Miten erakko, introvertti löytää töitä nykypäivänä?

Vierailija

Olen joutumassa työttömäksi toimistotöistä. Olen vanhemmiten alkanut erakoitua enemmän ja enemmän eikä minulla ole niitä paljon puhuttuja verkostoja. En ole LinkedIN-palvelussa enkä halua mennäkään. Kartan ihmisiä. Miten ihmeessä löydän töitä tällä luonteenpiirteelläni? Vai onko pakko toimia vastoin luonnettaan ja olla sosiaalinen?

Sivut

Kommentit (18)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Eikös niiden introverttien pitänyt olla sellaisia, jotka itsekseen keksivät ratkaisuja ongelmiin, kun niin osaavat miettiä.

Missäs niin lukee? Ehkä minulla on sitten puutteita myös ongelmanratkaisussa. ap

Vierailija

Enpä ole löytänyt joten lopetin etsimästäkin. Ajantuhlausta näin kahdeksan vuoden jälkeen lähetellä hakemuksia mihinkään, mielummin käytän senkin ajan muuhun (toisinaan vauvapalstailuun).

Vierailija

Jos sulla on kovaa osaamista niin töitä luulisi löytyvän. Työhakemuksia vaan menemään, ja jos pääset haastatteluun niin sitten yrität olla paras itsesi; rauhallinen, tunnollinen ja luotettava. Ei tarvitse yrittää olla kovin suunapäänä tai dynaaminen, jos se ei luonteesi ole, korosta hyviä puoliasi ja tuo ne esille positiivisina asioina. Tsemppiä työnhakuun!

asf

Vierailija kirjoitti:

Jos sulla on kovaa osaamista niin töitä luulisi löytyvän. Työhakemuksia vaan menemään, ja jos pääset haastatteluun niin sitten yrität olla paras itsesi; rauhallinen, tunnollinen ja luotettava. Ei tarvitse yrittää olla kovin suunapäänä tai dynaaminen, jos se ei luonteesi ole, korosta hyviä puoliasi ja tuo ne esille positiivisina asioina. Tsemppiä työnhakuun!

Kyllä, kyse on juuri osaamisesta. Vaikka olisit erakkoluonne, niin töitä löytyy, jos sinulla on jotain oikeaa, harvinaista osaamista, mutta jos osaamisesi ovat toimistohommat, joita kykenee jokainen akateemisen koulutuksen käynyt tekemään pienellä opettelulla, ei ole paljoa mahkuja. Ratkaisuna on siis kehittää jotain sellaista osaamista, jota työmarkkinoilla tarvitaan ja jota ei ole jokaisella vastaantulijalla.

Vierailija

Ei mulla ole ollut tuollaista ongelmaa. Olen äärierakko (ei perhettä, ei lapsia, ei ystäviä) ja introvertti. Olen it-alalla, jolle minulla on akateeminen koulutus. En ole työhaastattelutilanteissa edes esittänyt ekstroverttiä, vaan ollut oma itseni. Osaamiseni CV:ssä puhuu ilmeisesti riittävästi puolestaan, koska töitä on aina löytynyt kun olen halunnut työpaikkaa vaihtaa. 

Vierailija

Mä olen myös erakko ja introvertti mutta ei se mua estä hakemuksia kirjoittamasta. Ja koska relevanttia työkokemusta on ollut ja osaan kirjoittaa hyviä hakemuksia, olen päässyt haastatteluihin ja sitä kautta saanut aina töitä. Ei kai kukaan niin introvertti ja erakkoluonne ole, ettei pysty edes haastattelun ajan kertomaan itsestään, näyttämään että on dynaaminen ja aikaansaava ja joustavasti työyhteisöön sopeutuva asiantuntija? Sitten kun muutaman ekan päivän on töissä tärpistellyt ja esittäytynyt kaikille, voi ihan rauhassa olla sellainen kuin on, kunhan on peruskohtelias ja ystävällinen, ei mun introverttius ainakaan sitä estä.

Jotenkinhan olet siellä nykyisessä työpaikassakin kestänyt ominaisuuksistasi huolimatta, miksi työnhaku olisi niin eri asia?

Vierailija

Eiköhän se ole juuri osaamis-alueesta kiinni. Onhan noita introvertillekin sopivia hommia aina it-hommista varastohommiin ja autokuskista vaikka tehtaan tuotteiden purkittajiin, jos vaan osaamista ja mahdollista työkokemusta on.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Ei kai kukaan niin introvertti ja erakkoluonne ole, ettei pysty edes haastattelun ajan kertomaan itsestään, näyttämään että on dynaaminen ja aikaansaava ja joustavasti työyhteisöön sopeutuva asiantuntija?

Minä olen. Tai oikeastaan ei ole kyse pystymisestä, vaan haluamisesta. Minä en halua kusettaa ketään, en myydä sieluani valehtelemalla että olen muka joku tiimipelaaja sun muuta paskaa, kun kerran oikeasti olen erakkomainen työni parhaiten yksin tekevä nörtti.

Olen myös ihan suoraan sanonut sen työhaastatteluissa. Esim. olen sanonut että en osallistu ikinä työajan ulkopuolisiin vapaa-ajantoimintoihin, joita alan monet paikat tarjoaa. Ja olen sanonut että parhaiten teen työni yksin ja rauhassa, mieluiten etätyönä. Minusta se on sekä minun että sen työnantajan etu että olen rehellinen. Jos minä pääsisin teeskentelemällä sisään johonkin sosiaalisten ihmisten tiimipaikkaan, kärsisin siellä lopulta. Eikä se työnantajallekaan olisi hyvä että saisi yhden murjottajan joka vastustaa taas yksiä tiimipäivän nauruterapialeikkejä tai konsolipelisessioita avokonttorin viihdenurkkauksessa. 

Onneksi olen alalla, jossa kaltaisilleni löytyy hyvinkin paikkoja. Esim. tällä hetkellä olen työssä, jossa saan tehdä käytännössä 100% etätyötä kotoa. Firma mainostaakin rekrytessään ,että työn voi hoitaa vaikka Thaimaasta tai Välimeren rannalta tai mistä vaan. Tosin ei tämä pelkkää onnea ole että olen alalla. Valitsin koulutussuuntani jo nuorena ihan tietoisesti luonteeni mukaan: pääkriteeri oli, ettei ammatissa tarvi olla paljoa ihmisten kanssa tekemisissä.

t. 10

Vierailija

No lähinnä ajattelin sitä, että en halua olla somessa esillä millään tavalla (sitähän nykyään korostetaan), en myöskään omaa verkostoja laajasti (toinen ilmeinen must nykyään), olen alkanut kammota puhelimella soittamistakin. Toisaalta sitten kyllä tulen ihmisten kanssa toimeen, se ei ole ongelma. ap

Vierailija

10, mä en tajua miksi siitä pitää tehdä noin iso numero? Tai miksi kuvittelet, että olemalla erakko ja introvertti olisit jotenkin superspecial snowflake? En tiedä, ehkä mä olen sitten jotenkin poikkeuksellisessa työpaikassa, kun täällä on ihan kaikenlaisia ihmisiä ja kaikki kuitenkin pystyy tekemään töitä keskenään.  Täällä tehdään töitä tiimeittäin ja koska kyse ei ole mistään yhden hengen yrityksestä, on yhteisiä kokouksia ja tilaisuuksia ja yhteiset tavoitteet, joihin me introvertitkin osallistutaan.

Ei meillä ole mitään nauruterapiaa tai muitakaan vaivaannuttavia vapaa-ajan juttuja, joihin olisi pakko osallistua. Työt hoidetaan asiallisesti ja kaikki introvertitkin pystyy onneksi työasioista keskustelemaan yhdessä. Vapaa-ajan juttuja on niille jotka haluaa osallistua, mutta ei niihin missään nimessä pakoteta eikä ihmetellä jos joku ei osallistu, ne on nimensä mukaisesti vapaaehtoisia. On siis kunnioitusta kaikenluonteisia ihmisiä kohtaan. Varmaan joku kaupallinen ala, jossa työnkuvaan liitty kiinteästi asiakkaiden kestitseminen, on eri asia, mutta tuskinpa kukaan introvertti ehdoin tahdoin myyntimieheksi päätyykään?

Olen itsekin selkeästi introvertti (tosin varmaan lievemmästä päästä), mutta ottaa vaan päähän kun tuntuu että usein sitä introverttiutta käytetään tekosyynä kaikenlaiselle typerälle toiminnalle, epäkohteliaisuudelle, äksyilylle ja piittaamattomuudelle eikä sekuntiakaan voida ottaa muiden tunteita tai toiveita huomioon. 

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat