Rv.30+ syntyneet keskoset

Meille syntyi viime kesäkuussa rv 30+4 pieni tyttö (1040g ja 39cm). Synnytys käynnistyi yhtäkkiä ja rajusti. Ennenaikaisen synnytyksen syynä oli ilmeisesti se, että tytöltämme puuttuu ruokatorvi käytännössä kokonaan. Tämä siis oli ja on edelleen suurin ongelmamme, mutta se ei johtunut keskosuudesta. Tyttömme leikataan noin vuoden iässä ja hänelle tehdään ruokatorvi vatsalaukusta.

Mutta keskosuudesta: neitimme sai hyvät pisteet (9) heti syntymänsä jälkeen ja hän hengitti itse. Mutta kuten keskosille on tyypillistä, oma hengitys huononi ja hän joutui hengityskoneeseen pariksi vuorokaudeksi. Sen jälkeen hän tarvitsi nasaalia, alussa koko ajan, mutta pikku hiljaa häntä siitä vierotettiin (nasaali on siis laite, joka laitetaan nenälle ja se ikäänkuin " työntää" happea pikkuisen eli lapsi hengittää itse mutta nasaalilla tehdään ilmasta hapekkaampaa). Lopullisesti hän pääsi eroon lisähapesta vajaan kahden kuukauden iässä. Samoihin aikoihin hän pääsi pois myös keskoskaapista eli oma ruumiinlämpö riitti pitämään hänet lämpimänä. Aluksi tyttömme sai jonkin aikaa valohoitoa.

Muita ongelmia olivat jatkuvat vatsa- ja suolistotulehdukset, joiden syyksi lopulta selvisi tukos paksusuolessa. Siitä ei olla varmoja, kehittikö jokin tulehduksista tuon tukoksen vai oliko se siellä synnynnäisesti. Joka tapauksessa, kun tukos poistettiin, alkoi maito mennä normaalisti (niin normaalisiti kuin se meidän tapauksessa on mahdollista) vatsaan ja tulehdukset pysyivät poissa. Joka tapauksessa suoliston epäkypsyys aiheuttaa usein keskosille pahojakin tulehduksia. Toinen pienille keskosille tyypillinen vaiva on BPD eli keuhkosairaus joka aiheuttaa sen että lisähappea tarvitaan pitkän ajan. Sairaus kyllä helpottaa ja yleensä poistuu lapsen kasvaessa. Meille ei tätä sairautta tullut, vaan kyse oli keskosen " normaalista" keuhkojen kehittymättömyydestä.

Ensimmäiset kuukaudet olivat tosi rankkoja, ensinnäkin synnytys oli käynnistynyt ilman minkäänlaisia ennakkovaroituksia, sitten järkytyksenä tuli keskosuus ja ennenkaikkea lapsemme sairaus. Jatkuva sairaalassaolo oli myös hirmuisen rankkaa. Mutta kaikesta selvittiin ja tyttömme pääsi kotiin tasan 3kk ikäisenä. Hän täyttää nyt 8kk ja on todella iloinen ja suloinen tyttö. Mitoiltaan hän on nyt noin 6kk-tasolla eli lasketun ajan mukaiset. Motorinen kehitys on myös melko paljon jäljessä, mutta rauhassa tässä odotellaan, eiköhän ne kaikki taidot sieltä tule!

Millainen tilanne sinulla on, onko odotettavissa pieni keskonen myös teidänkin perheeseen?

Ai niin, yhden vinkin haluaisin antaa; pitäkää huolta parisuhteestanne, jos lapsenne joutuu olemaan sairaalassa pitkään! Vaikka tuntisit itsesi millaiseksi lapsen hylkääjäksi, niin olkaa edes yksi päivä kokonaan kehdestaan ilman sairaalassaoloa! Erityisesti se kannattaa tehdä siinä vaiheessa kun lapsi voi jo paremmin ja kotiutuminen on jo lähellä. Se auttaa kummasti jaksamaan. Tsemppiä!

Viikkoja oli 36+1. Hänen kanssaan ei mitään ongelmia ollut, eikä häntä keskoseksi edes laskettu kun kokoakin oli jo ihan hyvin. Nyt toinen raskaus menossa ja viikkoja 30+3 samat oireet ilmaantuneet kun ennen esikoisenkin syntymää. Tilannetta seuraillaan ja toivottavasti jännitän turhaan. Neloselta tullut keskosista kertonut dokumentti ei auttanut pelkäämiseen yhtään. Toivottavasti nyt ainakin kuukausi vielä pysyttäisiin yhtenä kappaleena.

Haluan vielä sanoa sulle että ton kokoiset keskoset selviää kuitenkin yleensä hyvin vaikka alussa saattaa olla vaikeuksia, joten älä turhaan murehdi (vaikka tottakai murehdit, olethan äiti). Ja jokainen päivä, jonka pikkuinen pysyy sisälläsi, on iso plussa!!!

Mulla viikkoja ehti kertyä enemmän, mutta yllätykseksi vauva olikin viikkoihin nähden pienikokoinen (1620 g). Mitään varmaa ei voi mistään sanoa. Tytöllä kului sairaalassa vähän päälle viisi viikkoa, joista 1,5 LKL:n teholla. Moni suunnilleen samoilla viikoilla syntynyt pääsi aiemmin kotiin. Tytön keuhkot olivat kehittyneet, mutta hän oli hyvin aneeminen ja joutui harjoittelemaan hengitystekniikkaa pitkään. Yleensä kai 30+ viikoilla sairaala-aika lasketaan kuukausissa, mutta muistan 29+ syntyneen vauvan, joka kotiutui 6 viikon iässä.



Yritähän ottaa rennosti ja lepäillä paljon.

Painoa oli pikkuisen vajaa 2kg. Tyttö oli sairaalassa vain 3 viikkoa eikä tarvinnut sen rajumpia hoitoja kuin cp-hoitoa viikon (eli " happiviikset" , tosin ilman lisähappea pelkällä paineella) ja sinivaloa pariin otteeseen. Mitään isoja ongelmia ei ollut ja imetyskin lähti kotiutumisen jälkeen niin hyvin käyntiin, että imetin melkein vuoden vanhaksi. Kehitys kulki aluksi korjatun iän mukaan, eli oppi kaiken 2kk myöhässä, mutta sitten n. 10kk vanhana alkoi yhtäkkiä ottaa vauhdilla kiinni ja oppi kävelemäänkin kalenteri-ikää 1-vuotiaana. Nyt neiti on 2 v eikä eroa mitenkään täysiaikaisena syntyneistä. Näppituntumani on, että jos pääsee yli 30 viikoille, on jo kohtuullisen hyvin asiat... vaikkei mikään olekaan ikinä varmaa!

Tuuvikselle lähinnä: meidän pojalla todettiin esofagusatresia heti syntymän jälkeen, ja totaalikorjaus tehtiin vuorokauden iässä. Hänellä tuo ruokatorviatresia oli yleisintä tyyppiä, eli torven yläosa oli pussimainen ja alaosa kiinnittynyt henkitorveen. Nyt hän on kahden kuukauden ikäinen virkeä ihmisenalku ja syö itse maitonsa nielun kautta:) Jos haluat vaihtaa ajatuksia, niin kirjoittele tänne tai laita sähköpostiosoitteesi!



Poikamme oli myös pienipainoinen syntyessään; viikolla 37+0 hän painoi vain 2140 grammaa ja oli 45 cm pitkä. Eli keskonen hänkin, vaikka hänellä ei muita keskosongelmia ollutkaan kuin tuo pikkuinen painolukema.

meillä syntyi poika rv 30+5 ihan odottamatta ja yllättäen! painoa oli 1430 g ja pituutta 38,5 cm. Olin onnekseni saanut kortisonipistokset, jotka oli ilmeisesti kypsyttäneet kehukoja sen verran hyvin, että poika tarvitsi nasaalia ainoastaan 7 h, jonka jälkeen hengitti ilman lisähapen tarvetta. Neljä päivää teholla, jonka jälkeen siirto toiseen sairaalaan kasvamaan. Muutaman päivän siellä keskoskaapissa, jonka jälkeen siirrettiin tavalliseen sänkyyn, kun piti lämmöt niin hyvin. Aluksi syöminen takkusi, kun oli vaikea imeä ja hengittää yhtäaikaa, ja niinpä saturaatiolaskuja tuli välillä syöttöjen yhteydessä. Muuten kaikki meni ihan loistavasti, ja poika pääsi kotiutumaan rv 37. Yhteensä poitsu oli siis 6 viikkoa sairaalassa, jossa kävin häntä päivittäin hoitamassa.



Syytä ennenaikaisuudelle ei löytynyt. Supistukset alkoivat vaan yhtäkkiä tosi voimakkaina. Esikoinen kyseessä, eikä supistuksiani aluksi otettu ihan vakavasti, sillä ne ei näkynyt käyrällä.



Nyt meillä on reilun yhdeksänkuinen miehenalku, joka on varustettu neljällä erittäin terävällä hampaalla :) Mennä viipottaa kävelytuolilla kun ei pääse vielä lattialla eteenpäin ja turhautuu sen vuoksi nopeasti. On alkanut jokellella muutaman päivän sisällä kunnon kaksitavu -sanoja, mikä kuulostaa hellyyttävältä.



Keskoskontrolleja meillä ehti olla pari kappaletta, nyt on normaali neuvolaseuranta. Painoa ja pituutta on tullut kivasti, 10 kk neuvola on vielä edessä, joten en tiedä tuoreita mittoja. Muutenkin poika on ollut tosi terve. Yksi pieni nuha on ainoastaan ollut.



Meillä oli monta enkeliä matkassa mukana kun kaikki meni niin hyvin. Mutta vastaanlaisia tarinoita tiedän monia, sillä sairaalassa tuli tutustuttua neljään perheeseen, joissa sama tilanne ja suunnilleen samat viikot. Kaikki voivat oikein loistavasti ja ovat reippaita lapsia :)



Voimia ja oikein paljon onnea tulevaan!

Sairaalassa ei mennyt kuin 12 vrk. Ainoastaan syömisessä oli aluksi vähän ongelmia, nenä-mahaletku oli käytössä runsaan viikon verran. Nyt tyttö on 1,5 v ja kaikki kehitysvaiheet ovat menneet kalenteri-iänkin mukaan " sallituissa rajoissa" .

Meillä poika syntyi rv 30+0 ja mitat olivat 1030g ja 36cm. Ensimmäisen päivän hengitti itse, toisena päivänä tuli keuhkoverenvuoto, jonka seurauksena vuorokausi hengityskoneessa. Sen jälkeen nasaalissa ja happiviiksillä. Pari tulehdusta ehti olla sairaalassaoloaikana, mitkä veivät kuntoa aina vähän huonommaksi. Kotiin päästiin rv 37 eli 7 viikkoa sairaalahoidossa.



Tänään poika 11kk ja konttaa, nousee seisomaan ja kävelee tukea vasten ja kaikki on muutenkin kunnossa. Kontrolleja on vielä tietenkin ja se on vaan mielestäni hyvä. Tsemppiä sinulle. Tämä tällainen aika on todella rankkaa, mutta lopussa kiitos seisoo! :)

Hei!

Harvoin kuulee esofagusatresia-lapsista, on käsittääkseni aika harvinainen vaiva. Meillä taas on harvinaista tyyppiä, eli ruokatorven molemmat päät ovat pussimaiset. Lisäksi oli fisteli yläpäästä henkitorveen, joka korjattiin vuorokauden iässä. Nyt siis odottelemme leikkausta, joka on noin vuoden iässä. Sujuuko teillä ruokailu tällä hetkellä ihan normaalisti vai onko jotain ongelmia?

Jos haluat, voit mailata mulle osoitteeseen levijokimia@hotmail.com

Olisi mukava vaihtaa kokemuksia!

Meillä syntyi poika 32+5 viikolla. Poika oli täysin kunnossa, ei tarvinnut lisähappea, vaan hengitti alusta asti itse. Mitat olivat 1795g/42 cm. Syytä ennenaikaisuuteen ei löydetty, synnytys vain käynnistyi. Synnytys oli nopea ja helppo, poika oli sairaalassa vajaa kolme viikkoa kasvamassa, ja 2240g painoisena pääsi kotiin. Ainoastaan nenämahaletku oli hetken käytössä sairaalassa, sillä poika nukahti aina kesken ruokailun. Tissiä söi kyllä, mutta uni tuli ennen kuin tuli vatsa täyteen, loput letkutettiin. Poika on nyt reilu 2,5 vuotias, ja on ollut täysin normaalikuntoinen. Keskosseurannat lopetettiin vuoden iässä. Ensimmäisen vuoden otti kovasti kiinni ikätovereitaan, ja nyt on normaalin rajoissa. Nyt ainoastaan puhe on viivästynyt, lieneekö syytä keskosuudesta. Muita ongelmia ei ole ollut, sairastellut normaalit flunssat, ei muuta. Korvatulehduksilta ollaan myös säästytty. Eli meidän tilanne on ollut onnekas, suojelusenkelit ovat olleet mukana...

meillä rkv:30+0 tasan.meillä neitit syhtyivät kiireellisellä sektiolla n.2,5vk:n sairaalassa makailun jälkeen(syy sektioon toisen neitin perätila,ja lapsiveden tiputtelu ja supistukset) a-neiti oli 1340kg ja pituus 40.5cm ja b-neiti 1465kg ja pituus 41.5cm. meillä oltiin 2 ensmäistä vrk.tta hengityskoneessa, sitten ylipaineessa josta n.1vk:n jälkeen pois ja sitten happiviiksillä ja olihan meillä se ruoka automaatti nenämähäletku ja olihan niitä letkuja ja piuhoja aika paljon kun meni rasvaa,sokeria ja erinäkösiä ravintoaineita yms.ja oli saturaatio,sydän yms lätkiä molemmilla ympärkehoa.kun tytöt itse hengittivät ilman mitään happea sitten odoteltiin vain että paino nousee n.2.5kg tietämille jonne se nous n.1,5kk:n jälkeen syntymästä. neitit sai varmasti jonkun exstra annoksen enkeleitä tms, kun neiteillä ei ollut eikä tullut mitään ns.keskosten sairauksia, yksi tulehdus oli molemmilla jossakin vaiheessa sairaala aikaa joka saatiin eka päivinä kuriin ja tietty olihan sitä valohoitoa niiden bilirubiiniarvojen takia. mutta muuten hyvin meni ja hengissä ollaan...:) meille sanottiin että jos vk:lle 32+ pääseen niin ei enää edes pahemmin esteltäs syntymästä kun on niin hyvät mahdollisuudet selvitä hengissä...!



Näin meillä...nyt neitit on 2v2kk:tta ja painoa on molemmilla tasan 9.8kg ja pituus oli 85cm tietämillä (tytöt on ollut alusta asti pituudessa melkein saman mittasia jos ei yhden millin heittoja lasketa ja paino on ollut n.150g tarkkuudella sama. Neuvola oli 13.12) touhua ja tohinaa rittää mökissä joskus liiankin kanssa...!!::::)

Meille syntyi marraskuussa rv 32+4 poika, joka kärsii synnynnäisestä kloridiripulista. Synnytys käynnistyi luontojaan liian lapsiveden takia ja kaikki sujui hyvin. Poika sai kymmenet pisteet ja oli 2400 ja 45.5 pitkä. Ei isompia keskosuuteen liittyviä ongelmia, muutamiin pulssinlaskuihin sai teofyllamiinia ja verensiirtoja neljä alhaisen hb:n takia. Kotiin pääsi lähellä laskettua aikaa, sillä perussairaus piti saada tasapainoon ja kolmen vrk:n kuluttua oli teholla rs-viruksen takia.