Työterveyslääkäri, esimiestyö & adhd
Minulla on adhd ja se ei näy arjessa, paitsi ehkä siten, että olen touhukkaampi ja iloisempi kuin monet muut. Olen ollut uudessa työssäni 3kk ja aika työterveyslääkärille on tulevalla viikolla. Minua jänniittää ottaako lääkäri puheeksi sairauteni ja voiko se estää työni? Pärjään & viihdyn työssäni hyvin ja oma esimieheni on työhöni tyytyväinen.
Näkeekö työterveyslääkäri suoraan terveyskeskuksen potilastietoni, koska työterveysasema on terveyskeskuksessa?
Lisään vielä, että minulla on perhe-elämä kunnossa, talous kunnossa, elän lähes päihteetöntä elämää (käytän alkoholia max. 3-4kertaa vuodessa), olen siisti ja huoliteltu .
Kommentit (19)
Tuossa totesitkin, että työterveys samassa tk:saa. Eli työterveydessä nähdään tk: n tiedot, mutta ei toisinpäin.
Ok, siinä tapauksessa lääkäri melko varmasti ottaa itse puheeksi sairauteni. Mikäli lääkäri sanoisi, että sairauteni estää työnteon, niin mitäs sen jälkeen? Enhän minä silloin voisi tehdä käytännössä mitään työtä, joten eläkepaperitko pitäisi pyytää?
Harmittaa se, että ADHD:ta sairastavia pidetään kaikkia epäonnistujina ja jotenkin holtittomina. Minä olen käynyt koulut loppuun hyvillä arvosanoilla, käytös- ja huolellisuusnumerot olleet aina 9 tai 10, olen ihmisenä tunnollinen, olen pärjännyt hyvin urheilulajeissa joita nuorempana harrastin ja ollut jopa nuorten maajoukkueessa, päihteet eivät ole ikinä kuuluneet elämääni, ainoa rikos johon olen syyllistynyt on ylinopeus (kerran) ja puhelimeen puhuminen ajaessa (kerran, kukapa ei olisi). Sairaus näkyy minussa ehkä nykyään siten, että en edelleenkään kestä vastoinkäymisiä hyvin, vaan ne jäävät vaivaamaan minua, vaikka kyse olisi kuinka pienestä asiasta tahansa. Minun diagnoosini tehtiin, koska ylikeskityin ja alikeskityin riippuen siitä onko tehtävä mieluinen. Olin lääkityksellä yli vuoden ja opin uusia käyttäytymismalleja ja olen siitä lähtien tehnyt myös epämiellyttävät asiat. Työssänikin joudun päivittäin tekemään myös näitä "epämiellyttäviä tehtäviä" eli esimerkiksi selvittelemään muiden työntekijöiden mokia, esimerkiksi muutama päivä sitten työntekijä oli sotkenut aamuvuoron rahat, oman vuoron rahat, yhteistyökumppanin tilitettävät rahat ja pohjakassan, minä menin omalla ajallani ja laskin ja selvitin paljonko rahaa kuuluu minnekin.
Jos sulla on hoitotasapaino kunnossa, eikä missään ole ongelmia, adhd ei voi estää tavallista esimiestyötä. Jonkun poliisin tai lennonjohtajan työn se visi estää, mutta tuskinpa olisit onnistunut selviämään koulutukseen liittyvistä lääkärintarkastuksistakaan. Upseerintyötä se ei estä.
Vierailija kirjoitti:
Ok, siinä tapauksessa lääkäri melko varmasti ottaa itse puheeksi sairauteni. Mikäli lääkäri sanoisi, että sairauteni estää työnteon, niin mitäs sen jälkeen? Enhän minä silloin voisi tehdä käytännössä mitään työtä, joten eläkepaperitko pitäisi pyytää?
l
Työssänikin joudun päivittäin tekemään myös näitä "epämiellyttäviä tehtäviä" eli esimerkiksi selvittelemään muiden työntekijöiden mokia, esimerkiksi muutama päivä sitten työntekijä oli sotkenut aamuvuoron rahat, oman vuoron rahat, yhteistyökumppanin tilitettävät rahat ja pohjakassan, minä menin omalla ajallani ja laskin ja selvitin paljonko rahaa kuuluu minnekin.
sä voit sille lääkärille selittää, mitn sua on hoidettu ja miten olet saanut asiasi kasaan. Voit pyytää toiselta lääkåriltä (omalta hoitotaholta, psykiatrilta) arvion nykyisestä kunnostasi ja toimitaa sen vastineeksi.
toisaalta kehottaisin miettmään, onko varma, että a)kuvaamasi kaltaiset ongelmat ovat jonkun muun aiheuttamia ja b) onko sun tehtävä selvitellä niitä, jos ne eivät ole. Yksi adhd:n aiheuttamista ongelmista nimittäin on, että ei kykene näkemään sitä, miten itse sotkee asioita, vaan syyttää aina muita. Toinen adhd:n tapa aiheuttaa ongemia on, että se saa ihmisen kuvittelemaan, että hän auttaa sekaantumalla asioihin, jotka eivät hänelleitnkään kuulu. Sitten on hetkenaikaa pyörremyrskynä toisten elämässä, sekoittaa kaiken ja katoaa. (Esim mun mies siivoaa niin, että se tyhjentää kaikki kaapit kasoiksi lattialle. Ihan puhdasta tulee, mutta aika usein siltä jää laittamatta ne tavarat takaisin kaappiin. Niinpä sen avuliaisuus siivoamisessa usein johtaa lisätöihin mulle.)
Minulla ei ole lääkitystä tällä hetkellä vaan olen jo 1½ vuoden ajan hoitanut itseäni liikunnalla ja ruokavaliolla (siitä lähtien kun lääkitys lopetettiin). Eli liikun säännöllisesti ja välttelen liikoja hiilihydraatteja.
En ole poliisi, lennonjohtaja enkä upseeri :)
Moni ei tiedä sairaudestani, koska olen kertonut siitä vain miehelleni, vanhemmilleni ja muutamalle kaverille.
5# Juuri tuon takia en mielelläni kerro adhd:stani. Minulla on kaapit tip top kotona, ei koskaan tiskiä, ei pyykkivuoria, meillä on aina siistiä ja kaunis sisustettu koti. Moni miettii miten toteutan kaiken, meillä on kuitenkin kaksi pientä lasta.
En voi kuvailla tilanteita töissä yksityiskohtaisesti, mutta yhden työntekijän kanssa on säännöllisesti ongelmia, joihin olen joutunut puuttumaan ja tämä hänen rahojensa sotkeminen oli vain yksi asia. Ongelma on ollut myös, että on jättänyt noudattamatta erittäin tärkeitä sääntöjä, jättänyt oman vuoronsa tehtäviä tekemättä ja myynyt oikean tuotteen väärään hintaan eli esim.tuote maksanut 6e ja hän on rahastanut 10e ja asiakkaat ovat minulle palauttaneet. Näen kuiteista, kuka on vuorossa.
Kuten sanoin jo ensimmäisessä viestissä, minulla on elämä kunnossa. Ei talousongelmia, ei päihdeongelmia eikä muitakaan elämänhallinnallisia ongelmia. Valitettavasti useimmilla adhd:ta sairastavilla on rempallaan kaikki nuo edellä mainitut.
Mikä velvollisuus sinulla olisi kertoa asiasta työnantajalle/ työterveyslääkärille? Jos ei häiritse työntekoa ja elämä on kunnossa, niin en näe syytä miksi pitäisi kertoa yhtään kenellekään. Yksityisasia.
Koska ADHD näkyy terveyskeskuksen papereissani ja kuten juuri kerroin iso osa ADHD:ta sairastavista on ongelmaisia. Diagnoosini olen saanut yksityiseltä erikoistuneelta lääkäriltä, mutta jouduin kerran hakemaan uuden reseptin terveyskeskuksesta, koska en saanut omaa lääkäriäni kiinni (oli lomalla).
Olen välillä miettinyt onko diagnoosini edes oikea, kun olen lukenut juttuja ADHD:ta sairastavista naisista. Eräskin juttu kertoi, että tällä haastatellulla naisella unohtuu pyykit päiviksi koneeseen, tiskit voi olla tiskaamatta niin kauan, että homehtuu, on ylipainoa, eikä jakseta edes harjata hiuksia ja joskus voi kulua päivä, että unohtuu vain istumaan koko päiväksi sohvalle tietokoneen kanssa. Ihan rehellisesti en tunnista edes pientä piirrettä tuosta itsestäni.
Adhd voi oireilla monilla eri tavoilla, eikö oireet ole yhtä hallitsevia kaikilla. Varmaan kyllä virheellisiä diagnoosejakin tulee, koska dg tehdään oireiden perusteella.
Ehkä voisit pyytää toisen mielipiteen jos mikään diagnoosissasi ei tunnu eikä kuulosta sinuun sopivalta? Ehkä sulla ei edes ole adhd:ta.
Mitä fiksummasta ihmisestä on kyse, sen pitempään ADHD:n olemassa oloa voi peitellä tai siis se ei tule edes itselle mieleen (saatikka sitten muiden tietoon), kun on oppinut elämään oireiden kanssa ja kompensoimaan niitä .
Jos sulla on lääkitys kunnossa, ei mitään ongelmia työn suhteen pitäisi olla.
Kyllä uskon, että diagnoosi on oikea, koska concerta auttoi. En osaa selittää sitä oloa, mutta aina noin ½-1h lääkkeen ottamisen jälkeen tuli sellainen rauhallinen, mutta "terävä" olo. Normaalille ihmiselle lääkehän toimisi käsittääkseni amfetamiinin lailla eli piristävästi.
Mutta siis alunperinkään ongelmani eivät olleet noiden lehtijutuissa olevien ihmisten kaltaisia. En ole myöskään koskaan ollut kiusaaja/kiusattu. Monesti ADHD:t käsittääkseni ovat pienestä pitäen suuna päänä jokapaikassa. Se mikä edelleenkin minulla on vikana tuon lisäksi etten kestä hyvin pettymyksiä/vastoinkäymisiä, on se, että en osaa olla tekemättä mitään. Kuitenkin pääasia on se, että kaiken minkä aloitan, teen myös loppuun. Ennen lääkitystä minulla jäi osa esimerkiksi käsitöistä, jotka olin aloittanut kesken. Nykyään en aloita mitään ennen kuin olen saanut edellisen valmiiksi.
Ei kaikki ADHD:t ole suuna ja päänä. Sitä on olemassa 3 eri tyyppiä ja tämä yksi tyyppi on ADD (tarkkaamattomuus, josta ylivilkkaus puuttuu). Siksi jääkin monelta huomaamatta. Siis hiljaisilla ja kilteilläkin lapsilla voi olla ADD (vain oppi ei mene yhtä hyvin perille jos asia ei ole lainkaan kiinnostava)
Jos kaikki on niin kuin kuvailet ja teet työsi hyvin etkä toimi koko ajan jaksamisesi äärirajoilla, miksi olet huolisassi?
Mutta minulla on nimenomaan ADHD, ei ADD.
Olen huolissani, koska ADHD on diagnoosina niin leimaava, eikä työterveyslääkäri ole neuropsykiatrian asiantuntija. Lisäksi lääkärillä ja minulla ole mitään aiempaa hoitosuhdetta, joten ei tunne minua henk.koht. En ole jaksamiseni äärirajoilla, oikeastaan päinvastoin. Minulla olisi taloudellisesti mahdollista olla ihan kotiäitinäkin, mutta tarvitsen jotain "kuluttavampaa" päivääni. Onnekseni työni on sellaista, josta ei tekeminen lopu, eikä ole minuuttiakaan päivässä jolloin ei olisi tekemistä.
En ymmärrä miksi sinun tulisi ottaa asia esille ja mikä tässä on ongelmana, jos diagnoosisi ei ole aiheuttanut ongelmia työelämässä.
Itse en nostaisi asiaa erikseen esiin ellei se tulisi lääkäri siihen tarttuisi. Tässä tilanteessa taas kertoisin, ettei diagnoosi vaikuta milläänlailla työntekoosi ja että asiat ovat oikein mallillaan elämässäsi. Juuri niinkuin olet tässäkin ap kertonut.
En ymmärrä ehkä ongelmaa?
En ole kertonut ainuttakaan diagnoosiani työterveydessä. Miksi niitä pitäisi ottaa siellä esiin? Ainoastaan olen puhunut akuuteista asioista. Ja ihan sama mitä lääkäri näkee, eihän hän voi niitä tietoja kertoa mihinkään eteenpäin. Mikä siinun ongelmasi on?
Riippuu siitä, mikä taho järjestää työterveyspalvelusi. Esimerkiksi Mehiläisen lääkäri ei näe perusterveydenhuollon potilastietoja. Jos työterveyshoito on kunnan / kunnan järjestämää, on työterveyslääkärillä pääsy papereihisi. Mutta huomaa, että työterveystietoihin ( samoin kuin psykiatrian) tietoja, ei voi katsella esim perusterveydessä tai muilla erikoisaloilla. Kehotan sinua puhumaan työterveyslääkärin kanssa ADHD:stä.Työterveyslääkäri ei saa raportoida siitä esimiehellesi