Paljonko d-vitamiinia pitää ottaa päivässä jotta on jotain hyötyä

Minä otan päivittäin yhden 5000 IU kapselin.

n54

Riippuu henkilöstä mutta suosittelisin vähintään 50ug. Itse syön 100ug.

Koko päivän oleskelu paahtavassa auringossa paljaan ihon kanssa tuottaa luokkaa 600 - 700 mikrogrammaa D3 - vitamiinia päivässä. Alle 1200 mikrogrammaa päivässä purkista syödyillä annoksilla on kai varmaan yksi muusta syystä perussairas ihminen onnistunut saamaan D-vitamiinista haittavaikutuksia.

Aikanaan Arvo Ylppö piti 100 mikrogrammaa päivässä hyvänä, mikä suositus puolitettiin 1960 - luvulla ja vuonna 1992 jostakin käsittämättömästä syystä johtuen pudotettiin 20 mikrogrammaan. Nyt on järki palaamassa takaisin kun ihmisten veren D-vitamiinitasoja mittaamalla huomattiin kuinka alas tasot talviaikaan pääsevät putoamaan.

D-vitamiini kuluu ja kertyy viikkojen kuluessa eli jos haluat keskimäärin 50ug päiväannoksen voit syödä 100ug pillerin joka toinen päivä tai koko viikon annoksen vaikkapa joka sunnuntai. Stoccan hulluilla päivillä oli D-vitamiinia hullunhalpaan hintaan.

iherbistä saa edullisesti

Sen verran pitää syödä, että määrä veressä nousee suojaavalle tasolle. Tämä puolestaan on yksilöllistä ja riippuu siitä, kuinka matala on lähtötaso. Pienillä annoksilla tasoa ei nosteta vaan niillä ehkä pidetään pahimmat puutostaudit nippa nappa nurkan takana.

Mutta kuinka vahvoja voi syöttää lapsille? Kyseessä esiteinit. Onko 50 mg päivittäin liikaa/liian vähän?

Minkä immuniteetin kannalta?

Paljon, nykyiset suositukset ovat ihan naurettavan vähäisiä. Vähintään 100 mg päivässä jos haluat siitä jotain hyötyä. 

Täällä annetaan vastuuttomia suosituksia ilman minkään valtakunnan pätevyyksiä (paitsi googlaus-taitoa).

2–18-vuotiaille suositellaan 7,5 mikrogrammaa D-vitamiinivalmistetta ympäri vuoden. Lisäksi suositellaan kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa, D-vitaminoituja maitovalmisteita noin puoli litraa päivässä ja vitaminoituja margariineja leivän päälle päivittäin.

Vierailija kirjoitti:

Sen verran pitää syödä, että määrä veressä nousee suojaavalle tasolle. Tämä puolestaan on yksilöllistä ja riippuu siitä, kuinka matala on lähtötaso. Pienillä annoksilla tasoa ei nosteta vaan niillä ehkä pidetään pahimmat puutostaudit nippa nappa nurkan takana.

Mitä ovat nuo pahimmat puutostaudit, joihin viittaat?

Suomalaisten suositusten mukaan tavoitteena olisi, että veren kalsidiolipitoisuus olisi 40-80, mutta monissa muissa maissa tavoitetaso on paljon korkeammalla. On tutkittu, että infektiotautien, syövän, sydäntautien ja mm. diabeteksen syntymisen riskiin vaikuttaa tuo kalsidiolitaso, hyöty näyttäytyy suurimpana sen ollessa tuolla päälle sadan. Eli annostuskin riippuu sitten kunkin ihmisen aurinkoaltistuksesta, ruokavaliosta ja elimistön kyvystä muokata noita D-vitamiinin esiasteita hyötykäyttöön. Itse syön 50 mikrog päivässä kesäisin ja 100 mikrog talviaikaan, oma kalsidiolini on sadan tuntumassa näillä annoksilla. Noilla suomalaisilla "virallissuositusannoksilla" tason saa ehkä kesällä nippanappa 50 tuntumaan, talviaikana monella menee varmaan alle. Ja sitten on räkätautia sun muuta koko ajan.

Kertoisitko lisää veren kalsidiolipitoisuuden ja räkätautien yhteydestä...?

Mulla on ollu kaksi flunssaa viiden vuoden aikana, sen jälkeen kun aloin D-vitamiinia syömään. Ennen siis oli2-3 flunssaa vuodessa. Otan 25-100mikrogrammaa päivässä, riippuen vuodenajasta. Joskus myös talvella vähemmän jos on kiskonut monta kuukautta 100annosta...->elimistö saa levähtää ja käyttää pois kertyneitä varastoja.

Up

Vierailija kirjoitti:

Täällä annetaan vastuuttomia suosituksia ilman minkään valtakunnan pätevyyksiä (paitsi googlaus-taitoa).

2–18-vuotiaille suositellaan 7,5 mikrogrammaa D-vitamiinivalmistetta ympäri vuoden. Lisäksi suositellaan kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa, D-vitaminoituja maitovalmisteita noin puoli litraa päivässä ja vitaminoituja margariineja leivän päälle päivittäin.

Tiedän, tämä on vanha viesti.

Veren D-25 taso tulisi olla 75 - 250 nmol/l alueella.

Muistelen, että laskiessa <80 nmol/l tason, lisääntyy lisäkilpirauhasen hormonituotanto.

Muistelen myös että >90 nmol/l tasolle saakka immuniteetti paranee.

Syönnyt D-vitamiinia syksystä alkaen joka talvi 125 - 135 µg/vrk ja kerran talvella aikoinaan mittautin veriarvon, oli ~140 nmol/l 

Nyrkkisääntönä voisi pitää, että jokaista 100 µg/vrk kohden nousee veren D-25 pitoisuus 100 nmol/l (Tässä on yksilökohtaisia eroja kannattaa ainakin kerran eläessän mittauttaa veren D-25 pitoisuus)

Veriarvo kannattaa mittauttaa aikaisintaa 3 kk:n kuluttua D-vitamiini nauttimisen aloittamisesta, sillä sen verran aikaa kuluu että veriarvot saavuttavat annosvasteen tason.

Myrkyllinen taso saavutetaan jossain >375 nmol/l

Munuais- ja maksa sairaudet vaikuttavat suunkautta nautittavan D-vitamiinin pitoisuuksiin veressä, eikä näitä sairastavien kannata nauttia lisävitamiinia suunkautta ilman lääkärin kontrollia. Auringon kautta ko. vitamiinit voi edelleen nauttia, koska elimistö estää liikatuotannon.

Milli- ja mikrogrammat menee teillä sekaisin!

Vierailija kirjoitti:

Täällä annetaan vastuuttomia suosituksia ilman minkään valtakunnan pätevyyksiä (paitsi googlaus-taitoa).

2–18-vuotiaille suositellaan 7,5 mikrogrammaa D-vitamiinivalmistetta ympäri vuoden. Lisäksi suositellaan kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa, D-vitaminoituja maitovalmisteita noin puoli litraa päivässä ja vitaminoituja margariineja leivän päälle päivittäin.

Maito tai margariini, johon on LISÄTTY D-vitamiinia, on huijausta. Miksei samantien ota sitä purkista, ainakin tietää paljonko saa.

50 mikrogrammaa päivässä kesällä, 100 talvella, ja tasor mulla 125 eli täydelliset.

Maitoa ei kiitos, eikä margariinia.

Suomen valtakinnalliset suositukset sisältää myös maidon juontia ja muuta huuhaata, joten ne voi jättää omaan arvoonsa.

7,5 mikrogrammaa ehkäisee just ja just keripukkia.

Eikä veriarvoja pitäisi mittauttaa ENNEN dvitamiinin syönnin aloitusta? Tein näin keskellä pimeintä marraskuuta ja hyvät tasot oli. Miksi olisin syönyt purkkitolkulla pillereitä.. Onko olemassa sellainen tutkimus jossa sanotaan että kaikilla D- vitamiinit alhaiset?

µg/painokilo menee meillä, pimeimpänä aikana tuplataan tuokin. Näin on menty monta vuotta, jaksettu talven läpi hyvin ja pysytty lähes terveinä, ei ole enää itseäkään jatkuvat nuhakuumeet kiusanneet. Naurettavan pienet on Suomessa noi saantisuositukset.

Aikuiselle ensin tasojen mittaus joulun maissa ennen mitään aurinkolomia. Jos on reilusti alle 80 niin sit 50 ug päivässä 3 kk ajan ja uusi mittaus.

Viralliset suositukset Suomessa on jostakin syystä älyttömän alhaalla eivätkä riitä pitämään tasoja yllä.

Vierailija kirjoitti:

Eikä veriarvoja pitäisi mittauttaa ENNEN dvitamiinin syönnin aloitusta? Tein näin keskellä pimeintä marraskuuta ja hyvät tasot oli. Miksi olisin syönyt purkkitolkulla pillereitä.. Onko olemassa sellainen tutkimus jossa sanotaan että kaikilla D- vitamiinit alhaiset?

Ei ole, eikä varmaan tule niin kauan kuin meidän terveysviranomaiset käpristelevät 10 µg lukemissa.

Muiden maiden mahdolliset tutkimustulokset eivät ole vertailukelpoisia meille, koska olemme pohjoisimmassa asuva väestö maapallolla.

Paljonko se hyvä taso oli?

Teetäppä vielä mittaus uudestaan maaliskuussa.

UVB-valon loppuessa, ei elimistö enää tuota D-vitamiinia. Tällöin kulutetaan kesänaika syntyneitä varastoja ja pitoisuus alkaa vääjäämättä laskea, ollen alhaisemmillaan keväällä.

Tähän vaikuttaa mm. kesällä nautittujen UVB-pitoisten auringonottojen kappalemäärä, paljonko varastoon on vitamiinia kertynyt.

Nykyään vielä kun aurinkoa pitäisi ottaa vain aamu-, tai iltapäivällä (jolloin UVB:n määrä valossa on heikko, tai olematon) aurinkosuojavoiteilla höystettyinä, ei varastoon syksyllä ole kertynyt paljonkaan vitamiinia.