Sain kaverilleni tarkoitetun työn, onko oikein ottaa sitä vastaan?

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän harmistuksesi (ja ystävän). Fakta on kuitenkin se, että työnantaja on tehnyt päätöksen. Jos kaverisi haluaa siihen vastauksia lisää, niin hänen pitää mennä pomolle keskustelemaan. Tietenkin otat paikan vastaan, ei tänä päivänä noin vain irtoa töitä mistään. Jos olette todellisia ystäviä, niin ajan myötä hän varmasti rauhoittuu ja lopettaa vihan kohdistamisen sinuun.

Et tee mitään väärää.

Kiitos.

Ehdotin kaverille että puhuisi pomolle, mutta hän vain meinasi että se on ihan turhaa. Enkä minäkään haluaisi päästää tällaista tilaisuutta käsistäni, kun olen vakkaritöitä etsinyt jo vaikka ja miten. Ap

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Jos et ota paikkaa vastaan, mitä siitä seuraisi? Ei ehkä ollenkaan sitä, että kaverisi paikka vakinaistetaan. Eli uhrautuisit siinä tapauksessa turhaan.

Jos sinusta tämä on moraalisesti ihan väärin, voit olla ottamatta paikkaa vastaan ja toivoa, että saat josKus muualta vakinaisen paikan ja että ystävyys säilyy ylipäätään.

 

 

Silloin ehkä kaverini saisi paikan. Mutta tosiaan, saattaisin "uhrautua" turhaan. Enkä haluaisi pilata omaa tulevaisuuttani nyt tämän takia. En kyllä toisaalta kaverinikaan.  Ap

Siinä tapauksessa en ottaisi paikkaa vastaan. Sanoisin esimiehelle, että kiität luottamuksesta ja tämä olisi ollut hieno tilaisuus, muttet voi tehdä tällaista ystävällesi, joka on odottanut ja jo kovasti etukäteen iloinnut vakinaisesta paikasta. Että valitettavasti sinun täytyy kieltäytyä.

Luulen, että tunnet olosi tosi hyväksi tuon jälkeen ja jotain muuta ilmaantuu sinulle vielä.

Ajattele asiaa väärinpäin: kuulet että joku irtisanotaan, ja se sattuisi olemaan kaverisi. Menisitkö pomon luo sanomaan älkää irtisanotko häntä vaan minut?

Ei olisit harmissasi kaverin puolesta, mutta onnellinen ettet se ollut sinä.

Niin miksi et voi olla onnellinen saamastasi vakipaikasta ja harmissasi kaverin puolesta joka ei sitä saanut?

Millä perusteella sinut valittiin vakinaiseksi eikä kaveriasi? Oletko oikeasti pätevämpi vai vain hyvissä väleissä pomon kanssa ("henkilökemiat")? 

Olen joutunut itse irtisanotuksi työstä, vaikka minulla oli alan yliopistotutkinto ja amk-tutkinto ja toisella nuoremmalla työntekijällä vain opistotutkinto. Minulle sysättiin liikaa tehtäviä tiimissä, jolloin en selviytynyt niistä, vaikka tein ylitöitä, ja lopulta minut irtisanottiin täysin puun takaa ilman, että minulle annettiin edes mahdollisuutta järjestellä tehtäviä uudelleen. Se opistotason työntekijä juoruili käytävillä ihmisten kanssa (myös pomojen) ja vietti aikaa fb:ssä. Minä keskityin vain työntekoon, jätin lounaita syömättä jne. Silti minut irtisanottiin. Tästä on jo pari vuotta enkä ole sen jälkeen työllistynyt. Olen edelleen katkera. 

Olet kumminkin hakenut paikkaa, se on oikeutesi ja kun olet nyt saanut paikan, sinulla on täysi oikeus ottaa se vastaan. Eikö niin? :)

Vierailija kirjoitti:

Ajattele asiaa väärinpäin: kuulet että joku irtisanotaan, ja se sattuisi olemaan kaverisi. Menisitkö pomon luo sanomaan älkää irtisanotko häntä vaan minut?

Ei olisit harmissasi kaverin puolesta, mutta onnellinen ettet se ollut sinä.

Niin miksi et voi olla onnellinen saamastasi vakipaikasta ja harmissasi kaverin puolesta joka ei sitä saanut?

En nyt ihan täysin ymmärtänyt viestiäsi, mutta tosiaan. Olen sekä onnellinen työstäni, että harmissani kaverini puolesta. Mieleni tekisi puhua pomolle näistä hänen lupailuistaan, mutta kun sitä ehdotin jo kaverilleni, ja hän ei itse sitä tehnyt, niin tuntuu että silloin minullakaan ei ole lupaa tehdä niin. Ja mitäpä se sen enempää muuttaisi asioita? Ehkä pomo kertoisi vain syyt minkä takia hän valitsi minut. Ap

Vierailija kirjoitti:

Millä perusteella sinut valittiin vakinaiseksi eikä kaveriasi? Oletko oikeasti pätevämpi vai vain hyvissä väleissä pomon kanssa ("henkilökemiat")? 

Olen joutunut itse irtisanotuksi työstä, vaikka minulla oli alan yliopistotutkinto ja amk-tutkinto ja toisella nuoremmalla työntekijällä vain opistotutkinto. Minulle sysättiin liikaa tehtäviä tiimissä, jolloin en selviytynyt niistä, vaikka tein ylitöitä, ja lopulta minut irtisanottiin täysin puun takaa ilman, että minulle annettiin edes mahdollisuutta järjestellä tehtäviä uudelleen. Se opistotason työntekijä juoruili käytävillä ihmisten kanssa (myös pomojen) ja vietti aikaa fb:ssä. Minä keskityin vain työntekoon, jätin lounaita syömättä jne. Silti minut irtisanottiin. Tästä on jo pari vuotta enkä ole sen jälkeen työllistynyt. Olen edelleen katkera. 

Sulla olis ollu kaikki avaimet kädessä viedä juttu eteenpäin. Oma vika pikku sika, sanottiin joskus aikoinaan.

Vierailija kirjoitti:

Millä perusteella sinut valittiin vakinaiseksi eikä kaveriasi? Oletko oikeasti pätevämpi vai vain hyvissä väleissä pomon kanssa ("henkilökemiat")? 

Olen joutunut itse irtisanotuksi työstä, vaikka minulla oli alan yliopistotutkinto ja amk-tutkinto ja toisella nuoremmalla työntekijällä vain opistotutkinto. Minulle sysättiin liikaa tehtäviä tiimissä, jolloin en selviytynyt niistä, vaikka tein ylitöitä, ja lopulta minut irtisanottiin täysin puun takaa ilman, että minulle annettiin edes mahdollisuutta järjestellä tehtäviä uudelleen. Se opistotason työntekijä juoruili käytävillä ihmisten kanssa (myös pomojen) ja vietti aikaa fb:ssä. Minä keskityin vain työntekoon, jätin lounaita syömättä jne. Silti minut irtisanottiin. Tästä on jo pari vuotta enkä ole sen jälkeen työllistynyt. Olen edelleen katkera. 

Ikävää mitä sinulle tapahtui.

En osaa vastata varmasti. Mistä minä voin tietää johtuiko valinta minun työpanoksestani, vai naamastani? Olen tehnyt kovasti töitä ja ylitöitä, mutta silti pyrkinyt juttelemaan työyhteisömme jäsenille, ja pitämään yllä "me-henkeä". Yhtälailla kaverini on näin tehnyt. Minun työtehtäviini tuli vain yhtäkkiä sellainen muutos, että tehtäväni lisääntyivät ja muuttuivat vaativimmiksi. Olen ajatellut että tämä olisi syynä. Vaan pomohan sen oikean vastauksen tietää. Ap

Ap, tarkentaisitko, että siis kumminkin hait tuota paikkaa? Miksi nyt olisit epäröivä, kun kumminkin olet halunnut tuon työn ja nyt sen sait? Se, että pomo lupailee jotain jollekin etukäteen on epäammattimaista, eikä sinun vikasi. Ystäväsi harmistus on ymmärrettävää, joskin hänenkin pitäisi käsittää, että luultavasti pomonne ei yksin ole asiaa päättänyt vaan teidät ja muut mahdolliset hakijat on pisteytetty ja jollakin systeemillä pistetty paremmuusjärjestykseen. Varmaan teitä on haasteltukin ja muita normaaleja kuvioita, joita rekrytointiin kuuluu, joten ihan puskista tämä tuskin on sinulle kumminkaan tullut? :)

Vierailija kirjoitti:

Ap, tarkentaisitko, että siis kumminkin hait tuota paikkaa? Miksi nyt olisit epäröivä, kun kumminkin olet halunnut tuon työn ja nyt sen sait? Se, että pomo lupailee jotain jollekin etukäteen on epäammattimaista, eikä sinun vikasi. Ystäväsi harmistus on ymmärrettävää, joskin hänenkin pitäisi käsittää, että luultavasti pomonne ei yksin ole asiaa päättänyt vaan teidät ja muut mahdolliset hakijat on pisteytetty ja jollakin systeemillä pistetty paremmuusjärjestykseen. Varmaan teitä on haasteltukin ja muita normaaleja kuvioita, joita rekrytointiin kuuluu, joten ihan puskista tämä tuskin on sinulle kumminkaan tullut? :)

Kyllä molemmat haettiin paikkaa, mutta luultiin pomon puheista, että kaveri saa pestin.

Epäröintini johtuu kaverin reaktiosta. Tiedän että hän on todella harmistunut, ja tuntuu hieman epäoikeudenmukaiselta että hän purkaa ärtymystään minuun. Ikään kuin yrittäisi vielä saada minut luopumaan paikasta. Joten se pisti miettimään onko minun moraalista ottaa paikkaa vastaan. Ap

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Ap, tarkentaisitko, että siis kumminkin hait tuota paikkaa? Miksi nyt olisit epäröivä, kun kumminkin olet halunnut tuon työn ja nyt sen sait? Se, että pomo lupailee jotain jollekin etukäteen on epäammattimaista, eikä sinun vikasi. Ystäväsi harmistus on ymmärrettävää, joskin hänenkin pitäisi käsittää, että luultavasti pomonne ei yksin ole asiaa päättänyt vaan teidät ja muut mahdolliset hakijat on pisteytetty ja jollakin systeemillä pistetty paremmuusjärjestykseen. Varmaan teitä on haasteltukin ja muita normaaleja kuvioita, joita rekrytointiin kuuluu, joten ihan puskista tämä tuskin on sinulle kumminkaan tullut? :)

 

 

Kyllä molemmat haettiin paikkaa, mutta luultiin pomon puheista, että kaveri saa pestin.

Epäröintini johtuu kaverin reaktiosta. Tiedän että hän on todella harmistunut, ja tuntuu hieman epäoikeudenmukaiselta että hän purkaa ärtymystään minuun. Ikään kuin yrittäisi vielä saada minut luopumaan paikasta. Joten se pisti miettimään onko minun moraalista ottaa paikkaa vastaan. Ap

Kyllä on. 

Kyllä Ap:llä on täysi oikeus ottaa paikka vasstaan. Pomo tosin teki vähän tyhmästi, jos jo etukäteen lupaili paikkaa kaverille, kun silloin pettymys varmasti kaverille kovempi. Anna kaverille aikaa, tosi ystävä pääsee sen ylitse. Jos kiukuttelu ei muutamassa kuukaudessa lopu, miettisin uudestaan ystävyytenne tasoa.

Ihan jo työkkäriä varten se (vakkari)työ täytyy ottaa vastaan. Jos muuta töitä ei siis ole kiikarissa.
Voiko kaveria enää kutsua kaveriksi jos se loukkaantuu tuommoisesta valinnasta?
Miehen työpaikalla 4 työkaveria tavoittelivat työkomennusta ulkomaille, jota siis oli tarjolla vain yhdelle. Valinnan jälkeen kaikki onnittelivat valittua ja viikonloppu lopetettiin ravintolassa käynnillä. Eli, kyllä kaverisi olisi voinut olla iloinen puolestasi vaan eikä kiukutella työilmapiiri pilalle.

Pomollehan kaverisi tulisi olla näreissään. Hän on tässä se törpömmin toiminut (lupaillut epävarmaa). Varmasti kaveria harmittaa, mutta se ei ole sinun vikasi.

Pelkäät että tämä (se että otat paikan vastaan) vaikuttaa väleihinne. Eikö väleihinne enemmän vaikuta kaverisi käytös? Eikö sinua alkaisi kalvamaan se, että luovut paikasta kaverin painostuksesta? Ei sekään reilulta tunnu.

Minä ottaisin paikan vastaan, kerran se on rehellisin keinoin saatukin.

Vierailija kirjoitti:

Ihan jo työkkäriä varten se (vakkari)työ täytyy ottaa vastaan. Jos muuta töitä ei siis ole kiikarissa.



Voiko kaveria enää kutsua kaveriksi jos se loukkaantuu tuommoisesta valinnasta?



Miehen työpaikalla 4 työkaveria tavoittelivat työkomennusta ulkomaille, jota siis oli tarjolla vain yhdelle. Valinnan jälkeen kaikki onnittelivat valittua ja viikonloppu lopetettiin ravintolassa käynnillä. Eli, kyllä kaverisi olisi voinut olla iloinen puolestasi vaan eikä kiukutella työilmapiiri pilalle.

Miehesi tapauksessa kaikki kuitenkin saivat pitää työnsä, joten hieman eri asia. Ymmärrän ap:n kaverin harmistuksen, mutta olen kuitenkin sitä mieltä, että ap voi ottaa työn vastaan ilman omantunnontuskia. Hän ei ole tehnyt mitään väärää.

Otat sen paikan!!