Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko ok pidellä lasta tiukasti kiinni, kun lapsi raivoaa, huitoo, potkii ym.?
10.11.2015 |
En nyt puhu holding-otteesta, kun en tiedä siitä metodista kuin nimen. Meillä on nyt nelivuotiaalla tullut tosi paljon raivoamista ja väkivaltaista käytöstä. Meillä on ollut aika pitkään aika huono tunnelma kotona, minä olen tosi masentunut ja väsynyt ja räjähtelen, eikä mieskään oikein handlaa tilanteita. Nyt yritän olla huutamatta jatkuvasti ja jättää uhkailut ym., mutta nyt tulee enemmän sitten lapselta tuota väkivaltaa. Mutta mikä olisi paras tapa reagoida siihen?
Kommentit (30)
Siis ei kai lapsi nää teidän riitelyä vai kenelle huudat? Hae apua, jos olet masentunut. Se heijastuu lapseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ottaa syliin ja kertoa,että äiti pitää sinua tässä,koska voit satuttaa itseäsi tai toisia.Jos tietää raivarin syyn nii sanoittaa lapselle sinua harmittaa/kiukuttaa se,että...
Voit varautua,että jossain vaiheessa tulee sitten hirveää huutoa,ihan kuin kurkkua leikattaisi,äiti sinä satutat minua.Puristaa liian kovaa tms...Silloinkin vaan pidät edelleen rauhallisesti kiinni ja sanot vaikka vain äiti on tässä.
Joskus voi myös olla parempi ettei sano raivarin ollessa päällä mitään.Pitää vain sylissä. Ja sanoittaa lapselle tunteita raivarin jälkeen.
On myös tärkeä jutella lapsen kanssa raivarin jälkeen miksi pidit kiinni ja sanoittaa niitä tunteita.
Toivottavasti sait jotain tölkkiä mitä yritin sepustaa...
Psykiatrisella lastenosastolla. Tätä menetelmää kutsutaan sylihoidoksi, joten luulen että on ihan ok, kun sielläkin näin menettelevät. Lisää ilmeisesti turvallisuuden tunnetta yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos teilllä on tuollainen tunnelma kotona, on aivan ymmärrettävää, että lapsenne reagoi siihen.
Olennainen kysymys ei ole, miten rauhoitat lapsen kiukkupuuskat, vaan se, miten toimitte, että niitä ei tule.
Oletko hakenut itsellesi apua masennuksen hoitoon? Perheneuvola voisi olla hyvä ratkaisu teille, kenties oppisitte miehennekin kanssa keskustelemaan.
kyllä on. ken kuritta kasvaa se kunniatta kuolee-nääthän sää nykyjonnet, ei mitään kunnioitusta ketään kohtaan. ei pidä vanhemmat kuria
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ok jos on vaarana, että lapsi satuttaa itseään tai muita ihmisiä. Lastenpsykiatrialla osastoilla tämä on käytössä (ns. hoidollinen kiinnipito). Suosittelen hakemaan apua perheneuvolasta ja sitä kautta ohjataan erikoissairaanhoitoon tarpeen vaatiessa.
En minä ole ainakaan sen parempaa keinoa keksinyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikille lapsille ei sovi kiinni pitäminen. Huomaat kyllä hetkessä, jos sun lapsellesi se ei sovi.
On se kummallista, että joka toinen vanhempi suosittelee perheterapiaa, psykologiaa, neuvolaa, lastenpsykiatria....
Lapset ovat voimakastahtoisia tuossa iässä. He raivoavat, saattavat heitellä tavaroita, kokeilevat rajojaan. Heidät kuuluu nimenomaan ottaa siihen syliotteeseen, rauhoittaa ja sitten keskustella tilanteesta. Ei siihen kriisiapuja tarvita. Se on normaalia lapsen ikävaihetta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos teilllä on tuollainen tunnelma kotona, on aivan ymmärrettävää, että lapsenne reagoi siihen.
Olennainen kysymys ei ole, miten rauhoitat lapsen kiukkupuuskat, vaan se, miten toimitte, että niitä ei tule.
Oletko hakenut itsellesi apua masennuksen hoitoon? Perheneuvola voisi olla hyvä ratkaisu teille, kenties oppisitte miehennekin kanssa keskustelemaan.
Minun mielestäni olennainen kysymys nimenomaan on, millaisia toimintamalleja kiukunpuuskien varalle opetellaan, ei se, miten niistä päästään kokonaan eroon. Toisilla meistä on tulistuvampi luonne kuin toisilla, ja lapsi on se, joka joutuu itsensä kanssa loppuikänsä elämään.
Vierailija kirjoitti:
On se kummallista, että joka toinen vanhempi suosittelee perheterapiaa, psykologiaa, neuvolaa, lastenpsykiatria....
Lapset ovat voimakastahtoisia tuossa iässä. He raivoavat, saattavat heitellä tavaroita, kokeilevat rajojaan. Heidät kuuluu nimenomaan ottaa siihen syliotteeseen, rauhoittaa ja sitten keskustella tilanteesta. Ei siihen kriisiapuja tarvita. Se on normaalia lapsen ikävaihetta!
Ei kylläkään ole normaalia väkivaltaisuus itseä tai muita kohtaan missään iässä. Lisäksi jos kotona on muutenkin kireä tunnelma, äidillä masennusta tms. mitä ap kuvasi, niin todellakin kannattaa hakea apua ajoissa. Uhmakkuus tai raivokin on lapsella normaalia ja sen säätelyssä vanhemmat auttavat, jotta lapsi oppii itse käsittelemään tunteitaan. Mutta väkivaltaisuus tai toistuvat, rajut raivokohtaukset on eri asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väkivalta pitää tuomita ankarasti, lasta ei. Itselläni on ollut vääntöä saman ikäisen kanssa, ja vaikkei sitä päälle päin oivaltaisi, nuo väkivallan puuskat tekevät tosi pahaa lapsen itsetunnolle. Eli paljon yhteistä tekemistä ja onnistumisen kokemuksia noiden kohtauksien vastapainoksi.
Ei to-del-la-laan ole OK! Lasten tulee saada temmeltää vapaina ja tehdä mitä haluavat.
Meidän lapsille ei ole sopinut. Raivoavat vaikka maailman tappiin ja rempovat epätoivoisesti kuin eläin ansassa. Ei ole auttanut yhtään, päinvastoin. Rauhoittuvat itsekseen sitten, mutta en tietenkään anna satuttaa ketään tai rikkoa tavaroita. Ei minusta sekään ole hyvä että pakotetaan fyysisesti niin että selvästi ahdistaa. Nelivuotias ymmärtää jo varsin mainiosti ihan puhetta, ota kädestä kiinni jos lyö ja kiellä. Siihen ilmapiirinhän se lapsi reagoi, eli kun onnistutte vähän sitä parantamaan niin eiköhän lapsikin siitä rauhoitu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kummallista, että joka toinen vanhempi suosittelee perheterapiaa, psykologiaa, neuvolaa, lastenpsykiatria....
Lapset ovat voimakastahtoisia tuossa iässä. He raivoavat, saattavat heitellä tavaroita, kokeilevat rajojaan. Heidät kuuluu nimenomaan ottaa siihen syliotteeseen, rauhoittaa ja sitten keskustella tilanteesta. Ei siihen kriisiapuja tarvita. Se on normaalia lapsen ikävaihetta!
Ei kylläkään ole normaalia väkivaltaisuus itseä tai muita kohtaan missään iässä. Lisäksi jos kotona on muutenkin kireä tunnelma, äidillä masennusta tms. mitä ap kuvasi, niin todellakin kannattaa hakea apua ajoissa. Uhmakkuus tai raivokin on lapsella normaalia ja sen säätelyssä vanhemmat auttavat, jotta lapsi oppii itse käsittelemään tunteitaan. Mutta väkivaltaisuus tai toistuvat, rajut raivokohtaukset on eri asia.
Nyt käsi ylös kaikki, joiden lapsi ei ole koskaan osoittanut väkivaltaa ketään kohtaan. Muut voivat lähteä hakemaan apua. Varautukaa pitkiin jonoihin.
Lapsesta huomaa jos hän kokee turvallisena kiinni pitämisen. Meillä yksi lapsista pyysi sitä itse, kun ei saanut rauhoituttua. Isompanakin (n. 6v) se auttoi lasta, kun hän tajusi, että minä saan hänet hallintaan jos hän ei itse saa. Kannattaa toki myös auttaa lasta niin, että noita hurjiksi meneviä raivareita ei tulisi.
On todella normaalia. Sopivista pehmeistä materiaaleista ja vanhoista vöistä voi myös askarrella tee-se-itse lepositeet sänkyyn, jonne voi laittaa myös lapsen raivokohtausten ajaksi. On toiminut meillä erittäin hyvin.
Alue: Aihe vapaa
No meillä se oli joskus ainoa tapa rauhoittaa lapsi. Raivosi siinä ja lopulta rauhoittui. Nykyään ei tarvi, mutta sillon joskus 4 vuotiaana.