Laittaisitko lapsen ensi syksynä kouluun,jos...

Mielestäni toista eskarivuotta pitäisi välttää lapsen itsensä takia, mutta jos löytyy hyvä vaihtoehto niin sitten pitäisi miettiä kunnolla mitä tekee.

koulunpenkille ja katsoisin miten siellä sitten menee.



Meillä myös sama edessä syksyllä esikoisen kanssa. Testien tuloksia ei ole kyllä vielä kuultu, mutta sanoo mitä sanoo, niin kouluun menee muiden mukana. Kyllä sitä ehtii tässä vielä kypsyäkin siihen syksyyn mennessä.

Koulussa on pienempi luokka näille " erikoislapsille" mutta sinne on tulossa kuulemma pelkkiä poikia ja erityislapstentarhanope ei suositellut sitä sen takia meidän tytölle.

Eli vaihtoehtoina siis eskarin käyminen toiseen kertaan.

ilta olisi mun kokemuksen mukaan vältytty, jos vanhemmat olisivat antaneet lapsen kerrata eskarin, kuten ammattitaitoinen esikoulun opettaja oli suosittanut.



Olen aloittanut ekaluokan kanssa nyt viis kertaa, vienyt 1-2. -luokat ja siirtänyt eteenpäin. Vaikeinta perusasioiden oppiminen on ollut niillä, jotka ovat ohittaneet esikoulun opettajan kertaussuosituksen ja helpointa niillä, jotka sen mukaan ovat toimineet. Ne, joille ei kertausta ole suositettu, ovat sitten tältä väliltä. Kolme niistä neljästä, joille kertausta suositeltiin, mutta eivät sitä halunneet, joutuivat kertaamaan joko 1. tai 2. luokan.

Siinä tapauksessa laittaisin lapsen kouluun. Onhan koulullakin tukitoimia mitä voivat käyttää tarvittaessa.

Vierailija:

Mielestäni toista eskarivuotta pitäisi välttää lapsen itsensä takia, mutta jos löytyy hyvä vaihtoehto niin sitten pitäisi miettiä kunnolla mitä tekee.

Ja varmaa ei ole, onko edes sitäkään. Kaupunkimme säästää taas...

Eskariope suositteli koulun aloittamisen lykkäämistä, kehitystä tytössä on jo kyllä vähän tapahtunut tässä talven aikana.

suosittaa lykkäämistä, odottaisin vuoden. Lapsen itsetunnolle parempi mennä sitten kun hän on valmis. Monet vanhemmat ovat niin itsekkäistä, etteivät näe lapsen parasta. Ajattelevat vain että meidän lapsen pitää olla kuten muidenkin. Ja kuitenkin mitä väliä sillä on että odottaa vuoden jos ei vielä koulujutut kiinnosta.

Olen itse koulupsykologi ja törmännyt työssäni vastaavanlaisiin tilanteisiin. Lapsen oma kiinnostus koulumaiseen työskentelyyn on tärkeää, ja jokainen lapsi kypsyy ajallaan. Vanhemmat eivät aina ymmärrä, että siitä voisi olla ylpeäkin, että oma lapsi haluaa leikkiä eikä tehdä tehtäviä. Leikki palvelee lapsen kehitystä ainutlaatuisella tavalla. Sanoisin siis, että jos lykkäämistä on suositeltu, kannattaisi rauhassa odotella se vuosi. Koulussahan ehtii kyllä käydä vuositolkulla ja loppujen lopuksi lapsuus on kovin lyhyt aika ihmisen elämässä. Ja taitaa lyhentyä koko ajan. Vuoden päästä tilanne on varmaan aivan erilainen, ja tyttösi saa vahvistusta itsetunnolleen koulunkäynnin sujumisesta. Mitään haittaa tuskin lykkäämisestä on, mutta liian aikaisin aloittaminen sen sijaan voi vaikuttaa lapsen koko " koulu-uraan" . Ja muuten mitä mieltä tyttösi itse on kouluun menosta? Onnea matkaan, mitä tahansa päätätkin!

siis kouluun vaan riippumatta siitä, että testejä on suositeltu ja läpikäyty ja tuloksetkin ovat sen mukaisia, että lykkäys olisi lapsen edun mukainen vaihtoehto?

Pelkkä mutu?

Huolimatta ammattilaisten ( lto:t, koulupsykologit ) suosituksista

uskotte tietävänne paremmin?

Elättekö aina " kyllä Siperia opettaa " - periaatteen mukaan?

Eikö se vaikuta lapsen itsetuntoon, jos kaikki eskarikaverit menevät kouluun ja hän jää vielä eskariin? Varmasti eskarilaiset puhuvat kouluun menosta jo aiemmin ja ovat ylpeitä, että heistä tulee koululaisia. Eikö tuo eskarin käyminen kahteen kertaan leimaa lasta. Ajattelin mahdollista koulukiusaamista...

Ei eskarin kertaaminen vielä kenenkään itsetuntoa murenna. Jos kerran psykologit ja eskariopet on sitä mieltä että suosittaa koulun aloituksen myöhentämista, niin kyllä uskoisin heitä joilla on verrokit käytössään. Varsinkin jos lapsi on loppuvuodesta syntynyt, niin hän ei loppujen lopuksi ole edes paljon vanhempi tulevia koulutovereitaan.



Itse olen ala-asteikäisen äiti ja kyllä edelleen muistetaan ketkä kaikki on kerranneet ekan tai tokan luokan tuossa paikallisessa koulussa. Oma sukulaistyttö meni kouluun, kun psykologi sanoi, että pärjää pienryhmässä tai henk. kohtaisen avustajan turvin. Vanhemmat oli harkinneet koulun lykkäämistä kun tyttö on syntynyt vuoden viimeisenä päivänä. Tuota pienryhmää ei kouluun saatu ja tyttöparka joutui kertaamaan ensimmäisen luokan, koska valmiuksia toiselle luokalle ei löytynyt. Siihen sitten jo tarvittiin vaikka mitä terapiaa, että siitä ' häpeästä' pääsi yli.

itseään vuotta nuorempien kanssa, pelkästään sen takia, että ei pysy paikallaan..minä suosittelisin pien ryhmää.