Ei varmasti seksiä tänäänkään

Hm, sama tilanne, melkein..mutta olen nainen.

Pitäskö teidän keskustella vakavasti? Jos tulee kauhee riita asiasta, mieti jäätkö riutuun sinne suhteeseen.. Tsemppiä kovasti.

Minä tein tuollaisen päätöksen vähän yli 13 vuotta sitten, olen siis nainen. Ei tuo mies ole tainnut vielä huomata mitään...

Olen yrittänyt puhua, mutta vaimo tulkitsee sen vain painostamiseksi.

Jos yritän letkeästi ja kevyesti lähestyä aihetta, niin vaimo ei tunnu juuri ottavan edes vakavasti koko asiaa.

En ole mikään hyvä keskustelija. Olen yrittänyt aktivoida vaimoa antamalla suuseksiä ja hieromalla.

Ne kyllä kelpaavat, mutta minulle hän ei sitä tee.

Ihmisenä hän on mukava, joten erota en haluaisi.

Mutta haluan kokea naisen ihollani niin että nainen onkin se joka lähestyy minua ja koskettaa...

Puhukaa.. vaimollasi voi olla oikeasti joku painava syy, vaikken nyt itse keksi sellaista.

Hormonit, kyllästyminen, haluaisi enemmän esileikkiä tms tms..

Terv. 2

Niin, kaipa kyseessä on jokin kyllästyminen...

Aika karua, koska itse tarvitsen erotiikka ihan yhtä paljon kuin ennenkin. En voisi kuvitella kyllästyväni.

Kiitos teille kommentoijille. Sainpahan purkaa itseäni. Olisipa vaimonikin kaltaisenne.

Hups. katkes ajatus.. Sanoitkin että olet koittanut aktivoida häntä.

2

Päätit sitten aloittaa "talvisodan". Vähän samanlainen tilanne, mutta onhan kohta pikkujoulut. Silloin voisi yllättää...

Joo, ei seksiä tänään eikä huomenna eikä varmasti ensi viikollakaan...omaa miestäni kiinnostaa seksi nykyisin tosi harvoin. Hoidan kodin ja lapset, teen ruoat ja siivoukset, huolehdin itsestäni ja pukeudun kauniisti. Ei mitään merlkitystä. Voisiko joku ymmärtää joskus myös naisia, jotka käyvät vieraissa...

Hyvää jatkoa, parempaa sellaista.

2

Vierailija kirjoitti:

Joo, ei seksiä tänään eikä huomenna eikä varmasti ensi viikollakaan...omaa miestäni kiinnostaa seksi nykyisin tosi harvoin. Hoidan kodin ja lapset, teen ruoat ja siivoukset, huolehdin itsestäni ja pukeudun kauniisti. Ei mitään merlkitystä. Voisiko joku ymmärtää joskus myös naisia, jotka käyvät vieraissa...

Joo. Minäkin haluaisin vaikka heti ja vaikka tässä olkkarin matolla..mutkun ei.. En käsitä mitä on tapahtunut. Ja olen siis nainen. On se kuulkaa vaan niin että tasan ei käy onnen lahjat...

Mulle kyllä on seksi kelvannut aina, nyt olen sinkku. Hormonaalinen ehkäisy on yksi syy seksihalujen vähenemiseen, joten siitä kannattaisi keskustelu aloittaa. Seksi on niin tärkeä osa parisuhdetta, että en voisi jatkaa suhdetta jossa seksiä joutuu anomaan ja odottamaan viikkokausia. Jos joku valitsee sellaisen tavan elää, niin oma on asiansa.

Joku aika sitten minä olin kuten a.p.:n vaimo. Ihana halukas mies, lapset, ihana koti, auto, mökki ja hyvät työt. Vapaa-aikaa vietettiin harrastusten parissa. Mutta sängyssä ei tapahtunut mitään, sillä en tuntenut minkäänlaista halua miestäni kohtaan. Masturboin silloin tällöin ja luin seksistä, mutta omaan parisuhteeseen se ei tuntunut kuuluvan. Työpaikallani kävi pari vuotta sitten psykoterapeutti luennoimassa lapsuuden kokemusten vaikutuksista myöhempään elämään. Se kolahti. Yht'äkkiä tajusin, että minunkin pitäisi päästä keskustelemaan vaietuista kokemuksistani. En ajatellut tässä vaiheessa seksiä, vaan tunsin tarvetta puhua jonkun kanssa kaikesta, josta olen koko elämäni vaiennut. Tajusin, että olen ehkä toiminut ja tehnyt elämässäni monia ratkaisuja lapsuudessa saamieni mallien perusteella.Terapeuttini ja minun kemiat kohtasivat ja aloin avautua hänelle. Aloin nähdä asioita eri tavalla ja itseäni kohtaan tuntemani häpeä alkoi kadota. Yht'äkkiä tunsin taas kiinnostusta miestäni kohtaan, sillä kykenin hyväksymään itseni. Seutauksena seksielämä virkistyi ja parani ja on nykyään aktiivista ja vaihtelevaa. Terapeuttini avulla opin näkemään sen, että minullakin on tarpeita ja saan tyydyttää ne. Terapeuttini ei  ollut seksuaaliterapeutti, vaan seksielämän paraneminen tuli positiivisena lisänä. Kokonaisuutena voin paljon paremmin entiseen nähden. Halusin jakaa oman kokeukseni, mutta voin sanoa, että en ikinä olisi lähtenyt terapiaan, jos mieheni olisi sitä minulle ehdottanut. Tarvitsin ulkopuolelta tulevan viestin, jota ei ollut kohdistettu minulle. Se sai minut tajuamaan, että voisin itse hyötyä vastaavasta. 

Onhan tämä tilanne jo aika surkuhupaisa. Olen ostellut vaimolle seksikkäitä vaatteita, muttei käytä niitä ollenkaan.

Kun lämmitän saunan ja pyydän vaimon mukaan, niin jotenkin hän onnistuu olla koskematta elimeeni koko aikana. Myös suihkussa.

Iltaisin käyn alasti nukkumaan vaimon viereen, mutta hän ei hipaisekaan minua.

Kaikki olisi muuten hyvin, mutta tämä vähentää onneani. En vaan ole vielä keksinyt kuinka voisin tukahduttaa haluni ja tarpeeni.

Toisaalta, mikä oikeus toisella on kieltää perustarve? Ja miksi hän muuttui niin totaalisesti?

Siinäpä kummastelemista. Mutta minä olen alkanut katsella muita naisia ja täysin oikeutetusti.

Yllä siis ap

Onko vaimolla hormonaalinen ehkäisy? Minä harrastin juuri aeksiä nukkuvan mieheni kanssa lasten ollessa samassa huoneessa. Kokemus oli todella outo ja olen vähän hämilläni. Otin mieheni pään kainalooni, kun hän nukkui sohvalla. Näytti niin hellyyttävältä, että tuntui kuin olisin pakahtunut rakkaudesta. Silittelin mieheni hiuksia ja jostain impulsista työnsin nännini mieheni suuhun. Ja sehän tarttui siihen! Ja alkoin imeä sitä samalla kuorsaten!! Tunne oli niin uskomaton ja tilanne absurdi. Miehellä oli julmettu erektio housuissaan ja tunsin sen reittäni vasten. Ja toinen vain nukkui! Sain yllättäen orkun. Mitenkähän tässä näin kävi...

AnnaTre kirjoitti:

Joku aika sitten minä olin kuten a.p.:n vaimo. Ihana halukas mies, lapset, ihana koti, auto, mökki ja hyvät työt. Vapaa-aikaa vietettiin harrastusten parissa. Mutta sängyssä ei tapahtunut mitään, sillä en tuntenut minkäänlaista halua miestäni kohtaan. Masturboin silloin tällöin ja luin seksistä, mutta omaan parisuhteeseen se ei tuntunut kuuluvan. Työpaikallani kävi pari vuotta sitten psykoterapeutti luennoimassa lapsuuden kokemusten vaikutuksista myöhempään elämään. Se kolahti. Yht'äkkiä tajusin, että minunkin pitäisi päästä keskustelemaan vaietuista kokemuksistani. En ajatellut tässä vaiheessa seksiä, vaan tunsin tarvetta puhua jonkun kanssa kaikesta, josta olen koko elämäni vaiennut. Tajusin, että olen ehkä toiminut ja tehnyt elämässäni monia ratkaisuja lapsuudessa saamieni mallien perusteella.Terapeuttini ja minun kemiat kohtasivat ja aloin avautua hänelle. Aloin nähdä asioita eri tavalla ja itseäni kohtaan tuntemani häpeä alkoi kadota. Yht'äkkiä tunsin taas kiinnostusta miestäni kohtaan, sillä kykenin hyväksymään itseni. Seutauksena seksielämä virkistyi ja parani ja on nykyään aktiivista ja vaihtelevaa. Terapeuttini avulla opin näkemään sen, että minullakin on tarpeita ja saan tyydyttää ne. Terapeuttini ei  ollut seksuaaliterapeutti, vaan seksielämän paraneminen tuli positiivisena lisänä. Kokonaisuutena voin paljon paremmin entiseen nähden. Halusin jakaa oman kokeukseni, mutta voin sanoa, että en ikinä olisi lähtenyt terapiaan, jos mieheni olisi sitä minulle ehdottanut. Tarvitsin ulkopuolelta tulevan viestin, jota ei ollut kohdistettu minulle. Se sai minut tajuamaan, että voisin itse hyötyä vastaavasta. 

Hei..minua alkoi kiinnostaa..mistä löytyisi lisää aiheesta?

Oi voi. On se elämä kummallista. Mä taas haluaisin suuhun, pilluun ja perseeseen mut ei oo ketään joka panis.

Vierailija kirjoitti:

Oi voi. On se elämä kummallista. Mä taas haluaisin suuhun, pilluun ja perseeseen mut ei oo ketään joka panis.

Voisin auttaa olet varmaan jossain kaukana

Vierailija kirjoitti:

Puhukaa.. vaimollasi voi olla oikeasti joku painava syy, vaikken nyt itse keksi sellaista.

Hormonit, kyllästyminen, haluaisi enemmän esileikkiä tms tms..

Terv. 2

Hormonit on täyttä tekosyytä.

Kyllästyminen? Sitten on aika erota. Jops toisesta välittää saati rakastaa niin ei todellakaan kyllästytä.

Ei avioparilla voi olla enää mitään tunnin esileikkejä. Jos se seksi on noin vaikeata niin AP:n olisi parasta etsiä toinen nainen. Sellainen joka oikeasti AP:sta välittää. 

AnnaTre kirjoitti:

Joku aika sitten minä olin kuten a.p.:n vaimo. Ihana halukas mies, lapset, ihana koti, auto, mökki ja hyvät työt. Vapaa-aikaa vietettiin harrastusten parissa. Mutta sängyssä ei tapahtunut mitään, sillä en tuntenut minkäänlaista halua miestäni kohtaan. Masturboin silloin tällöin ja luin seksistä, mutta omaan parisuhteeseen se ei tuntunut kuuluvan. Työpaikallani kävi pari vuotta sitten psykoterapeutti luennoimassa lapsuuden kokemusten vaikutuksista myöhempään elämään. Se kolahti. Yht'äkkiä tajusin, että minunkin pitäisi päästä keskustelemaan vaietuista kokemuksistani. En ajatellut tässä vaiheessa seksiä, vaan tunsin tarvetta puhua jonkun kanssa kaikesta, josta olen koko elämäni vaiennut. Tajusin, että olen ehkä toiminut ja tehnyt elämässäni monia ratkaisuja lapsuudessa saamieni mallien perusteella.Terapeuttini ja minun kemiat kohtasivat ja aloin avautua hänelle. Aloin nähdä asioita eri tavalla ja itseäni kohtaan tuntemani häpeä alkoi kadota. Yht'äkkiä tunsin taas kiinnostusta miestäni kohtaan, sillä kykenin hyväksymään itseni. Seutauksena seksielämä virkistyi ja parani ja on nykyään aktiivista ja vaihtelevaa. Terapeuttini avulla opin näkemään sen, että minullakin on tarpeita ja saan tyydyttää ne. Terapeuttini ei  ollut seksuaaliterapeutti, vaan seksielämän paraneminen tuli positiivisena lisänä. Kokonaisuutena voin paljon paremmin entiseen nähden. Halusin jakaa oman kokeukseni, mutta voin sanoa, että en ikinä olisi lähtenyt terapiaan, jos mieheni olisi sitä minulle ehdottanut. Tarvitsin ulkopuolelta tulevan viestin, jota ei ollut kohdistettu minulle. Se sai minut tajuamaan, että voisin itse hyötyä vastaavasta. 

Miten normaali ja äärimmäisen yksinkertainen asia on noin helvetin vaikeata? 

En ihmettele ollenkaan miksi miehet ei enää halua seksiä vaimojensa kanssa.