Lopetin opinnot - tuntui turhalta

Vierailija

Jääköön oppiaineen tarkka nimi mainitsematta, mutta kyseessä on yliopistossa opiskeltava vieras kieli. Noin 90 % tänä vuonna aloittaneista opiskelijoista puhui kieltä äidinkielenään. Oma kielitaitoni sen sijaan on kielen harvinaisuuden vuoksi heikko, vaikka sisään pääsinkin.

Motivaatio lopahti siihen. Olen kyllä kiinnostunut kielen opiskelusta sinänsä, mutta eihän minulla ole minkäänlaisia mahdollisuuksia taistella äidinkielisiä puhujia vastaan työpaikkoja haettaessa. Siksi lopetin.

Menen ensi keväänä uudestaan pääsykokeisiin ja suoritan nyt siihen liittyviä kursseja.

Harmittaa.

Sivut

Kommentit (20)

Vierailija

Pääsetkö vielä ensikertalaiskiintiössä sisään? Olisithan voinut vaihtaa pääainetta. Saman tiedekunnan sisällä vaihto onnistuu yleensä, kun uudesta ja vanhasta pääaineesta on suoritettu perusopinnot.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Pääsetkö vielä ensikertalaiskiintiössä sisään? Olisithan voinut vaihtaa pääainetta. Saman tiedekunnan sisällä vaihto onnistuu yleensä, kun uudesta ja vanhasta pääaineesta on suoritettu perusopinnot.

Perusopinnot ovat tästä aineesta niin työläät, että samalla vaivalla saan tehtyä toisesta aineesta perus- ja aineopinnot.

Ja enhän minä virallisesti ole mitään lopettanut. Lopetin vain ryhmissä ja harjoituksissa käymisen. 

Vierailija

Asenteesi ei ole kovin akateeminen.

Mutta koitapa sitten suuntautua jollekin toiselle työuralle, josta kielitaidosta oli hyötyä mutta et kilpailisi noiden opiskelukaveriesi kanssa. Ja sinullahan on sitäpaitsi suomen kieli paremmin hallussa kuin heillä.

Onko kieli harvinainen millä tavoin? Siis maailmassa? Mille alalle siitä olisi hyötyä?

Vierailija

Saksan opiskelijana voin kertoa, että kielten opiskelu on täysin turhaa, jos ei halua opettajaksi, eikä pienempien kielten opettajillekaan ole töitä. Jotkut elättävät itsensä kääntäjinä, mutta palkat jäävät usein tonnin pintaan.

Kannattaa todellakin tehdä jotain muuta kuin opiskella kieliä. Niistä ei valmistu kuin työttömäksi.

Mies 29v
Seuraa 
Liittynyt6.3.2015

Hirveästi ei vaihtoehtoja taida olla; venäjä, saksa, saame, espanja, ruotsi, ranska...no joka tapauksessa isoja Euroopan kieliä paitsi tuo saame.

Jotenkin hullunkuriselta kyllä tuntuu se, että opiskelijoina on myös äidinkielenä puhuvia. Ymmärrän että esim.suomen kielen opiskelu voi olla haastavaa yliopistossa, kun siellä pitää mennä niin syvälle kieleen ja jokainen osaa sen jo täydellisesti tullessa, joten joutuu opiskelemaan monia 'tylsiä' asioita, jotka eivät suinkaan ole itsestäänselvyyksiä äidinkielisille puhujille, mutta useimmissa muissa riittää hyvä lukiopohjaja kielitaitoa kasvatetaan tasaisesti opintojen aikana. Ei kai se voi olla kovin haastavaa normaaliälyiselle ihmiselle, joka puhuu sitä kieltä äidinkieleenään. Joku tietysti haukkuu minut tietämättömäksi tämän perusteella.

-Mies 29v + 1v-

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsetkö vielä ensikertalaiskiintiössä sisään? Olisithan voinut vaihtaa pääainetta. Saman tiedekunnan sisällä vaihto onnistuu yleensä, kun uudesta ja vanhasta pääaineesta on suoritettu perusopinnot.

Perusopinnot ovat tästä aineesta niin työläät, että samalla vaivalla saan tehtyä toisesta aineesta perus- ja aineopinnot.

Ja enhän minä virallisesti ole mitään lopettanut. Lopetin vain ryhmissä ja harjoituksissa käymisen. 

No miksi sanoit lopettaneesi opinnot, kun et lopettanut niitä..? Toisin sanoen, sinulla on olemassa takaportti, jos et pääse toiseen aineeseen.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
No miksi sanoit lopettaneesi opinnot, kun et lopettanut niitä..?

Olenhan minä opinnot lopettanut, koska en enää luennoilla, ryhmissä ja harkoissa käy. 

Vierailija

Varmaankin venäjä? Ainakin Tampereella monet venäjän opiskelijat ovat äidinkielenään venäjää puhuvia... Aika hassua kyllä, jos tuon takia lopetit opiskelun, oli kieli sitten mikä hyvänsä. Eihän se sun työllistymismahdollisuuksia huononna. Siinä on kuitenkin niin paljon muutakin kuin vain se kielitaito mikä ratkaisee. Sulla voi olla paljon muita taitoja, mitä muilla ei ole. Ja sivuaineet merkitsee myös paljon. 

Vierailija

Mies 29v kirjoitti:
Jotenkin hullunkuriselta kyllä tuntuu se, että opiskelijoina on myös äidinkielenä puhuvia.

Onhan se, he ovat kylläkin kaksikielisiä. Useimmilla joko isä tai äiti on kielen kotimaasta.

Tuntuu jotenkin järjettömältä, että heillä on opintojen alkaessa paljon parempi kielitaito kuin kenelläkään suomalaisella on viiden vuoden opintojen jälkeen.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mahtaako se kestää toisellakaan alalla, jos muut ovat sinua parempia?

Toisella alalla kilpailen työnhaussa tasaveroisena muita vastaan. Äidinkielisiä puhujia vastaan minulla ei ole mitään mahdollisuuksia.

Mies 29v
Seuraa 
Liittynyt6.3.2015

Vierailija kirjoitti:
Mies 29v kirjoitti:
Jotenkin hullunkuriselta kyllä tuntuu se, että opiskelijoina on myös äidinkielenä puhuvia.

Onhan se, he ovat kylläkin kaksikielisiä. Useimmilla joko isä tai äiti on kielen kotimaasta.

Tuntuu jotenkin järjettömältä, että heillä on opintojen alkaessa paljon parempi kielitaito kuin kenelläkään suomalaisella on viiden vuoden opintojen jälkeen.

 

Minusta tuntuu että perusfiksuilla abiturienteilla on usein parempi kielitaito englannissa kuin keski-ikäisillä ruotsin opettajilla ruotsissa jne.

Harvinaisempien kielten opettajat unohtelevat joskus aika tavanomaisia sanoja.

-Mies 29v + 1v-

Vierailija

Mies 29v kirjoitti:
Minusta tuntuu että perusfiksuilla abiturienteilla on usein parempi kielitaito englannissa kuin keski-ikäisillä ruotsin opettajilla ruotsissa jne.

On näillä aloittavilla opiskelijoillakin parempi kielitaito kuin suomalaisilla kielen opettajilla. Opettajat saattavat esimerkiksi luennoilla pyytää opiskelijoita ääntämään jonkin sanan tai lukemaan pätkän tekstiä, koska eivät itse osaa yhtä hyvin. Opettajat myös tunnustavat tämän ihan avoimesti.

Vierailija

Mies 29v kirjoitti:
Hirveästi ei vaihtoehtoja taida olla; venäjä, saksa, saame, espanja, ruotsi, ranska...no joka tapauksessa isoja Euroopan kieliä paitsi tuo saame.

Jotenkin hullunkuriselta kyllä tuntuu se, että opiskelijoina on myös äidinkielenä puhuvia. Ymmärrän että esim.suomen kielen opiskelu voi olla haastavaa yliopistossa, kun siellä pitää mennä niin syvälle kieleen ja jokainen osaa sen jo täydellisesti tullessa, joten joutuu opiskelemaan monia 'tylsiä' asioita, jotka eivät suinkaan ole itsestäänselvyyksiä äidinkielisille puhujille, mutta useimmissa muissa riittää hyvä lukiopohjaja kielitaitoa kasvatetaan tasaisesti opintojen aikana. Ei kai se voi olla kovin haastavaa normaaliälyiselle ihmiselle, joka puhuu sitä kieltä äidinkieleenään. Joku tietysti haukkuu minut tietämättömäksi tämän perusteella.

-Mies 29v + 1v-

No kyllähän esim. Helsingin yliopistossa on muitakin kieliä vaikka mitä. Latina, italia, arabia, balttilaiset kielet, kreikka, suomalais-ugrilaiset kielet, portugali, länsi- ja eteläslaavilaiset kielet, ym ym.

Ja harvoinhan pelkkää kieltä opiskellaan vaan siihen liittyy paljon muuta, kenties kirjallisuus, kulttuuri, historia, uskonto, yms.

Ja sitten tieteelliset aineet kuten kielitiede, fonetiikka, yms.

Ap:n sijassa ottaisin kielen sivuaineeksi ja vaihtaisin pääaineeksi jonkun muun, jossa ei tunne olevansa alakynnessä.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat