhe on lähinnä sitä että toistaa kuulemaansa. Muuten ikätasoisesti kehittynyt.

Kommentit (11)

Vierailija

Itse epäilen kaverin muksulla kehitysvammaa, on samaa ikäluokkaa oleva tyttö. Leikkii itsekseen autoilla ja joskus ilmaisee itseään omilla sanoilla. Lähin "sanaa muistuttava" on boonkah, ja sekin tarkoittaa että haluaa kuunnella musiikkia.

Kaverille en ole epäilyksiäni sanonut, mutta voiko jossain vaiheessa suositella viemään testeihin, vai hoitaako neuvola sen puolen? Asian takia en ystävyyttä haluaisi pilata.

Vierailija

Tautofoniaa. Jos ymmärtää, jotain lievää neurologista häikkää voi olla, tautofonia viittaa siihen. Omalla lapsella oli tuohon taipumusta samassa iässä, silloin oli diagnoosi aspergerin piirteitä, leikkiterapiaa vuoden verran joka toinen viikko ja lisäksi suositeltiin, että on päiväkodissa myös työttömyysaikani, pätkätyöläinen kun olin. Nyt tämä on normaali opiskelija, eikä kukaan huomaa että lapsena olisi jotain erityistä ollut. 

Vierailija

Monet nerotkin ovat puhuneet ekat sanansa 3-4-vuotiaina, ja alkaneet siitä sitten pian vetää täydellisiä lauseita. Eli ei syytä huoleen.

Oma kuopukseni on 2,5, ja vasta ihan näinä viikkoina on alkanut tulla kertovaa tekstiä, minä-pronominia ja (ikävä kyllä) verbaalista toisten kiusaamista. Aloitti päiväkodissa 2 kk sitten, siitä se nopea kehitys alkoi.

Vierailija

Mä muutama päivä sitten luin omaa muinaista neuvolakorttiani ja siellä oli 2,5-ween kohdalla "Hakee sanoja". Sitten kun lopulta avasin sanaisen arkkuni niin juttua riitti senkin edestä, kuulemma. Olin liikkuvaisempi tapaus ja jatkuvasti menossa ja koheltamassa, ei mulla kai ollut aikaa niin selitellä :D 

Siis ei välttämättä merkitse mitään. 

Vierailija

Kiitos vastauksista. Omakin lapsi on liikkuvainen ja päiväkodin arvion mukaan jopa ikätasoaan edellä joissakin jutuissa, mitä liikkumiseen tulee. Kyllä hän juttelee, mutta puhe on tosiaan sellaisten lauseiden toistoa, jotka on aiemmin kuullut jossain. Ei vastaa kysymyksiin tai ns. suoraan jututtamiseen ollenkaan, silloin voi vastata jos kysymys ei ole "tarkoitettu kellekään".

Ap

Vierailija

Onko teillä ollut neuvolassa tuosta puhetta? Puheterapia-arvio voisi olla paikallaan. Joskus tuollainen kaikupuhe on merkki esim. siitä, että lapsi ei täysin ymmärrä noiden lauseiden sisältöä, mutta on oppinut ne ulkoa ja käyttää niitä siksi väärissä tilanteissa. Vastaako kysymyksiin eleillä? Esim. näyttääkö sormella, jos kysyt, että missä jokin on? Eli ymmärtääkö kysymyksiä, vaikkei osaa itse puheella vastata? Millaisia lauseita ymmärtää? Ei tuo välttämättä kerro mistään vielä, mutta tuo kuvaamasi kaikupuhe on sellainen, mikä voisi olla hyvä tsekata.

terv. puheterapeutti

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Onko teillä ollut neuvolassa tuosta puhetta? Puheterapia-arvio voisi olla paikallaan. Joskus tuollainen kaikupuhe on merkki esim. siitä, että lapsi ei täysin ymmärrä noiden lauseiden sisältöä, mutta on oppinut ne ulkoa ja käyttää niitä siksi väärissä tilanteissa. Vastaako kysymyksiin eleillä? Esim. näyttääkö sormella, jos kysyt, että missä jokin on? Eli ymmärtääkö kysymyksiä, vaikkei osaa itse puheella vastata? Millaisia lauseita ymmärtää? Ei tuo välttämättä kerro mistään vielä, mutta tuo kuvaamasi kaikupuhe on sellainen, mikä voisi olla hyvä tsekata.

terv. puheterapeutti

Jos kysyn esim. että missä pallo on, vastaa kysymällä samaa- ja sitten etsii pallon. Ei kamalasti osoittele sormella, ulkona joskus "kato" jollekin asialle mutta ei pahemmin muuten. Kyllä hän mielestäni kysymykset ymmärtää ja toistaa lauseita sen mukaan, mikä nyt tilanteeseen sopii. Esim. tarvitsee apuani ja tulee luokseni: "äiti auttaa!". Tai pukee vaatteita päälle; "mennään kauppaan!". Mutta sellaisia lauseita ei juuri tule, joita ei olisi joku aikuinen sanonut/sanoittanut aikaisemmin.

Ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä ollut neuvolassa tuosta puhetta? Puheterapia-arvio voisi olla paikallaan. Joskus tuollainen kaikupuhe on merkki esim. siitä, että lapsi ei täysin ymmärrä noiden lauseiden sisältöä, mutta on oppinut ne ulkoa ja käyttää niitä siksi väärissä tilanteissa. Vastaako kysymyksiin eleillä? Esim. näyttääkö sormella, jos kysyt, että missä jokin on? Eli ymmärtääkö kysymyksiä, vaikkei osaa itse puheella vastata? Millaisia lauseita ymmärtää? Ei tuo välttämättä kerro mistään vielä, mutta tuo kuvaamasi kaikupuhe on sellainen, mikä voisi olla hyvä tsekata.

terv. puheterapeutti

Jos kysyn esim. että missä pallo on, vastaa kysymällä samaa- ja sitten etsii pallon. Ei kamalasti osoittele sormella, ulkona joskus "kato" jollekin asialle mutta ei pahemmin muuten. Kyllä hän mielestäni kysymykset ymmärtää ja toistaa lauseita sen mukaan, mikä nyt tilanteeseen sopii. Esim. tarvitsee apuani ja tulee luokseni: "äiti auttaa!". Tai pukee vaatteita päälle; "mennään kauppaan!". Mutta sellaisia lauseita ei juuri tule, joita ei olisi joku aikuinen sanonut/sanoittanut aikaisemmin.

Ap

Lapsi varmaan ymmärtää sanoja ja joitakin lauseita, jotka liittyvät tiettyihin tilanteisiin. Esim ymmärtää sanan "pallo" ja kun kysyt "missä pallo", etsii sen pallon, muttei ehkä ymmärrä tuon missä-sanan tarkoitusta, eikä siksi osaa käyttää sitä luovasti itsetuotetussa puheessa. Samasta kertoo tuo "mennään kauppaan". Ei ehkä täysin ymmärrä, mitä se mennään tarkoittaa, mutta tietää että tietyssä tilanteessa niin kuuluu sanoa. Ehkä tämän tyyppisestä lievästä ymmärtämisen vaikeudesta voisi olla kyse? Että lapsi poimii tiettyjä tuttuja ydinsanoja, vaikkei ehkä ymmärrä ihan koko lausetta. Mutta näin pienillä tiedoilla tämä on vain arvailua.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat