Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Äitini saa minut ärtymään tunnin sisällä saapumisestaan :(

Vierailija

Ei olla nähty kuukauteen. Tänään tuli käymään ja kuuli itkuhälyttimestä että 1-vuotias heräsi . Halusi mennä hakemaan vaunuista ja riisua. Heti alkoi "herranjumala kun on kylmät kädet , aivan jäiset . Voi voi pientä kun luihin asti on jäätyneet kädet, voi voi voi . Onko teillä muita lapasia joilla voisi lämmittää käsiä sisällä ".

Sanoin, että tytöllä oli päällä villahaalari, toppapuku, topparukkaset, villahattu ja oli vielä toppapussin sisällä . Hänellä on luontaisesti kylmät / viileät kädet , eikä ole voinut paleltua +2 asteessa näillä varusteilla .
Äitini jatkoi silti "nämä teidän rukkaset ei varmaan lämmitä, eihän tämä voi olla normaalia , voi pientä raukkaa" jne

Aivan uskomattoman ärsyttävää, rasittavaa :(!

Kommentit (11)

Vierailija

Itse en tapaa äitiäni tästä syystä. Ei kenenkään seura ole sen arvoista, että saa aina pahoittaa mieltään.

Vierailija

Hyväähän se tarkoitti, vaikka tulikin samalla huomaamattaan loukanneeksi sua. Tuskin se tarkoitti arvostella sun pukemistaitoja. Mun äitini puhuu mulle samaan tyyliin, eikä sillä käy mielessäkään että voisin kuulla sen arvosteluna. Kuulemma tarkoittaa enemmän siihen tyyliin, että olipa yllättävää että nämäkään (vaatteet tässä tapauksessa) eivät riittäneet yms. "Pariin" otteeseen saatu riidat aikaiseksi, kun puhetyylimme eroavat niin paljon. Että koita unohtaa koko juttu vaan, vaikka helpommin sanottu kuin tehty tietysti.

Vierailija

Oma äitini on mielestäni rasittava ja typeriä höpöttävä juntti.

Itse olen masentunut ja lamaantunut sossupummi. Välillä tekee mieli syyttää äitini rasittavuutta ja junttiutta siitä. No, eipä se iskä paljon parempi ole tuossa suhteessa, vähän enemmän pitää turpaansa kiinni ja miettii puheitaan, mutta rasittava ja juntti sekin.

T. lapseton mies

Vierailija

Niin minunkin äitini aina päivitteli kaikkea, tuntui etten esim. ikinä osannut syöttää lapsia sopivasti.  Joko tuputin hirveitä määriä tai sitten olivat nääntymäisillään nälkään.  Rauhoittui sitten hiljalleen, kun huomasi että osaan kyllä lapseni hoitaa.

Varmaan johtuu siitä, että lastaan pitää aina jotenkin sellaisena neuvottavana ja autettavana, vaikka tämä olisikin jo aikuinen.  Itsekin huomaan, että välillä on vaikea uskoa että aikuistuvat lapseni ihan oikeasti osaisivat huolehtia joistakin asioista, kun on tottunut toistakymmentä vuotta neuvomaan ja varmistelemaan.

Vierailija

Sama on täällä varmasti edessä kun lapsi syntyy. Raskausaika on ollut sellaista esim. oman äidin ja mummon neuvojen tuputusaikaa että huhhuijjaa. Ja loppuraskautta kohti vain pahentunut. En tiedä ovatko ne hormonit jotka vaivaavat lisäksi, mutta minä koen tuon jatkuvan neuvojen tuputtamisen ja sivulauseessa arvostelun minun aikuisuuteni väheksymisenä. Ja olen sentään jo 30v. Ei minun mielestä kaikkea täydy hyväksyä, ja alentua kuuntelemaan vain koska "toiset tarkoittavat hyvää". Joku sanoikin tuossa, että ehkä kyse on siitä että omaa lasta aina vähän ohjaa. Niin minäkin ajattelin alkuun, mutta nyt kun olen alkanut miettimään niin 1.) Isälläni ja papallani ei ole minkään näköistä tarvetta ohjeistaa, neuvoa, ja kauhistella 2.) Veljeäni ei todellakaan kohdeltu näin kun hän sai lapsensa ja 3.) Eivät kaikkien äidit käyttäydy näin. 

En tiedä sitten, että onko se joilleikin äideille tavallaan se ainoa asia missä kokee että voi ylittää aikuisen lapsensa tiedossa ja kokemuksessa, ja tavallaan se neuvomisen (ja pätemisenkin) halu menee täysin normaalien kohteliaisuussääntöjen ohi. Toki siis varmasti jotkut vain hössöttävät menemään, mutta miettikääpä; missä 50-60-vuotias saa enää nykypäivänä kokea että on jossain nuorempaa edellä? Työmaailma on muuttunut, koulutukset ovat muuttuneet, kulttuuri on teknillistynyt jne. Mitään muuta en nimittäin keksi tuohon _jatkuvaan_ neuvomiseen ja kauhisteluun ja milloin mihinkin, kuin pätemisentarpeen. Paitsi toki se mummojen hössöttäminen, mutta mihin sekin muka perustuu? Eihän mummoilla edes ole niitä hormoneja sekoittamassa päätä niin kuin imettävällä tai raskaana olevalla. Joo-o ja huomaa kyllä että vähän överiksi menee tämä avautumiseni, mutta kun niin ärsyttää välillä ettei tosikaan :--)

Vierailija

Sama täällä! Viimeksi äiti päivitteli kans tuota pukeutumista. Ja kun mun 9kk itki autoon laitettaessa väsymystään, totesi äiti että se varmaan itkee kun sillä on kylmä. (+5 ja matkaa autolle 20m, ulkokamppeet päällä. ) Hermot menee.

Vierailija

Lapsellasi on kädet kylmät. Olisiko herätyksen paikka ?
Ei koko kroppaa paleltanut mutta olisiko sinusta kiva nukkua kädet jäässä ?

Vierailija

Onko meillä sama äiti? :D

Lapsilla on aina kylmä tai nälkä tai jano hänen mielestään, ja asia esitetään sellaiseen sävyyn että vika on minun, lapsiraukat. Sisälläkin palellee käsiä kuulemma, minä sanon sävyisästi että laitetetaanko lapaset. En mitään osaa tehdä oikein, nelikymppinen kolmen lapsen äiti. Äitini aina muka tarjoutuu siivoamaan meillä, mutta ihan himmeitä asioita, tarkoituksena osoittaa että et tuotakaan koloa ole tajunnut siivota.

Vierailija

Se on kumma juttu, että nainen (siis äiti) voi olla kaikkia muita ihmisiä kohtaan hyvinkin hienotunteinen, mutta omalle tyttärelle kaikki päin naamaa!

Ja sitten sitä ei saisi paheksua, ei saisi loukkaantua, pitäisi päästää toisesta korvasta ulos, pitäisi ymmärtää, että hyvää vain tarkoittaa.

Itse lähden siitä, että jos joku ihminen jatkuvasti saa mulle pahan mielen, lopetan kanssakäymisen. Kauan meni, ennen kuin tajusin, että näin voi tehdä.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat