Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En tule olemaan mieheni kanssa tasavertainen
20.10.2015 |
Olen ollut mieheni kanssa useamman vuoden ja meillä on silloin tällöin kiistaa rahasta. Mieheni tienaa huomattavasti paremmin kuin minä, mikä ei sikäli haittaa koska meillä on tietenkin omat rahamme omiin menoihimme, mutta välillä mies olettaa että kulut jaetaan täysin puoliksi. Itselläni on velkaa mm. ulosotossa (onneksi ei enää paljoa) mutta silti. Mies tietää tästä ja toin sen asian suhteen alussa jo esiin ennen mitään yhteenmuuttoja. Asia oli miehelle täysin OK. Vuosi sitten mies osti meille asunnon, johon on tarkoituksena perustaa jossain vaiheessa perhe. Ymmärrän että mies on ottanut lainaa sitä varten ja maksaa siitä joka kk ison siivun pois. Mutta mies vaatii minulta vuokraa tästä asumisesta, onko oikein mitä mieltä olette? Siis eihän mulla vaihtoehtoja ole mutta olen perheessämme myös se kuka käy kaupassa, ostaa ruuat, tekee ruuat, siivoaa ja huolehtii kodista ja kodin "perustarpeista" eli puhdistusaineet, pesuaineet kylppärii
Kommentit (33)
Jos olette avioliitossa puolisolla on elatusvelvollisuus, eli ei voi periä vuokraa toiselta.
Avoliitossa sovitte kaiken tietysti vapaasti ja jos tarkoitus on esim. pienentää sinun tuloista ulosmitattavaa osuutta, voi olla järkevääkin maksaa vuokraa. Onhan lainasta myös korkomenoja.
Asumis- ja muiden kulujen pitäisi mennä tasan tai ainakin jossankin suhteessa kummankin tuloihin. Kumpikaan ei saa hyötyä toisen kustannuksella, jos esim toisen omaisuus on karttunut toisen kustannuksella voi hyötyä saanut avoliittolain mukaan joutua erotilanteessa maksamaan hyvitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asun mieheni omistamassa asunnossa, ja me olemme sopineet tahoillamme tietyn summan kuukaudessa, joka menee yhteisiin laskuihin. Mutta talon lainanlyhennyksiin en osallistu, ja tuo summakin on sovittu siten, että myös minulla jää sen jälkeen varaa laittaa säästöön ja kuluttaa ihan puhtaasti itseeni. Ruokakaupassa käyn enemmän ehkä siksi, että minulla on enemmän aikaa ja mielenkiintoa kokata.
En ap osaa antaa mitään täsmäneuvoa. Minulle isoimpia huolenaiheita tilanteessasi ovat, että jääkö sinulle tuosta vuokrasta juuri omaan käyttöön rahaa, ja ovatko säännöt tarkat vain sinun tapauksessasi (esim. mies saa kruisailla rahoillaan miten tahtoo, mutta sinun on laskettava pennosia ja olet kulutuksestasi tilivelvollinen). Lisäksi kyseenalaistan kyllä tuon vuokran, jos kontollasi on tämän kaiken lisäksi kaikki ruoka- ja taloushankinnat.
Eli ap tekee jälkeen, maksaa kaiken, millä eletään. Ja lisäksi ap:n pitäisi maksaa vuokraa kartuttaakseen miehen omaisuutta? Ei minusta ole ollenkaan reilua. Ap voi maksaa vastikkeesta osan, mutta miehen pitäisi maksaa ruuasta ja muusta kodin ylläpitoon käytetystä tietysti osansa. Kynnyskysymys minusta on se, että miehelle kertyy omaisuutta, naiselle ei.
Siis sinä maksat ruuat JA maksat vuokraa puolisollesi? Miten muut juoksevat kulut; sähkö, vakuutukset jne?
Perustakaa taloustili jonne molemmat laittaa saman verran rahaa kuussa, sieltä maksatte ruuat, sähköt ja sen sellaiset. Sinä maksat puolet vastikkeesta mutta et maksa miehesi lainanlyhennyksiä ts. kartuta hänen omaisuuttaan.
Se mitä sinä nyt maksat (ruuat) menee p*skana pöntöstä alas. Se mitä mies maksaa plus vuokra jota sinä maksat hänelle (!!!), kerryttävät miehen omaisuutta. Sinulle ei jää mitään, miehen omaisuus kasvaa sinun kustannuksellasi tässä järjestelyssä. Kuulostaako reilulta? Ei kuulosta.
Ei voi kuin kovasti ihmetellä näitä erikoisia parisuhteita ja etenkin sitä miten niissä raha-asiat hoidetaan. Kun me menimme aikoinamme yhteen, niin alusta asti oli selvää, että kaikki on yhteistä, ja yhteisen hyvän eteen työtä tehdään kukin omalla panoksellaan. Se panostus ei aina ole ollut rahaa. Rahasta ei ole tarvinnut riidellä. Toinen meistä ei nyt tienaa senttiäkään, mutta silti molemmilla on tasa-arvoiset rahankäyttö- ja omistusoikeudet yhteisiin varoihin ja omaisuuteen. Raha-asioista meillä keskustellaan, ja suunnitellaan taloutta ja rahankäyttöä hyvinkin tarkkaan, ja ei ole koskaan tarvinnut määrätä tai puuttua toisen rahankäyttöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos kulut lasketaan noin tarkasti, myös työt kannattaa puolittaa yhtä tarkasti. Ala laskuttaa mieheltä ruokalaskusta hänen osuutensa (ei puoliksi vaan kulutuksen mukaan). Älä pyykkää tai tiskaa (laita tiskikoneeseen) hänen astioitaan. Siivoukset teette yhdessä tai vuorotellen. Toivottavasti sängyssänne on omat petarit ja peitot niin voit vaihtaa vain omasi... Jne.
Jotkut naiset on sitten niin vieraantuneita todellisuudesta miesvihassaan. Luuletko oikeasti, että näiden hommien tekeminen on miehelle joku iso homma. Töissä ne suurimmat haasteet miehillä ovat.
Ja ap:lle. Asiaa voit(te) pohtia esim näin. Jos asuisitte vuokralla ja vuokranne olisi esim. 600, niin silloin vuokran osuutesi olisi 300 / kk.
Siihen päälle sähkö, sekä vesi + esim. yhden hengen ruokailu 150 eur/kk.
Tällöin olisi sopivaa, että osallistuisit asumiskuluihinne esim. 475 eurolla kuukaudessa. Näin minä sen näkisin. M38
Jos esität asiat miehellesi faktoina, niin uskon ymmärtävän enemmän kuin tunteellisena höpinänä. M38
Vierailija kirjoitti:
Se mitä sinä nyt maksat (ruuat) menee p*skana pöntöstä alas. Se mitä mies maksaa plus vuokra jota sinä maksat hänelle (!!!), kerryttävät miehen omaisuutta. Sinulle ei jää mitään, miehen omaisuus kasvaa sinun kustannuksellasi tässä järjestelyssä. Kuulostaako reilulta? Ei kuulosta.
Kateellisuus? Jos asuisivat vuokralla, niin ei kertyisi kummallekaan mitään. Sekö on sitten hyvä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta nuo vuokrapuheet ovat ihan kamalia siihen nähden, että asunto on hankittu tulevaisuuden perheenperustamista ajatellen. Parisuhteen ja varsinkaan perhe-elämän ei pidä olla minkään maan vuokrasuhde!
Sitäpaitsi minusta on kyllä epätasa-arvoista, että ap maksaa vuokrana sitä, mitä mies maksaa lainanlyhennyksenä --> kaikki raha menee vain ja ainostaan miehen omaisuuden kartuttamiseen. Siinä ei ole mitään tekemistä reiluuden tai tasapuolisuuden kanssa.
Ja miettisin kyllä todella tarkkaan balanssia, jos ap maksaa tämän vuokran lisäksi ruokakulut ja muut taloustarvikkeet, siihen päälle vielä omat menonsa. Ei tuo kuulosta yhtään oikeudenmukaiselta. Jääkö ap:lta oikeastaan juuri rahaa ihan omiin tarpeisiin?
Minä naisena olen pitänyt kiinni siitä, etten mene naimisiin. Talo, auto minun nimissäni. Mies maksaa pientä vuokraa. Itsellään on mökki ja oma auto. Asumiskulut ja ruuat tasan puoliksi. Kaikki irtaimisto kotona on minun omalla rahalla hankkimaani. Miksipä sössisin asiani menemällä naimisiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä naisena olen pitänyt kiinni siitä, etten mene naimisiin. Talo, auto minun nimissäni. Mies maksaa pientä vuokraa. Itsellään on mökki ja oma auto. Asumiskulut ja ruuat tasan puoliksi. Kaikki irtaimisto kotona on minun omalla rahalla hankkimaani. Miksipä sössisin asiani menemällä naimisiin?
Tässä ei nyt kai ollut kyse naimisiinmenosta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun avomieheni omistamassa asunnossa, maksan vastikkeen 350€/kk plus sähköstä puolet. Muuten maksan omat menoni ja mies omansa. Hän tienaa n. 3krt enemmän kuin minä mutta harvemmin rahasta riidellään. Alussa oli jotain pientä mm. just ruokakaupassa käynnistä mutta minä taas pidän kotia "yllä" ja olen tällä perustellut miehelle sen ettei hän voi jokaisesta laskusta minua veloittaa.. Syön puolet vähemmän kuin mieheni ja vertailen hintoja kauppojen välillä. Mielestäni ihan toimiva järjestely. Tosin mietin myös tuota että kun mies joskus asunnon myy niin hänellehän kaikki tulo siitä tulee.. Mutta en missään saisi asua kolmiossa 350€/kk..
Täähä on valintojen maailma. Sä voit joko käyttää ne halvasta asumisesta johtuneet ylimääräiset sataset kuussa vaikka baariin, koruihin, mihi tahansa tai sitten hommaat oman sijoitusasunnon tai jotain vastaavaa säästövarallisuutta...
En käy baareissa juuri nimeksikään, enkä ostele "turhia" juttuja. Mun käteenjäävä menee säästöön tottakai :) Mutta pointti oli se että säännöt on sovittu ja asioista voidaan puhua ihan keskenämme. Lisäksi otan mieheltäni suihin usein vähän niinkuin kiitokseksi ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erityisen paljastavaa tässä on miehen itsekkyydestä ja ahneudesta se, että hän käyttää bensaa maksamatta kakkosautoa! Siis mitä ihmettä? Kakkosauto on teidän yhteinen, mutta sinä maksat bensat, ja ykkösauto miehen oma.. Hyvä ystävä, juokse lujaa..
Alue: Aihe vapaa
Täähä on valintojen maailma. Sä voit joko käyttää ne halvasta asumisesta johtuneet ylimääräiset sataset kuussa vaikka baariin, koruihin, mihi tahansa tai sitten hommaat oman sijoitusasunnon tai jotain vastaavaa säästövarallisuutta...