ruoka valmiina töitten jälkeen?

ja jos mies on niin lapanen ettei viitsi asiasta sanoa, niin tehkööt ruokansa:)



Tai sitten haluaa tehdä ruokansa itse, eikä häntä haittaa vaikkei vaimo ole kokkaillut.

ja vaimo töihin, niin tietäis työpäivän jälkeen miltä tuntuu kun maha kiljuis ruokaa ja ukko valittais ettei oo jaksanu laittaa. palvelumieltä ja vastavuorosuutta.ei kovin hyvin mee sillä parilla.

jos on toiveen ruoasta esittäny (mikä mielestäni ihan kohtuullista, eikä tarkota sitä että vaimo jotenkin tossun alla tms. vaikka nykyäänhän ei saisi vaimolta mitään noinkaan vanhanaikaista vaatia..)

eikä sitä ruokaa kuuluu, niin hakis aina take away annoksen ennen kotiin tuloa.

Ja söis ihan ite, vaimohan ei tarvi kun ei oo viittiny ruokaa tehdä..:)

Kävin töissä ja sitten kaupassa töitten jälkeen ja sitten tein illallista koko perheelle, vaikka mies oli kesälomalla kotona kaiket päivät. En silti tarvitse mitalia.



Nainen

tällä naisellakaan vaikka mies kotona olisi? Itse se pitää tehdä/hakea

toisille se on sitä että välittää niin paljon puolisostaan. toinen käy töissä ja tuo rahan. toinen on kotona ja hoitaa kodin ja lapset silläaikaa.

toisille se tasa-arvo on kai sitä että molemmat huolehtii vaan itestään. itsekkyyttä se on mun sanavarastossa.

Ihan oikeasti, minusta on oikeus ja kohtuus että kotona oleva (oli se sitten nainen tai mies) laittaa ruoan valmiiksi töistä palaavalle. Kai se kotona oleva syö itse? Ja lapset myös? Joten eikö se ole ihan vain koko perheen elämän helpottamista, että se ruoka laitetaan nimen omaan siksi kun mies/vaimo tulee töistä? Sitten on koko loppu ilta aikaa tehdä omia juttujaan/viettää aikaa yhdessä/käydä kaupassa tai mitä milloinkin.



En tosiaan voi ymmärtää sitä, että ei haluta

a) helpottaa omaa arkea

b) saada toista hyvälle tuulelle

c) tehdä kotitöitä kun kotona oleminen on se työ



t.vaimo, joka AINA kotona ollessaan laittoi ruoan valmiiksi kun mies tuli töistä. Sitä syötiin YHDESSÄ ja sitten minä sain sitä omaa aikaani jos halusin

samaa mieltä :)

ja laitan sen silloin kun on lasten ruoka-aika. Silloin yleensä syömme koko perhe. Mutta aikaisin töistä tulevalle miehelleni en kiirehdi sitä ruokaa. Saisin aloitta sen heti kun välipala on syöty. Miehellä saattaa olla nälkä, jolloin joko odottaa tai tekee esim. leivän. Ja jos tilanne olisi toisinpäin, että minä tulisin töistä, ei meillä tosiaankaan olisi ruoka odottamassa. Mies ei sitä tee.

Vierailija:

Ihan oikeasti, minusta on oikeus ja kohtuus että kotona oleva (oli se sitten nainen tai mies) laittaa ruoan valmiiksi töistä palaavalle. Kai se kotona oleva syö itse? Ja lapset myös? Joten eikö se ole ihan vain koko perheen elämän helpottamista, että se ruoka laitetaan nimen omaan siksi kun mies/vaimo tulee töistä? Sitten on koko loppu ilta aikaa tehdä omia juttujaan/viettää aikaa yhdessä/käydä kaupassa tai mitä milloinkin.

En tosiaan voi ymmärtää sitä, että ei haluta

a) helpottaa omaa arkea

b) saada toista hyvälle tuulelle

c) tehdä kotitöitä kun kotona oleminen on se työ

t.vaimo, joka AINA kotona ollessaan laittoi ruoan valmiiksi kun mies tuli töistä. Sitä syötiin YHDESSÄ ja sitten minä sain sitä omaa aikaani jos halusin

Nyt muuttuu tahti ja äijä saa luvan olla keittiössä kun tuun kotiin!

Itselläni on joka päivä ruoka valmiina, kun tulen töistä, sillä mies pääsee joka toinen viikko aikaisemmin ja tekee silloin ruoan. Joka toinen viikko hän taas menee iltavuoroon, joten hän tekee myös silloin ruoan.... Eikä saa mitalia, ihan normaalia toimintaa.



SIlloin kun itse olin vanhempainvapaalla, tein totta kai miehelleni ruoan valmiiksi kun hän tuli töistä. Ei olisi tullut muu mieleenkään.

Ei kuulemma halua syödä kahta isoa lämmintä ateriaa päivässä! Pelkää pulskistuvansa. Mieluummin väsää itse jotain terveellistä pöperöä illaksi. Minä ruokin lapsen, enkä aina viitsi tehdä mitään isoa ruokaa vain lapsen tarpeisiin. Minäkin syön illalla enää salaattia ja ruisleipää... Mikä pakko syödä KOKO AJAN?! Lapsi tarvitsee lämpimät ateriansa, mutta aikuinen ei samalla lailla.

ei voi odotella niin kauan. Eikä mieheni onneksi ole avuton hötöpää, joka nälkiintyisi täyden jääkaapin ääreen kun ei vaimo palvele ruokaa nenän eteen. Hänelle kokkaaminen on rentouttava harrastus, ei työtä. Kaikki ei ole aina niin yksioikoista.

teen vaan sen verran reilusti että hänellekin jää, jos tulee ajallaan kotiin niin saa lämpimänä, jos " myöhässä" niin aina voi lämmittää mikrossa.



Mitäs ruokaa teette jos ei miehelle siitä riitä? tai ettei sitä voi lämmittää mikrossa? tai syöttekö te ylipäänsä sitten yhtään mitään? valmisaterioita?ja kaiken syötte loppuun jos jotain ruokaa tekee..jos ei muuten niin sitten ahneuksissanne vaikka tarkoitus oli syödä vähemmän? ja kaupasta ei voi miehelle mitään ostaa, ostakoot itse ja lämmittäkööt ruokansa taikka tehkööt alusta loppuun asti?



Itse teen yleensä aamulla joko sellaisen reilun satsin joka on tarkoitettu koko päivän riittäväksi esim. pata-, laatikko- taikka keittoruoat. Kastiketta jos teen niin sitä ei ole tarkoitettukaan illaksi asti riittävän vaan valmistan vasta iltapäiväruoaksi eli toisinaan siis kokkaan kaksi eri ruokaa päivässä...mm. lasagneruoat on mielestäni parempia suoraan uunista, joten valmistan sitä illemmalla niin saa mieskin osansa :-)

Yleensä ruoka on valmista juuri silloin kun mies tulee töistä, tai sitten saa lämmittää jotain mikrossa, jos tuleekin etuajassa.

Ihan kiva siis muuten, mutta se tosiaan halus yllättää ja ilahduttaa, joten milloinkaan en tiennyt onko ruokaa tarjolla ja mihin aikaan, ja kun työaikani on liukuva ja teen välillä töiden ja mielitekojen mukaan pidempää tai lyhyempää päivää, niin että ärsytti se merttyyriukko joka esitteli niitä käpristyneitä siikafileitään ja nahistuneita salaattejaan, jos se olikin saanut ruuanlaitttovimman just silloin kun mä olin jumahtanut vähän pidemmäksi aikaa töihin.



Onko teidän miehillä sitten tarkatkin kotiintuloajat, että osaatte olla niitä höyryäviä patoja tarjottelemassa juuri oikeaan aikaan?

Kun viideltä laitan työpaikan oven kiinni ja menen kotiin siellä odottaa ruokapöydässä kaksi pientä lasta, mies ja kanafileet riisin kera :O)



Olen onnekas!

Meillä myös ruoka aina valmiina, kun mies tulee töistä kotiin. Itsestään selvä asia, johan sitä alkaa olla itsellä ja lapsillakin nälkä. ihana kokoontua koko perhe pöydän ääreen syömään ja puhelemaan päivästä. Mies tekee yhteisen iltapalan meille kahdelle, kun olen joskus illalla omissa menoissani ja palaan myöhään.